Kuinka paljon jolla hidastaa/lisää kulutusta?

Eikö jolla täyty vedellä aallokossa?

Vesirapumies kirjoitti:

Eikö jolla täyty vedellä aallokossa?

Jos vetopiste on liian ylhäällä voi näinkin käydä. Muuten se pomppii aalloilla.

Kysyisin joakimilta onko vastuksen lisääntyminen samanlaista vedessä vs. Ilmassa. Mieleeni on syöpynyt eräs lause aerodynamiikan tunnilta vuosia sitten - "nopeuden kaksinkertaistaminen kasvattaa vastuksen nelinkertaiseksi" - näin se muistaakseni meni - ei ole oppikirja nyt käsillä täällä maalla.

Märkäpinnan ja nopeuden korrelaation olen kyllä kokenut usein vesilentokoneen kanssa - on tehokas jarru sekä lähdössä että laskussa. Väärä nokan asento viivyttää irrotusta merkittävästi - joskus jopa estää sen.

Voiko ajatella että hinatessa jollaa/kumivenettä kannattaa pienentää nopeutta, jotta voisi säilyttää mahdollisen reitille suunnitellun polttoaineen kulutuksen?
Sitten on vielä hinausköyden pituus pohdittavana. Olisiko parempi hinata mahdollisimman lähellä perässä (lyhyellä köydellä) , jotta vanaveden kuplainen virtaus pienentäisi vastusta?

Itselläni on kolmen hengen kumivene jonka nostan kannelle, mutta joskus tulee mieleen josko sitä vaikka hinaisi perässä - ainakin hyvällä kelillä.
Olen nähnyt kalastajien hinaavan apuveneitään lyhyellä köydellä, mutta heillähän onkin moottoriveneet.

Sy Möwe kirjoitti:

Kysyisin joakimilta onko vastuksen lisääntyminen samanlaista vedessä vs. Ilmassa. Mieleeni on syöpynyt eräs lause aerodynamiikan tunnilta vuosia sitten - "nopeuden kaksinkertaistaminen kasvattaa vastuksen nelinkertaiseksi" - näin se muistaakseni meni - ei ole oppikirja nyt käsillä täällä maalla.

Märkäpinnan ja nopeuden korrelaation olen kyllä kokenut usein vesilentokoneen kanssa - on tehokas jarru sekä lähdössä että laskussa. Väärä nokan asento viivyttää irrotusta merkittävästi - joskus jopa estää sen.

Voiko ajatella että hinatessa jollaa/kumivenettä kannattaa pienentää nopeutta, jotta voisi säilyttää mahdollisen reitille suunnitellun polttoaineen kulutuksen?
Sitten on vielä hinausköyden pituus pohdittavana. Olisiko parempi hinata mahdollisimman lähellä perässä (lyhyellä köydellä) , jotta vanaveden kuplainen virtaus pienentäisi vastusta?

Itselläni on kolmen hengen kumivene jonka nostan kannelle, mutta joskus tulee mieleen josko sitä vaikka hinaisi perässä - ainakin hyvällä kelillä.
Olen nähnyt kalastajien hinaavan apuveneitään lyhyellä köydellä, mutta heillähän onkin moottoriveneet.

Lue lisää

Hinausköysi kannattaa säätää aallonpituuden mukaan, jotta jolla on samassa vaiheessa aaltoa kuin hinaava vene. Tämä vähentää nykimistä, ja tekee jollan etenemisestä johdonmukaisempaa, kun köysi ei välillä löysty. Tärkeää on tietysti myös se, että hinausköyden kiinnityspiste jollassa on mahdollisimman alhaalla, tällöin jolla ei ala kyntää.

Sy Möwe kirjoitti:

Kysyisin joakimilta onko vastuksen lisääntyminen samanlaista vedessä vs. Ilmassa. Mieleeni on syöpynyt eräs lause aerodynamiikan tunnilta vuosia sitten - "nopeuden kaksinkertaistaminen kasvattaa vastuksen nelinkertaiseksi" - näin se muistaakseni meni - ei ole oppikirja nyt käsillä täällä maalla.

Märkäpinnan ja nopeuden korrelaation olen kyllä kokenut usein vesilentokoneen kanssa - on tehokas jarru sekä lähdössä että laskussa. Väärä nokan asento viivyttää irrotusta merkittävästi - joskus jopa estää sen.

Voiko ajatella että hinatessa jollaa/kumivenettä kannattaa pienentää nopeutta, jotta voisi säilyttää mahdollisen reitille suunnitellun polttoaineen kulutuksen?
Sitten on vielä hinausköyden pituus pohdittavana. Olisiko parempi hinata mahdollisimman lähellä perässä (lyhyellä köydellä) , jotta vanaveden kuplainen virtaus pienentäisi vastusta?

Itselläni on kolmen hengen kumivene jonka nostan kannelle, mutta joskus tulee mieleen josko sitä vaikka hinaisi perässä - ainakin hyvällä kelillä.
Olen nähnyt kalastajien hinaavan apuveneitään lyhyellä köydellä, mutta heillähän onkin moottoriveneet.

Lue lisää

Vastuksen kasvaminen nopeuden toisessa potenssissa pätee kaikissa väliaineissa, mutta kahden väliaineen rajapinta tai äänennopeus sotkee homman. Veneellä aallonmuodostusvastus on hyvin merkittävä komponentti silloin kun vene tekee aaltoja. Kokonaisvastus voi kasvaa paljon suuremmalla potenssilla kuin kaksi ja toisaalta vastus voi pienentyä tai pysyä liki vakiona veneen noustessa liukuun.

Nopeuden hidastaminen pienentää merkittävästi polttoaineenkulutusta hinasi jollaa tai ei.

Joakim1 kirjoitti:

Vastuksen kasvaminen nopeuden toisessa potenssissa pätee kaikissa väliaineissa, mutta kahden väliaineen rajapinta tai äänennopeus sotkee homman. Veneellä aallonmuodostusvastus on hyvin merkittävä komponentti silloin kun vene tekee aaltoja. Kokonaisvastus voi kasvaa paljon suuremmalla potenssilla kuin kaksi ja toisaalta vastus voi pienentyä tai pysyä liki vakiona veneen noustessa liukuun.

Nopeuden hidastaminen pienentää merkittävästi polttoaineenkulutusta hinasi jollaa tai ei.

Lue lisää

Kiitos Bossu ja Joakim, nyt on teoriaa tankattuna, jospa sitä vaikka pistäisi pikkupaatin perään:) Hyvää kesän jatkoa.

