Pohjalainen selostaa näin Närpiön tilanteesta:
"Närpiössä riittää työtä
sunnuntai 27.07.2014 Kommentit 0
Tomaateistaan ja kurkuistaan tuttua Närpiötä ei tunnu taantuma pahemmin heiluttelevan.
Reilun 9 300 asukkaan kaupunki pysyy kuukausi toisensa jälkeen Suomen työllisyystilastojen kärjessä.
Tilastokeskuksen kesäkuun käppyrä näytti työttömyydeksi 3,8 prosenttia. Käytännössä se alkaa tarkoittaa jo työvoimapulaa.
Närpiötä on pidetty pitkään esimerkillisenä kaupunkina maahanmuuttajien Suomeen sitoutumisen kannalta. Työ on Suupohjassa ollut paras kotouttaja. Maaseudulle ankkuroitumista edistävät jalkapallo ja vilkas yhdistystoiminta muutenkin.
Närpiön kaupunginjohtaja Hans-Erik Lindqvist mainitsee yritteliäisyyden keskeiseksi tekijäksi paikkakunnan ja sen asukkaiden hyvinvoinnissa (Pohjalainen 26.7.).
Sijainti valtateiden takana ei anna närpiöläisille mitään ilmaiseksi, vaan elintaso pitää takoa itse. Pienet ja keskisuuret yritykset perinteisellä metallialalla ja kasvinviljelyssä pystyvän tarjoamaan työpaikkoja vuosi toisensa jälkeen.
Voi olla, että osansa menestyksessä on myös tiiviin kyläyhteisön kaveria ei jätetä -ajattelussa.
Koko Suomella on kosolti opittavaa närpiöläisten pärjäämisestä."
Mitä Pohjalainen ja Linqvist jättävät sanomatta?
Mitkä olennaiset seikat vaietaan?
Nämä:
-Närpiön "yritteliäisyys" on niin voimakasta siksi, että Rkp haluaa säilyttää poliittisen asemansa siellä ja välittää siksi rahaa(joko rkp-rahaa tai TE-keskus-rahaa) kaikille rkp-läisille ja ruotsinkielisille, jotka haluavat Närpiössä yrittää.
Tällaista rkp-rahaa ei ole muualla Suomessa, koska yrittäjien takabn ei ole voimakasta "kylähenkeä" eli kielipoliittista agendaa..
Vain raottaaksemme asian laatua, muistakaamme, että Björn Wahlroos on Rkp:n finanssineuvonantaja)
Tilanne Närpiössä on siten yrittäjille täysin erilainen kuin muualla Suomessa asuville.
Pohjalainen syyllistyy jutussaan freudenthalistiseen suomalaisuuden halveeraamiseen; "ottakaa oppia ruotsinkielisiltä, niin tekin..."
-Miksi Närpiö on "esimerkillinen maahanmuuttajien kouluttaja ja kotouttaja sekä työllistäjä"?
Siksi, että Närpiö, jota Rkp hallitsee, ei halua sinne suomenkielisiä. Koska suomenkieliset muuttaisivat kaupungin kaksikieliseksi. Vaatisivat suomenkielisen koulun ja palvelun ja Närpiön ruotsinkielisyys heikkenisi(freudnethalismin opin mukaan)
Tätä ei Pohjalainen kerro.
Sen sijaan maahanmuuttajat, jotka närpiöläisten yritysten rekrytoijat käyvät itse valitsemassa ulkomailta, opetetaan heti närpiönkielisiksi. Vastaan ei oteta ns. huntuväkeä, ei siis turvapaikanhakijoita, joille tulisi vain maksaa.
Närpiö sen sijaan noudattaa ns. ameriikanmalli, eli otetaan vain työkykyisiä ja halukkaita "gästarbeitare".
Niin sanotusti "silmät tarkastetaan ja kädet", että pystyykö tekemään ja onko halukas.
Ammattiyhdistyksiä ei haluta.
-"valtateiden takana" Närpiö tuottaa kalliilla polttoöljyllä ja vierastyövoimalla kurkkuja ja tomaatteja, sekä metallialan tuotteita.
Suomenkieliset pyrkisivät ammattiliittoihin, tulokkaat eivät.
Jos ""muu Suomi" ottaisi mallia Närpiöstä, eivät Suomen muut kunnat ottaisi vastaan turvapaikanhakijoita. heitähän ei Närpiössä näy, vaan ainoastaan tuottavia työntekijöitä. Jos vierastyöläinen ei pärjää, hänet ohjataan takaisin lähtömaahansa tai hän lähtee itse suomenkieliseen kuntaan, jossa hänestä huolehditaan.
Suomenkielisille kunnille sen sijaan laitetaan turvapaikanhakijoita, jotka eivät ole tilastojen mukaan sellaisia tehokkaita, valkattuja työläisiä, joita yrittäjät haluavat.
Vielä asuntoasia.
Närpiössä maahanmuuttajille on tarjolla vain huonoja asuntoja, sellaisia, joista oikeat närpiöläiset muuttavat pois, uusiin rakennettuihin kerrostaloihin.