Sy Möwe kirjoitti:

Kysyisin joakimilta onko vastuksen lisääntyminen samanlaista vedessä vs. Ilmassa. Mieleeni on syöpynyt eräs lause aerodynamiikan tunnilta vuosia sitten - "nopeuden kaksinkertaistaminen kasvattaa vastuksen nelinkertaiseksi" - näin se muistaakseni meni - ei ole oppikirja nyt käsillä täällä maalla.

Märkäpinnan ja nopeuden korrelaation olen kyllä kokenut usein vesilentokoneen kanssa - on tehokas jarru sekä lähdössä että laskussa. Väärä nokan asento viivyttää irrotusta merkittävästi - joskus jopa estää sen.

Voiko ajatella että hinatessa jollaa/kumivenettä kannattaa pienentää nopeutta, jotta voisi säilyttää mahdollisen reitille suunnitellun polttoaineen kulutuksen?
Sitten on vielä hinausköyden pituus pohdittavana. Olisiko parempi hinata mahdollisimman lähellä perässä (lyhyellä köydellä) , jotta vanaveden kuplainen virtaus pienentäisi vastusta?

Itselläni on kolmen hengen kumivene jonka nostan kannelle, mutta joskus tulee mieleen josko sitä vaikka hinaisi perässä - ainakin hyvällä kelillä.
Olen nähnyt kalastajien hinaavan apuveneitään lyhyellä köydellä, mutta heillähän onkin moottoriveneet.

Lue lisää

> Olisiko parempi hinata mahdollisimman lähellä perässä (lyhyellä köydellä) , jotta vanaveden kuplainen virtaus pienentäisi vastusta?

Lähellä venettä jolla joutuu veneen potkurivirtaan, jolloin sen märkäpintavastus kasvaa. Sehän riippuu jollan nopeudesta veden suhteen eikä gps nopeudesta.
Tuohon tulee muutos vain silloin, kun jolla pitemmällä köydellä kyntää.

Tyynessä jollan vastus hinattaessa on pienin kun jollaa hinataan kohtuu pitkällä köydellä siten, että se on veneen muodostamien aaltojen alamäessä koko ajan. Tämä kuitenkin pätee vain silloin, kun jollaa ei tämän seurauksena hinata vuorotellen kumpikin sivu edellä poikittain, vaan jolla pysyy hinauksessa suorassa.

> Mieleeni on syöpynyt eräs lause aerodynamiikan tunnilta vuosia sitten - "nopeuden kaksinkertaistaminen kasvattaa vastuksen nelinkertaiseksi"
Pätee homogeenisessa väliaineessa silloin, kun vastuskerroin pysyy vakiona, ei muulloin. Siis ei päde esim pallon muotoisille objekteille, eikä veden ja ilman rajapinnassa. Tarkasti ei päde sukellusveneillä pinnan allakaan, koska vastuskerroin alenee reunoldsinluvun kasvaessa hieman, mikä samallaveneellä tapahtuu vauhdin kasvaessa. Todellinen eksponentti märkäpintavastukselle (=voima) on noin 1,8 ...1,9 vauhdin funktiona.
Tehohäviö taas on voima*vauhti.

Kaasun asento ei tietääkseni missään moottorissa säädä polttoaineen syöttöä aikaa eikä työtahtia kohti.

Dieseleissä kaasuvipu säätää governoria, joka pyrkii pitämään kierrosluvun vakiona säätämällä polttoaineensyöttöä kuorman mukaan. Lähtökohtaisesti siis kaasuvivun asento säätää kierrosluvun ja polttoaineen syöttö riippuu kuormasta. Toisin sanoen vaihtamalla jyrkempi potkuri tai vetämällä jollaa perässä samalla kaasunasennolla kierrosluku on edelleen (kutakuinkin) sama, mutta polttoainetta kuluu enemmän ja vauhti on jonkin verran eri.

Bensakoneissa kaasun asento taas säätää yleensä kaasuläppää eli säätää ilmavirtausta moottoriin. Ilmavirta riippuu myös kierrosluvusta. Polttoainetta syötetään sitten kutakuinkin samassa suhteessa ilmaan ellei kyseessä ole laihaseosmoottori. Bensakoneessa kuorman lisääminen vähentää selvästi kierroksia, jos kaasunasento on sama, koska mikään ei pyri lisäämään syöttöä kuorman mukana ja kierrosten laskiessa ilmavirta laskee ja syöttö vähenee.

Mielenkiintoinen teoria. Tämän mukaan kuormattu rekka vie vähemmän polttoainetta kuin tyhjä... Mistä tai missä olet teorian oppinut?

Kehityspaja kirjoitti:

Mielenkiintoinen teoria. Tämän mukaan kuormattu rekka vie vähemmän polttoainetta kuin tyhjä... Mistä tai missä olet teorian oppinut?

Ei vaan koska kuormatulla rekalla on huonompi taloudellisuus, se vie samalla matkalla enemmän polttoainetta kuin tyhjä.
Kulutus = litraa tunnissa
taloudellisuus on litraa matkalla.
Opettelepa käsitteiden ero.

Joakim1 kirjoitti:

Kaasun asento ei tietääkseni missään moottorissa säädä polttoaineen syöttöä aikaa eikä työtahtia kohti.

Dieseleissä kaasuvipu säätää governoria, joka pyrkii pitämään kierrosluvun vakiona säätämällä polttoaineensyöttöä kuorman mukaan. Lähtökohtaisesti siis kaasuvivun asento säätää kierrosluvun ja polttoaineen syöttö riippuu kuormasta. Toisin sanoen vaihtamalla jyrkempi potkuri tai vetämällä jollaa perässä samalla kaasunasennolla kierrosluku on edelleen (kutakuinkin) sama, mutta polttoainetta kuluu enemmän ja vauhti on jonkin verran eri.

Bensakoneissa kaasun asento taas säätää yleensä kaasuläppää eli säätää ilmavirtausta moottoriin. Ilmavirta riippuu myös kierrosluvusta. Polttoainetta syötetään sitten kutakuinkin samassa suhteessa ilmaan ellei kyseessä ole laihaseosmoottori. Bensakoneessa kuorman lisääminen vähentää selvästi kierroksia, jos kaasunasento on sama, koska mikään ei pyri lisäämään syöttöä kuorman mukana ja kierrosten laskiessa ilmavirta laskee ja syöttö vähenee.

Lue lisää

> Bensakoneissa kaasun asento taas säätää yleensä kaasuläppää eli säätää ilmavirtausta moottoriin. Ilmavirta riippuu myös kierrosluvusta. Polttoainetta syötetään sitten kutakuinkin samassa suhteessa ilmaan ellei kyseessä ole laihaseosmoottori.