Asbesti ja hometalot he jättävät vierastyöläisten remontoitavaksi.
Globaalisti ei pohjoismainen työvoima ole millekään yritykselle kannattavaa. "Vierastyövoima" eli epätoivoiset, kuuliaiset ja ahkerat, vähään palkkaan ja huonoihin asunto-oloihin tyytyvät, ajolähdön jälkeen saapuneet, ovat parempia. heistä Närpiönkin yrittäjät pusertavat voittonsa. Rkp:n antamalla pääomalla ja TE-keskuksesta anotuilla lainoilla.
"Närpiössä riittää työtä
sunnuntai 27.07.2014 Kommentit 0
Tomaateistaan ja kurkuistaan tuttua Närpiötä ei tunnu taantuma pahemmin heiluttelevan.
Reilun 9 300 asukkaan kaupunki pysyy kuukausi toisensa jälkeen Suomen työllisyystilastojen kärjessä.
Tilastokeskuksen kesäkuun käppyrä näytti työttömyydeksi 3,8 prosenttia. Käytännössä se alkaa tarkoittaa jo työvoimapulaa.
Närpiötä on pidetty pitkään esimerkillisenä kaupunkina maahanmuuttajien Suomeen sitoutumisen kannalta. Työ on Suupohjassa ollut paras kotouttaja. Maaseudulle ankkuroitumista edistävät jalkapallo ja vilkas yhdistystoiminta muutenkin.
Närpiön kaupunginjohtaja Hans-Erik Lindqvist mainitsee yritteliäisyyden keskeiseksi tekijäksi paikkakunnan ja sen asukkaiden hyvinvoinnissa (Pohjalainen 26.7.).
Sijainti valtateiden takana ei anna närpiöläisille mitään ilmaiseksi, vaan elintaso pitää takoa itse. Pienet ja keskisuuret yritykset perinteisellä metallialalla ja kasvinviljelyssä pystyvän tarjoamaan työpaikkoja vuosi toisensa jälkeen.
Voi olla, että osansa menestyksessä on myös tiiviin kyläyhteisön kaveria ei jätetä -ajattelussa.
Koko Suomella on kosolti opittavaa närpiöläisten pärjäämisestä."
Mitä Pohjalainen ja Linqvist jättävät sanomatta?
Mitkä olennaiset seikat vaietaan?
Nämä:
-Närpiön "yritteliäisyys" on niin voimakasta siksi, että Rkp haluaa säilyttää poliittisen asemansa siellä ja välittää siksi rahaa(joko rkp-rahaa tai TE-keskus-rahaa) kaikille rkp-läisille ja ruotsinkielisille, jotka haluavat Närpiössä yrittää.
Tällaista rkp-rahaa ei ole muualla Suomessa, koska yrittäjien takabn ei ole voimakasta "kylähenkeä" eli kielipoliittista agendaa..
Vain raottaaksemme asian laatua, muistakaamme, että Björn Wahlroos on Rkp:n finanssineuvonantaja)
Tilanne Närpiössä on siten yrittäjille täysin erilainen kuin muualla Suomessa asuville.
Pohjalainen syyllistyy jutussaan freudenthalistiseen suomalaisuuden halveeraamiseen; "ottakaa oppia ruotsinkielisiltä, niin tekin..."
-Miksi Närpiö on "esimerkillinen maahanmuuttajien kouluttaja ja kotouttaja sekä työllistäjä"?
Siksi, että Närpiö, jota Rkp hallitsee, ei halua sinne suomenkielisiä. Koska suomenkieliset muuttaisivat kaupungin kaksikieliseksi. Vaatisivat suomenkielisen koulun ja palvelun ja Närpiön ruotsinkielisyys heikkenisi(freudnethalismin opin mukaan)
Tätä ei Pohjalainen kerro.
Sen sijaan maahanmuuttajat, jotka närpiöläisten yritysten rekrytoijat käyvät itse valitsemassa ulkomailta, opetetaan heti närpiönkielisiksi. Vastaan ei oteta ns. huntuväkeä, ei siis turvapaikanhakijoita, joille tulisi vain maksaa.
Närpiö sen sijaan noudattaa ns. ameriikanmalli, eli otetaan vain työkykyisiä ja halukkaita "gästarbeitare".
Niin sanotusti "silmät tarkastetaan ja kädet", että pystyykö tekemään ja onko halukas.
Ammattiyhdistyksiä ei haluta.
-"valtateiden takana" Närpiö tuottaa kalliilla polttoöljyllä ja vierastyövoimalla kurkkuja ja tomaatteja, sekä metallialan tuotteita.
Suomenkieliset pyrkisivät ammattiliittoihin, tulokkaat eivät.
Jos ""muu Suomi" ottaisi mallia Närpiöstä, eivät Suomen muut kunnat ottaisi vastaan turvapaikanhakijoita. heitähän ei Närpiössä näy, vaan ainoastaan tuottavia työntekijöitä. Jos vierastyöläinen ei pärjää, hänet ohjataan takaisin lähtömaahansa tai hän lähtee itse suomenkieliseen kuntaan, jossa hänestä huolehditaan.