Mistä seuraa, että suurimman tehon kierroksilla polttoaineen syöttö aikaa kohti on suunnilleen vakio kaasu pohjassa, kuten ilman syöttökin.

> Bensakoneessa kuorman lisääminen vähentää selvästi kierroksia, jos kaasunasento on sama, koska mikään ei pyri lisäämään syöttöä kuorman mukana ja kierrosten laskiessa ilmavirta laskee ja syöttö vähenee.

Suurimman tehon kierrosten alueella kierroksilla ei ole juuri vaikutusta tehoon, päinvastoin kuin jostain syystä oletat. (Tehokäyrä on tietysti huipputehon alueella vaakasuora jo ihan määritelmän mukaan.) Vääntöön sen sijaan on. Ja tässä siis oletetaan että kaasu on pohjassa. Lisäksi kierrosten muutokset ovat pieniä, eli enintään sadan kierroksen suuruusluokkaa.

jollaillaan kirjoitti:

> Bensakoneissa kaasun asento taas säätää yleensä kaasuläppää eli säätää ilmavirtausta moottoriin. Ilmavirta riippuu myös kierrosluvusta. Polttoainetta syötetään sitten kutakuinkin samassa suhteessa ilmaan ellei kyseessä ole laihaseosmoottori.

Mistä seuraa, että suurimman tehon kierroksilla polttoaineen syöttö aikaa kohti on suunnilleen vakio kaasu pohjassa, kuten ilman syöttökin.

> Bensakoneessa kuorman lisääminen vähentää selvästi kierroksia, jos kaasunasento on sama, koska mikään ei pyri lisäämään syöttöä kuorman mukana ja kierrosten laskiessa ilmavirta laskee ja syöttö vähenee.

Suurimman tehon kierrosten alueella kierroksilla ei ole juuri vaikutusta tehoon, päinvastoin kuin jostain syystä oletat. (Tehokäyrä on tietysti huipputehon alueella vaakasuora jo ihan määritelmän mukaan.) Vääntöön sen sijaan on. Ja tässä siis oletetaan että kaasu on pohjassa. Lisäksi kierrosten muutokset ovat pieniä, eli enintään sadan kierroksen suuruusluokkaa.

Lue lisää

Tässähän puhuttiin kaasun vakioasennosta, ei täydestä kaasusta. Osakaasulla teho laskee kierrosten laskiessa, koska virtaus vähenee. Täydellä kaasulla mennään tehokäyrän mukaan.

Toivottavasti kukaan ei kuitenkaan bensakoneella pidempään ajele kaasu pohjasssa!

Aika monessa sisäkoneella varustetussa purkkarissa potkurin propulsiohyötysuhde on yli 50%.
Siihen pääsee kun halkaisija on riittävä, ja osakuormilla paljon helpommin kuin täydellä teholla.
Koneen hyötysuhde sitten erikseen, mutta sitähän et tuossa tarkastellut.

Aallonmuodostusvastus alenee huomattavsti, jos painot ovat samoja. Mutta jos painaakin tuplaten niin tilanne on tietysti toisin.
Märkäpintavastus on merkittävässä roolissa sekä plaanausnopeuksilla että alle jollan runkonopeuden, joten siitä vaan laskemaan onko niissä eroa vai ei ja jos niin mihin suuntaan.
Monen itsetehdyn vanerijollan vastus on oleellisesti pienempi kuin kaupallisen lujitemuovijollan, koska painoa on vähemmän (alle 30 kg) ja pituus / leveys suhdekin on edullisempi.

5 solmun vauhdissa on tuota luokkaa. Helposti pitää kiinni ohuestakin narusta. Kovemmassa vauhdissa, aallokossa tai kuormatulla jollalla on sitten jotain muuta.

Nuo olivat siis Vene-lehden ikivanhan jollatestin mitattuja arvoja.

Lyhyellä narulla narun vetovoima on suurempi kuin jollan vastus.
Narun voiman vaakakomponentti = jollan vastus, kun vauhti on vakio.

Vuonna 1982 jollat painoivat oleellisesti vähemmän kuin uudet jollat kaupassa tänä päivänä. Keskimäärin jopa alle puolet nykyjollista.
Keveimmät taisivat olla noin 20kg, kun nykyään osa jollista on yli 80 kg.
Joten varmasti 80kg jollan vastus on suurempi kuin 20 kg jollan.

tosi-asiaa kirjoitti:

Lyhyellä narulla narun vetovoima on suurempi kuin jollan vastus.
Narun voiman vaakakomponentti = jollan vastus, kun vauhti on vakio.

Vuonna 1982 jollat painoivat oleellisesti vähemmän kuin uudet jollat kaupassa tänä päivänä. Keskimäärin jopa alle puolet nykyjollista.
Keveimmät taisivat olla noin 20kg, kun nykyään osa jollista on yli 80 kg.
Joten varmasti 80kg jollan vastus on suurempi kuin 20 kg jollan.

Lue lisää

1982 vertailun kevein jolla painoi 19 kg ja painavin 50 kg. Vain jollaa (kumivene ja se trimaraani) painoivat alle 40 kg.

Miksi jollat nykyään painaisivat enemmän. Yli 80 kg kuulostaa enemmän veneeltä kuin jollalta. Vaikkapa Mini Buster painaa 104 kg.

Joakim1 kirjoitti:

5 solmun vauhdissa on tuota luokkaa. Helposti pitää kiinni ohuestakin narusta. Kovemmassa vauhdissa, aallokossa tai kuormatulla jollalla on sitten jotain muuta.

Nuo olivat siis Vene-lehden ikivanhan jollatestin mitattuja arvoja.

Lue lisää

Juuri tuota tarkoitin nettipurjehtijalla.
Google ilman käytännön kokemusta on yhtä tyhjän kanssa.

Käytännössä jollaksi sopivan veneen paino on 40 kg ylöspäin. Sillä pitää pystyä soutamaan myös aallokossa ja siihen pitää mahtua vähintään kaksi ihmistä ja jonkun verran tavaraa. Useimmissa jollissa on myös perämoottori, jota ei todellakaan oteta pois.

Oiqueesti kirjoitti:

Juuri tuota tarkoitin nettipurjehtijalla.
Google ilman käytännön kokemusta on yhtä tyhjän kanssa.

Käytännössä jollaksi sopivan veneen paino on 40 kg ylöspäin. Sillä pitää pystyä soutamaan myös aallokossa ja siihen pitää mahtua vähintään kaksi ihmistä ja jonkun verran tavaraa. Useimmissa jollissa on myös perämoottori, jota ei todellakaan oteta pois.

Lue lisää

Niin tuossa testissä, jossa mitattiin jollien vetovoima 5 solmun vauhdissa oli useampi 40-50 kg jolla.

Omassa veneessä on 32 kg kumivene ilman perämoottoria. Sillä pääsee 4 hengen perhe kerralla maihin ja kumivene näyttää olevan huomattavasti yleisempi kuin kova jolla.

Tuossa testissä oli myös yksi kumivene ja oma kumivene saattaa hyvinkin vetää sen 6 kg 5 solmun vauhdissa. En ole mitannut, mutta kylläkin käsin pitänyt köydestä kiinni. Harvoin tosin vedän kumivenettä perässä, vaan nostan sen perään poikittain.

Joakim1 kirjoitti:

Niin tuossa testissä, jossa mitattiin jollien vetovoima 5 solmun vauhdissa oli useampi 40-50 kg jolla.

Omassa veneessä on 32 kg kumivene ilman perämoottoria. Sillä pääsee 4 hengen perhe kerralla maihin ja kumivene näyttää olevan huomattavasti yleisempi kuin kova jolla.

Tuossa testissä oli myös yksi kumivene ja oma kumivene saattaa hyvinkin vetää sen 6 kg 5 solmun vauhdissa. En ole mitannut, mutta kylläkin käsin pitänyt köydestä kiinni. Harvoin tosin vedän kumivenettä perässä, vaan nostan sen perään poikittain.

Lue lisää

Nämä testatut jollat olivat ilmeisesti kovapohjaisia jollia. Niiden vastus lienee kertaluokkaa pienempi kuin pehmeäpohjaisten kumijollien, joita nyt kai eniten käytetään apujollina.

Juuri muutamia päiviä sitten yritin muuttaa jollan kiinnitystä hinatessa 6 solmun vauhdilla. En pystynyt käsivoimin vetämään köyttä niin, että olisin saanut lenkin irti knaapista. Toisaalta kun tunsin vetovoiman, ei enää tullut mieleenkään ottaa sitä köyttä "käsivaralle". Arvioisin että köydessä ollut veto oli ehkä 20-30 kg. Jolla oli kohtuukokoinen kumijolla, mutta siinä olis pieni v-muoto pohjassa keulassa nähtävästi jollain ilmakammiolla toteutettuna.

Elikkä testin veneet olivat varmaankin aika kevyitä kovia jollia, jolloin nuo vastusarvot tuntuvat järkeviltä. Pehmeäpohjainen kumivene on paljon raskaampi vetää.

sdfg sdfg sfdg sfdg kirjoitti:

Nämä testatut jollat olivat ilmeisesti kovapohjaisia jollia. Niiden vastus lienee kertaluokkaa pienempi kuin pehmeäpohjaisten kumijollien, joita nyt kai eniten käytetään apujollina.

Juuri muutamia päiviä sitten yritin muuttaa jollan kiinnitystä hinatessa 6 solmun vauhdilla. En pystynyt käsivoimin vetämään köyttä niin, että olisin saanut lenkin irti knaapista. Toisaalta kun tunsin vetovoiman, ei enää tullut mieleenkään ottaa sitä köyttä "käsivaralle". Arvioisin että köydessä ollut veto oli ehkä 20-30 kg. Jolla oli kohtuukokoinen kumijolla, mutta siinä olis pieni v-muoto pohjassa keulassa nähtävästi jollain ilmakammiolla toteutettuna.

Elikkä testin veneet olivat varmaankin aika kevyitä kovia jollia, jolloin nuo vastusarvot tuntuvat järkeviltä. Pehmeäpohjainen kumivene on paljon raskaampi vetää.

Lue lisää

Kuten olen moneen kertaan sanonut, testissä oli eripainoisia jollia ja myös yksi kumivene. Hinausnopeus 3 ja 5 solmua.

Kannattaa yleensä, mutta poikkeuksiakin on:

- jos jolla plaanaa kunnolla sillä vauhdilla millä yleensä liikutaan
- jos jolla nostetaan vedestä
- jos liikutaa niin hitaasti, että jollakin kulkee alle runkonopeuden, voi sillä olla pienempi märkäpinta kuin tuolla kanootilla jos sattuu olemaan kevyemmästä päästä

Sitä en tiedä miksi jollat nykyään painavat enemmän. Paitsi se että niissä on paksummat laminaatit nykyisin, mutta miksi, kun alle 2,5 m pitkiltä ei CE merkintääkään vaadita, joten sekään ei kelpaa syyksi.

Itse tehdyn vanerijollan saa helposti painamaan alle 20kg ja yhtä keveitä kumppareita saa kaupasta valmiina.

5 + 8 kirjoitti:

Kannattaa yleensä, mutta poikkeuksiakin on:

- jos jolla plaanaa kunnolla sillä vauhdilla millä yleensä liikutaan
- jos jolla nostetaan vedestä
- jos liikutaa niin hitaasti, että jollakin kulkee alle runkonopeuden, voi sillä olla pienempi märkäpinta kuin tuolla kanootilla jos sattuu olemaan kevyemmästä päästä

Sitä en tiedä miksi jollat nykyään painavat enemmän. Paitsi se että niissä on paksummat laminaatit nykyisin, mutta miksi, kun alle 2,5 m pitkiltä ei CE merkintääkään vaadita, joten sekään ei kelpaa syyksi.

Itse tehdyn vanerijollan saa helposti painamaan alle 20kg ja yhtä keveitä kumppareita saa kaupasta valmiina.

Lue lisää

Mitkä ovat ne painavat jollat? Nopeasti löysin muutaman uuden jollan:

Suvi 275, paino 55 kg
Walker Bay 8, 32 kg
Walker Bay 10, 57 kg
Pioneer 8, 55 kg

Pioneer on 5 kg painavampi kuin 1982. Walker Bay 10 on jo aika iso jolla.

Joakim1 kirjoitti:

Mitkä ovat ne painavat jollat? Nopeasti löysin muutaman uuden jollan:

Suvi 275, paino 55 kg
Walker Bay 8, 32 kg
Walker Bay 10, 57 kg
Pioneer 8, 55 kg

Pioneer on 5 kg painavampi kuin 1982. Walker Bay 10 on jo aika iso jolla.

Lue lisää

http://www.sup.fi/sportyak-213-p-841.html
Sportyak 213 Pituus 2,13m Leveys 1,15m Paino 19Kg

http://www.terhi.fi/mallisto/vanhat-mallit/moomin
Moomin tekniset tiedot nappia-painamalla aukeaa tiedot:
paino 75 kg
Ei nyt näin äkkiä löytynyt sitä painavinta (mikä oli lasikuitulaminaattia), mutta on tuokin jo ihan tarpeeksi painava.