Suomenkielisille kunnille sen sijaan laitetaan turvapaikanhakijoita, jotka eivät ole tilastojen mukaan sellaisia tehokkaita, valkattuja työläisiä, joita yrittäjät haluavat.
Vielä asuntoasia.
Närpiössä maahanmuuttajille on tarjolla vain huonoja asuntoja, sellaisia, joista oikeat närpiöläiset muuttavat pois, uusiin rakennettuihin kerrostaloihin.
Asbesti ja hometalot he jättävät vierastyöläisten remontoitavaksi.
Globaalisti ei pohjoismainen työvoima ole millekään yritykselle kannattavaa. "Vierastyövoima" eli epätoivoiset, kuuliaiset ja ahkerat, vähään palkkaan ja huonoihin asunto-oloihin tyytyvät, ajolähdön jälkeen saapuneet, ovat parempia. heistä Närpiönkin yrittäjät pusertavat voittonsa. Rkp:n antamalla pääomalla ja TE-keskuksesta anotuilla lainoilla.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Mainio ja kattava kirjoitus sinulta. Eikä kyse ole vain Närpiöstä. RKP 40-vuotisen hallitusputkensa avulla on tehokkaasti kanavoinut valtion tukirahaa omille kannatusalueilleen. Juuri siksi ne pärjäävät hyvin vertailussa. Mutta tätä faktaa ei svekomediamme tuo esille, kuin satunnaisesti.
RKPn visiona olevassa totalitääristä pakkoruotsin opetuksen ylläpitämisessä ja jopa lisäämisessä voidaan toki ajatella ostoboikottia Närpiössä tuotettuja vihanneksia esim tomaatteja kohtaan.
Joku jos laukaisee some verkossa kehoituksen olla ostamatta närpiöläis tuotteita pakkoruotsituksen vastalauseena, kohdistuu ennen pitkään RKPta vastaan. Kun myynnissä "suomalaista" tomaattia kannattaa aina kauppiaalta kysyä mistä maakunnasta tomaatit tulivat:)
Saakohan kannatusta?
Itse aloitin tänään boikotin.
yLÖS
Toni Viljanmaa on Pohjalaisen uusi päätoimittaja
04.11.2013 16:01 (Päivitetty: 06.11.2013 10:28) Kommentit0
Lehtikuva/Vesa Moilanen
I-Mediat Oy:n hallitus on valinnut maakuntalehti Pohjalaisen tulevaksi päätoimittajaksi FM Toni Viljanmaan (37) Helsingistä.
Toni Viljanmaa siirtyy Pohjalaisen päätoimittajaksi tammikuussa 2014 nykyisen päätoimittajan Kalle Heiskasen siirtyessä eläkkeelle alkuvuodesta.
Toni Viljanmaa on syntynyt Teuvalla. Viljanmaa toimii tällä hetkellä Alma Median Helsingin yhteistoimituksessa politiikan toimittajana. Aikaisemmin hän on toiminut muun muassa Tyrvään Sanomien päätoimittajana ja ulkoministeriön tehtävissä muun muassa tiedottajana. Viljanmaa toimii tällä hetkellä Politiikan toimittajat ry:n puheenjohtajana.
I-mediat Oy:n verkostoa:
"Verkostot
Yhtiön kaikki lehdet ovat Sanomalehtien Liitto ry:n jäsenlehtiä.
Mobiili- ja internet-palvelut konsernin maakuntalehdille, Ilkalle ja Pohjalaiselle, tuottaa Arena Partners Oy, joka on 5 maakunnallisen viestintäyhtiön omistama tuotantoyhtiö.
Lisäksi Ilkka ja Pohjalainen ovat osa Väli-Suomen Media Oy:n lehtiryhmää, joka tunnetaan erityisesti Sunnuntaisuomalainen-lukemistosivuistaan. 18.12.2012 Ilkka-Yhtymän kustannusyhtiö I-Mediat Oy ja Alma Media Kustannus Oy allekirjoittivat sopimuksen laajamittaisen toiminnallisen sisältö- ja kehitysyhteistyön aloittamisesta. Ilkan ja Pohjaisen yhteistyö Alma Aluemedian kanssa käynnistyy vaiheittain vuoden 2013 aikana. Kumppanuus Väli-Suomen Median kanssa päättyy asteittain vuoden 2013 loppuun mennessä.
Valtakunnallista mainontaa maakuntalehtiimme markkinoi Kärkimedia Oy, kaupunkilehtiimme KaupunkiPlus Oy ja tilattaviin paikallislehtiin Suomen Paikallismediat Oy.
Viljanmaa on ollut Aamulehdessä eli täysin Rkp:n alaisuudessa SDP:n kautta.
AlmaMediahan on myös Rkp:n hallussa.
Sen lauluja laulat....
Aiemmin Pohjalaisen päätoimittajana oli Markku Mantila, joka useasti sanoi suorat sanat Rkp:stä.
No, Rkp ryhtyi ajamaan häntä pois ja korvasi "oikealla" miehellä.