Mutta se pointtihan oli että jollia on kovin eri painoisia, eikä kaikki painoero johdu ulkomitoista, kuten nuo esimerkit osoittaa.
Jälkimmäisen massa 3,95 kertainen.
Ja onhan tääkin: http://www.terhi.fi/mallisto/soutuveneet/sunny 75 kg.
Kyllä minusta tuo on jolla kuten babyfun:kin, vaikka onkin nettiivulla molemmat soutuveneiden joukossa.

14 + 19 kirjoitti:

http://www.sup.fi/sportyak-213-p-841.html
Sportyak 213 Pituus 2,13m Leveys 1,15m Paino 19Kg

http://www.terhi.fi/mallisto/vanhat-mallit/moomin
Moomin tekniset tiedot nappia-painamalla aukeaa tiedot:
paino 75 kg
Ei nyt näin äkkiä löytynyt sitä painavinta (mikä oli lasikuitulaminaattia), mutta on tuokin jo ihan tarpeeksi painava.

Mutta se pointtihan oli että jollia on kovin eri painoisia, eikä kaikki painoero johdu ulkomitoista, kuten nuo esimerkit osoittaa.
Jälkimmäisen massa 3,95 kertainen.
Ja onhan tääkin: http://www.terhi.fi/mallisto/soutuveneet/sunny 75 kg.
Kyllä minusta tuo on jolla kuten babyfun:kin, vaikka onkin nettiivulla molemmat soutuveneiden joukossa.

Lue lisää

Lisään keskusteluun oman kokemukseni jollan hinaamisesta. Se koski edellä mainittua sportyak-tyyppistä 19kg jollaa. Ko jollatyyppiä valmistettiin jo 1970-luvulla ja se olikin hyvä apujolla, kevyt hinattava. Mutta niinkuin kaikissa muissakin jollissa, hinausvastus kasvaa äkillisesti, kun jolla menee aallokossa ja tuulessa ympäri! Sportyakin hinausköysi katkesi, kun jolla meni Hangon ulkopuolella ympäri.

Opetus: jollaa ei kannata hinata kuin keveillä keleillä ja saariston suojassa.

Myöhemmin opin senkin, että ankkurissa ollessa tuulenpuuska voi heittää raskaammankin jollan moottoreineen ympäri, jos sen on jättänyt köydellä veneen perään. Parempi nostaa kannelle (tai ankkurissa ollessa köyttää veneen kyljelle roikkumaan).

jolla nurin…. kirjoitti:

Lisään keskusteluun oman kokemukseni jollan hinaamisesta. Se koski edellä mainittua sportyak-tyyppistä 19kg jollaa. Ko jollatyyppiä valmistettiin jo 1970-luvulla ja se olikin hyvä apujolla, kevyt hinattava. Mutta niinkuin kaikissa muissakin jollissa, hinausvastus kasvaa äkillisesti, kun jolla menee aallokossa ja tuulessa ympäri! Sportyakin hinausköysi katkesi, kun jolla meni Hangon ulkopuolella ympäri.

Opetus: jollaa ei kannata hinata kuin keveillä keleillä ja saariston suojassa.

Myöhemmin opin senkin, että ankkurissa ollessa tuulenpuuska voi heittää raskaammankin jollan moottoreineen ympäri, jos sen on jättänyt köydellä veneen perään. Parempi nostaa kannelle (tai ankkurissa ollessa köyttää veneen kyljelle roikkumaan).

Lue lisää

Tuo ajatus jollan kanssa aina vähän takaraivossa jyskyttää...Laiturilla alkukesän "monsuunisateiden" jälkeen yritin nostaa jollaa laiturille ja sen verran vesi painoi, että haaveeksi jäi. Sain viritettyä kuitenkin kahden veneen väliin narut, jonka varassa sain käännettyä jollan vedestä tyhjäksi. Yleensä tämä jollan nosto on onnistunut ihan hyvin, joten äyskärikin jäänyt hommaatta.

Eli varmaan jollan saisi veneen perässä vedettynä jotenkin keikautettua oikein päin, mutta tuskin sekään olisi ihan läpihuuto juttu isommassa aallokossa. Sitten se pitäisi saada vielä vedestä tyhjäksi...pitäisiköhän hommata joku pilssipumppu?

Meillä em. Walker Bay 8 (32kg) ja vielä ei ole ainakaan keikahtanut, suurimmat aallot toistaiseksi aiheuttanut pienen omakotitalon kokoinen moottorijahti...10-12m/s tuulessa vielä vedetty perässä, aallonkorkeuksista en tiedä. Siloin otetettiin jolla lyhyelle narulle, muutoin tuleen noin veneen mitan päässä.

jolla nurin…. kirjoitti:

Lisään keskusteluun oman kokemukseni jollan hinaamisesta. Se koski edellä mainittua sportyak-tyyppistä 19kg jollaa. Ko jollatyyppiä valmistettiin jo 1970-luvulla ja se olikin hyvä apujolla, kevyt hinattava. Mutta niinkuin kaikissa muissakin jollissa, hinausvastus kasvaa äkillisesti, kun jolla menee aallokossa ja tuulessa ympäri! Sportyakin hinausköysi katkesi, kun jolla meni Hangon ulkopuolella ympäri.

Opetus: jollaa ei kannata hinata kuin keveillä keleillä ja saariston suojassa.

Myöhemmin opin senkin, että ankkurissa ollessa tuulenpuuska voi heittää raskaammankin jollan moottoreineen ympäri, jos sen on jättänyt köydellä veneen perään. Parempi nostaa kannelle (tai ankkurissa ollessa köyttää veneen kyljelle roikkumaan).

Lue lisää

Tuo on varmaan jollasta kiinni. Itse hinasin optarirunkoista jollaa joskus luoviessani 24h yhteen mittaan 16 m/s tuulessa laivaväylällä. Ei ollut lähelläkään kaatua. Jollassa oli vetopiste aika ylhäällä, josta johtuen sinne kerääntyi pikku hiljaa vettä. Pari kertaa piti vetää se kyljelle ja vaivalloisesti äyskäröidä tyhjäksi.

Bossu kirjoitti:

Tuo on varmaan jollasta kiinni. Itse hinasin optarirunkoista jollaa joskus luoviessani 24h yhteen mittaan 16 m/s tuulessa laivaväylällä. Ei ollut lähelläkään kaatua. Jollassa oli vetopiste aika ylhäällä, josta johtuen sinne kerääntyi pikku hiljaa vettä. Pari kertaa piti vetää se kyljelle ja vaivalloisesti äyskäröidä tyhjäksi.

Lue lisää

Minä olen kiskonut tätä:

http://www.oceankayak.com/kayaks/tandem_kayaks/zest_two_exp/

On itsetyhjenevä, ei haittaa vaikka kaatuisi, mutta käyttö vaatii sitten jonkin verran retkihenkisyyttä/sopivat varusteet, koska rantaan mennessä takapuoli voi kastua. Minä olen käyttänyt löysiä polven yltä poikki leikattuja halpis sadehousuja, jotka on helppo vetää päälle ja pois kengät jalassakin.

Hyviin puoliin kuuluu kunnollinen mahdollisuus lähiretkeilyyn, tuo kulkee kaksin melottuna helposti 5-6 km/h. Lapset ovat tykänneet, käyneet mm. onkimassa tuolla.

14 + 19 kirjoitti:

http://www.sup.fi/sportyak-213-p-841.html
Sportyak 213 Pituus 2,13m Leveys 1,15m Paino 19Kg

http://www.terhi.fi/mallisto/vanhat-mallit/moomin
Moomin tekniset tiedot nappia-painamalla aukeaa tiedot:
paino 75 kg
Ei nyt näin äkkiä löytynyt sitä painavinta (mikä oli lasikuitulaminaattia), mutta on tuokin jo ihan tarpeeksi painava.

Mutta se pointtihan oli että jollia on kovin eri painoisia, eikä kaikki painoero johdu ulkomitoista, kuten nuo esimerkit osoittaa.
Jälkimmäisen massa 3,95 kertainen.
Ja onhan tääkin: http://www.terhi.fi/mallisto/soutuveneet/sunny 75 kg.
Kyllä minusta tuo on jolla kuten babyfun:kin, vaikka onkin nettiivulla molemmat soutuveneiden joukossa.

Lue lisää

Sportyakista on paljon muistoja vuosikymmenten takaa. Sillä kulki ties kuinka monet kerrat 5 aikuisen kokoista veneestä rannalle ja takaisin. Eikä vettä saatu litraa enempää sisään, keulan puolella laidalla istuvien persukset olivat kyllä vaarassa kastua.

Mutta silloinkin tarjolla oli kaikkea mahdollista tarjolla jollaksi Sportyakista isoisän vanhaan soutuveneeseen, jolla ainakin painoa riitti. Viimeksi jollana on ollut käytössä Zodiakin kumivene, jonka pakkauksen paino taisi olla noin 25 kg. Ne muutamat kerrat, kun sitä tuli hinattua, kertoivat vastuksen olevan mitä hyvänsä mitättömästä kestorajalle saakka. Kerran nimittäin listapohjainen kumppari päätti ruveta uppoumaveneeksi sen jälkeen, kun sisään oli roiskinut parikymmentä litraa vettä. Vesi ei sinällään mikään juttu ollut, mutta yksi aalto hulautti sen perään ja pyöreä perä upposi uppiksen lailla. Spinnu veti kuutta solmua, mikä oli kohtuuton nopeus kumpparin metriselle vesilinjalle. Paikat kuitenkin kesti, mutta koskaan sen jälkeen sitä ei hinattu.

Bossu kirjoitti:

Tuo on varmaan jollasta kiinni. Itse hinasin optarirunkoista jollaa joskus luoviessani 24h yhteen mittaan 16 m/s tuulessa laivaväylällä. Ei ollut lähelläkään kaatua. Jollassa oli vetopiste aika ylhäällä, josta johtuen sinne kerääntyi pikku hiljaa vettä. Pari kertaa piti vetää se kyljelle ja vaivalloisesti äyskäröidä tyhjäksi.

Lue lisää

Bossu, kerroit luovineesi 24h laivaväylällä 16 m/s tuulessa! Eikö yleensä olisi fiksumpi jo turvallisuussyistäkin hakeutua varsinkin pimeän ajaksi kryssimään väylien ulkopuolelle? Arvaan, että liioittelit sekä kryssin kestossa ja varsinkin keskimääräisessä tuulen voimakkuudessa korostaaksesi tarinasi tehoa. Itse en ymmärrä sitäkään, miten joku 16 m/s tuulessa veneen ollessa kulussa pystyy äyskäröimään jollansa tyhjäksi.

En ole suinkaan ole ainoa, jonka kumivene on tuulessa lentänyt nurin. Harmillisinta se on silloin, jos perämoottori kastuu valtameren suolaisesta vedestä.

Joakim1 kirjoitti:

Mitkä ovat ne painavat jollat? Nopeasti löysin muutaman uuden jollan:

Suvi 275, paino 55 kg
Walker Bay 8, 32 kg
Walker Bay 10, 57 kg
Pioneer 8, 55 kg

Pioneer on 5 kg painavampi kuin 1982. Walker Bay 10 on jo aika iso jolla.

Lue lisää

Syy on se, että jolla saa maksaa muutaman satasen ja niitä ei ole enää varaa turata tunti kaupalla käsinlaminoiden katkokuitumatosta ja rovingista kuten 70-luvulla tehtiin. Nyt jolla ruutataan äkisti laminaattiruiskulla ja ilmatelataan. Painoa kertyy helposti hieman liikaa, koska ruuttalaminaatti ei ole yhtä laadukasta ja tasaisen kerroksen saaminen hankalaa.

jolla kannelle! kirjoitti:

Bossu, kerroit luovineesi 24h laivaväylällä 16 m/s tuulessa! Eikö yleensä olisi fiksumpi jo turvallisuussyistäkin hakeutua varsinkin pimeän ajaksi kryssimään väylien ulkopuolelle? Arvaan, että liioittelit sekä kryssin kestossa ja varsinkin keskimääräisessä tuulen voimakkuudessa korostaaksesi tarinasi tehoa. Itse en ymmärrä sitäkään, miten joku 16 m/s tuulessa veneen ollessa kulussa pystyy äyskäröimään jollansa tyhjäksi.

En ole suinkaan ole ainoa, jonka kumivene on tuulessa lentänyt nurin. Harmillisinta se on silloin, jos perämoottori kastuu valtameren suolaisesta vedestä.

Lue lisää

Vähintään 24 h olen minäkin viimeisen kuukauden aikana kryssinyt ja lenssannut pitkin laivaväyliä. Yksi rannikkorahtari on bongattu sinä aikana. Jos haluaa nähdä laivoja, pitää mennä joko Helsingin tai Turun ulosmenoväylille. Muualla saa odottaa varmaan viikon nähdäkseen yhden laivan.

jolla kannelle! kirjoitti:

Bossu, kerroit luovineesi 24h laivaväylällä 16 m/s tuulessa! Eikö yleensä olisi fiksumpi jo turvallisuussyistäkin hakeutua varsinkin pimeän ajaksi kryssimään väylien ulkopuolelle? Arvaan, että liioittelit sekä kryssin kestossa ja varsinkin keskimääräisessä tuulen voimakkuudessa korostaaksesi tarinasi tehoa. Itse en ymmärrä sitäkään, miten joku 16 m/s tuulessa veneen ollessa kulussa pystyy äyskäröimään jollansa tyhjäksi.

En ole suinkaan ole ainoa, jonka kumivene on tuulessa lentänyt nurin. Harmillisinta se on silloin, jos perämoottori kastuu valtameren suolaisesta vedestä.

Lue lisää

Juhannuksen aikaan ei tule niin pimeää. Laivat näkee pimeällä hyvin kaukaa. No, sen verran liioittelin, että niiksi muutamaksi tunniksi kun aurinko oli horisontin alapuolella laski tuuli johonkin kymmeneen metriin. Jollan tyhjentäminen oli tylsää hommaa, mutta vene oli niin matala, että äyskäröinti onnistui. Reissulla ei pystynyt nukkumaan eikä oikein syömäänkään merenkäynnin takia, joten satamaan tultaessa aamulla sähläiltiin poijun kanssa pitkän aikaa. Laivoja meni Turun väylällä vähän väliä.

Bossu kirjoitti:

Juhannuksen aikaan ei tule niin pimeää. Laivat näkee pimeällä hyvin kaukaa. No, sen verran liioittelin, että niiksi muutamaksi tunniksi kun aurinko oli horisontin alapuolella laski tuuli johonkin kymmeneen metriin. Jollan tyhjentäminen oli tylsää hommaa, mutta vene oli niin matala, että äyskäröinti onnistui. Reissulla ei pystynyt nukkumaan eikä oikein syömäänkään merenkäynnin takia, joten satamaan tultaessa aamulla sähläiltiin poijun kanssa pitkän aikaa. Laivoja meni Turun väylällä vähän väliä.

Lue lisää

Aika harvoin sattuu 24 tuntia kestävää 16 m/s tuulta vuoden valoisimpana aikana varsinkaan Saaristomerellä. Löytyykö ko tuulitieto Ilmatieteen laitoksen tilastoista?

tuulitiedot kirjoitti:

Aika harvoin sattuu 24 tuntia kestävää 16 m/s tuulta vuoden valoisimpana aikana varsinkaan Saaristomerellä. Löytyykö ko tuulitieto Ilmatieteen laitoksen tilastoista?

http://ilmatieteenlaitos.fi/tuulitilastot
Kovan tuulen päiviä (14 m/s tai enemmän) on Utössä ollut kesäkuussa yksi, heinäkuussa ei yhtään.

Olisi kai syytä seurata sääennusteita eikä lähteä kryssimään laivaväylälle kesä-heinäkuun ainoana koven tuulen päivänä!

Jakkimakupilu kirjoitti:

Syy on se, että jolla saa maksaa muutaman satasen ja niitä ei ole enää varaa turata tunti kaupalla käsinlaminoiden katkokuitumatosta ja rovingista kuten 70-luvulla tehtiin. Nyt jolla ruutataan äkisti laminaattiruiskulla ja ilmatelataan. Painoa kertyy helposti hieman liikaa, koska ruuttalaminaatti ei ole yhtä laadukasta ja tasaisen kerroksen saaminen hankalaa.

Lue lisää

Toisaalta, jos jolla maksaisi vaikka tonnin enemmän, niin olisiko siinä mitään mieltä?
Tonnista on korkokuluja vähintään 50 € vuodessa. Jos polttoainetta kuluisi 0,5 dl = 7 snt vähemmän tunnissa, pitäisi ajella 715 tuntia enemmän koneella pelkän koron maksamiseksi. Se on kolme kuukautta 8h/päivä.

Jos jollan käyttöiäksi laskee 10 vuotta, pitäisi lisäksi laskea kuoletuksena satku lisää.

Ehkä on niin, että vaikka joku tekisikin erittäin kevyen jollan, niin sitä ei kannattaisi kenenkään ostaa...

Jakkimakupilu kirjoitti:

Syy on se, että jolla saa maksaa muutaman satasen ja niitä ei ole enää varaa turata tunti kaupalla käsinlaminoiden katkokuitumatosta ja rovingista kuten 70-luvulla tehtiin. Nyt jolla ruutataan äkisti laminaattiruiskulla ja ilmatelataan. Painoa kertyy helposti hieman liikaa, koska ruuttalaminaatti ei ole yhtä laadukasta ja tasaisen kerroksen saaminen hankalaa.

Lue lisää

Kuinka paljon jollia tehdään lasikuidusta? Eikö yleisin ole kumi ja sitten erilaiset muovit, kuten polypropeeni, polyeteeni ja ABS?

Walker Bay ei ainakaan ole painava, vaikuttaa tukevalta ja se purjehtiikin yllättävän hyvin.

tuulitiedot kirjoitti:

Aika harvoin sattuu 24 tuntia kestävää 16 m/s tuulta vuoden valoisimpana aikana varsinkaan Saaristomerellä. Löytyykö ko tuulitieto Ilmatieteen laitoksen tilastoista?

En tiedä löytyykö. Vuosi oli 2009 tai 2010. Tänä vuonna oli melkein samana päivänä melkein samanlainen keli, mutta oli pilvistä. Olihan se outo keli, taivas oli pilvetön, aurinko helotti, lämpötila ehkä 20. Järkevä ei tietysti olisi lähtenyt siihen tuuleen ollenkaan, mutta olihan se mielenkiintoinen testi miehille ja varusteille.

Joakim1 kirjoitti:

Kuinka paljon jollia tehdään lasikuidusta? Eikö yleisin ole kumi ja sitten erilaiset muovit, kuten polypropeeni, polyeteeni ja ABS?

Walker Bay ei ainakaan ole painava, vaikuttaa tukevalta ja se purjehtiikin yllättävän hyvin.

Lue lisää

Taitaa suuri osa ellei suurin osa olle yhdistelmämateriaaleista.

Jos rahaa on rutkasti, niin käsin laminoimalla saa varmasti kevyimmän jollan. Se tietenkin vaatii hyvät piirustukset eikä materiaaleissa saa säästellä. Hiilikuitu sopii moneen paikkaa.

Joakim1 kirjoitti:

Kuinka paljon jollia tehdään lasikuidusta? Eikö yleisin ole kumi ja sitten erilaiset muovit, kuten polypropeeni, polyeteeni ja ABS?

Walker Bay ei ainakaan ole painava, vaikuttaa tukevalta ja se purjehtiikin yllättävän hyvin.

Lue lisää

Siis ei kai juuri mikään valmistaja nykyään tee jollia kumista ?!?
Ilmatäytteisiä jollia toki, mutta nehän on muovipinnoitettuja kankaita, eikä kumia.

13 + 19 kirjoitti:

Siis ei kai juuri mikään valmistaja nykyään tee jollia kumista ?!?
Ilmatäytteisiä jollia toki, mutta nehän on muovipinnoitettuja kankaita, eikä kumia.

Ei tietenkään. Ei niitä ole koskaan tehtykään kumista.
Kumi eli lateksi vaatii aina lisäaineita eikä esimerkiksi hankaimia voi tehdä kumista.

Voisit määritellä hiukan tieteellisemmin tuon muovipinnoitetun kankaan. Se sisältää myös ns kumiveneet. Tuolla tavalla laajentamalla käsitettä voit lukea siihen melkein minkä aluksen vaan :D

Joakim1 kirjoitti:

Kuinka paljon jollia tehdään lasikuidusta? Eikö yleisin ole kumi ja sitten erilaiset muovit, kuten polypropeeni, polyeteeni ja ABS?

Walker Bay ei ainakaan ole painava, vaikuttaa tukevalta ja se purjehtiikin yllättävän hyvin.

Lue lisää

Kevyt on ja nousee meillä välillä auton kattotelineelle...täytyisikin satsata "performance" purjeeseen, josko toimisi paremmin vastaiseen...pikaisesti katsoin että joku oli myös virittänyt tähän etupurjetta keulapuomilla vai mikä lie sellainen eteenpäin suuntautuva keppi on nimeltään.

Ei yhtään.

Kyllä siitä oikeasti voi aiheuta haittaa muiden veneiden liikkeille. Joitakin vuosi sitten syyspimeällä lähestyin Hangon Tulliniemeä lännestä. Keulan edestä ajoi moottorivene väylän poikki. Vasta aivan viime hetkellä huomasin, että sillä olikin jolla hinauksessa pitkän köyden päässä. Huomautin, että "sun jollaas on vaikea havaita". Vastaus oli: "purjealus väistää hinausta".
Tarinan opetus on se, että ainakin pimeän aikana ahtailla väylillä hinausköysi kannattaisi pitää lyhyenä. Eihän kukaan jollaansa hinaava käytä colregsin mukaisia hinausvaloja.

voi haitata muita! kirjoitti:

Kyllä siitä oikeasti voi aiheuta haittaa muiden veneiden liikkeille. Joitakin vuosi sitten syyspimeällä lähestyin Hangon Tulliniemeä lännestä. Keulan edestä ajoi moottorivene väylän poikki. Vasta aivan viime hetkellä huomasin, että sillä olikin jolla hinauksessa pitkän köyden päässä. Huomautin, että "sun jollaas on vaikea havaita". Vastaus oli: "purjealus väistää hinausta".
Tarinan opetus on se, että ainakin pimeän aikana ahtailla väylillä hinausköysi kannattaisi pitää lyhyenä. Eihän kukaan jollaansa hinaava käytä colregsin mukaisia hinausvaloja.

Lue lisää

Keksit koko jutun.
Kenelläkään ei ole niiiin pitkää köyttä.

On se kumma, kuinka huomionkipeitä jotkut ovat, haluavat säälipisteitä niin paljon, että keksivät tarinoita

Kasva isoksi kirjoitti:

Keksit koko jutun.
Kenelläkään ei ole niiiin pitkää köyttä.

On se kumma, kuinka huomionkipeitä jotkut ovat, haluavat säälipisteitä niin paljon, että keksivät tarinoita

Lue lisää

Pottuilisi oli tarpeeton. Juttu ei ollut keksitty, vaan tositapaus lokakuun ensimmäiseltä viikolta v. 2001 (tapanani on ollut tehdä syysreissu Saaristomerelle syys-lokakuun vaihteessa). Pimeää jollaa on tosi vaikea nähdä! Vain siksi kerroin.

Hiukan alle vesimolekyylin verran saa olla väliä

Runkonopeus tulee veneen itselleen kaivamasta aallosta. Jotta veneyhdistelmä toimisi kuten pidempi vene, pitäisi yhdistelmän olla jäykkä eli "peräjatkeen" pitäisi estää perän uppoaminen ja hyödyntää perän takana nousevan aallon "alamäki".

Tässä selventävä kuva aiheesta: http://rcspeedsailing.com/speed-graphic.jpg

Irrallinen tai nivelletty jolla tuolla perässä ei vähennä veneen vastusta, mutta sen oma vastus saattaa olla alamäessä hyvin pieni.

Joakim1 kirjoitti:

Runkonopeus tulee veneen itselleen kaivamasta aallosta. Jotta veneyhdistelmä toimisi kuten pidempi vene, pitäisi yhdistelmän olla jäykkä eli "peräjatkeen" pitäisi estää perän uppoaminen ja hyödyntää perän takana nousevan aallon "alamäki".

Tässä selventävä kuva aiheesta: http://rcspeedsailing.com/speed-graphic.jpg

Irrallinen tai nivelletty jolla tuolla perässä ei vähennä veneen vastusta, mutta sen oma vastus saattaa olla alamäessä hyvin pieni.

Lue lisää

Omat laivahydrodynamiikan opintoni olen jo autuaasti unohtanut, mutta käytännössä runkonopeudn voisi nostaa jos vetäisi wbtyyppisen jollan jonka perä olisi muotoiltu veneen perää vastaavaksi perä edellä kiinni purkkarin perään ja jäykällä tangolla kytkisi jollan keulan veneeseen "jäykästi". Helpottaisi satamamanööverejäkin kun jolla olisi kiinteäsi kiinni... Ihan pieniä voimia ei kyllä tohon tangon kiinnityksiin kovassa kelissä kohdistuisi...

runkonopeutin kirjoitti:

Omat laivahydrodynamiikan opintoni olen jo autuaasti unohtanut, mutta käytännössä runkonopeudn voisi nostaa jos vetäisi wbtyyppisen jollan jonka perä olisi muotoiltu veneen perää vastaavaksi perä edellä kiinni purkkarin perään ja jäykällä tangolla kytkisi jollan keulan veneeseen "jäykästi". Helpottaisi satamamanööverejäkin kun jolla olisi kiinteäsi kiinni... Ihan pieniä voimia ei kyllä tohon tangon kiinnityksiin kovassa kelissä kohdistuisi...

Lue lisää

Eikö kannattaisi suunnitteluvaiheessa tehdä jo veneeseen irrotettava perä jota voi käyttää pienempänä veneenä jolla pääsee rantaan.

Laita vetopiste niin alas kuin mahdollista, niin poukkoilee epätodennäköisemmin. Satamissa tuo on todella hankala.