Ukrainan kriisi synnytti Suomessa ja Ruotsissa vilkkaan keskustelun liittymisestä puolustusliitto Natoon.
Ulkopoliittisen instituutin tutkija Charly Salonius-Pasternak arvioi, että puolustuskyvystään huolestunut Ruotsi voi jo ensi syksyn valtiopäivävaalien jälkeen päättää nopeasti Nato-jäsenyyden hakemisesta. Suomen eduskunnan Ukrainan kriisi kiihdytti kiivaaseen Nato-väittelyyn.
”Siinä mopo keuli ja loka lensi”, harmittelee puolustusministeri Carl Haglund (r), jonka mielestä asia ansaitsisi rakentavamman keskustelun.
Mitä Naton jäsenyys Suomelle maksaisi?
Ulkoministeriö teki Nato-jäsenyyden vaikutuksista laajan selvityksen jo vuonna 2007. Tuoreimpien lukujen mukaan päivitettynäkin tuolloisen suurlähettiläs Antti Sierlan arvio kustannuksista pitää edelleen suunnilleen paikkansa.
Jäsenyyden suorat kustannukset olisivat Suomelle mitättömät, alle 40 miljoonaa euroa vuodessa. Se on alle kaksi prosenttia Suomen omasta runsaan 2,7 miljardin euron puolustusbudjetista.
Nykyarvion mukaan 22 miljoonaa euroa syntyisi maksuosuudesta Naton budjettiin. Arvio perustuu vastaavankokoisten maiden eli Tanskan ja Norjan maksuihin, jotka ovat enintään 1,4 prosenttia Naton budjetista. Lisäkuluja tulisi 75–100 upseerin sijoittamisesta Naton organisaatioon. Heidän kulunsa maksaa jäsenmaa, mikä tarkoittaisi Suomelle noin 15–20 miljoonaa euroa vuodessa. Vastineeksi Suomi saisi kansainvälistä kokemusta upseereilleen.
”Naton jäsenyys ei ole Suomelle kustannuskysymys. Tämä on vain ulko- ja turvallisuuspoliittinen kysymys”, sanoo Haglund.
Nato on asettanut jäsenilleen tavoitteeksi, että puolustusmenojen pitäisi olla kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta (bkt), siis noin kolmanneksen enemmän kuin Suomen nykyinen puolustusbudjetti.
Joutuisiko Suomi kasvattamaan omaa budjettiaan?
”Käytännössä hyvin harva Nato-maakaan pääsee tavoitteeseen eikä Suomikaan sitä täyttäisi. Nato ei ole käytännössä vaatinut sitä keneltäkään”, sanoo Haglund.
Haglundin mukaan kahden prosentin taso perustuu ammattiarmeijoihin.
”Asevelvollisuus on kustannustehokas ratkaisu, joka tarjoaa suhteessa maan kokoon kovan tason puolustuskyvyn.”
Kaikkiaan Nato-maiden puolustusbudjetit ovat hurjasti suurempia kuin Naton oma budjetti. Jäsenmaat siis toimivat Natossa pääosin omalla kustannuksellaan.
Ylivoimaisesti suurin sotilasbudjetti on USA:lla. Suuri talous yhdistettynä isoon puolustusbudjetin bkt-osuuteen tarkoittaa, että USA käyttää puolustusmenoihin yksin melkein kolme kertaa niin paljon kuin kaikki muut Nato-maat yhteensä.
Yhteenlaskettuna kaikkien Nato-maiden puolustusbudjetit ylittivät viime vuonna tuhat miljardia dollaria.
Käytännössä monen uuden Nato-maan haave on ollut päästä pienillä omilla kuluilla USA:n jättiarmeijan suojaan. Viro on poikkeus. Viro kuuluu USA:n, Iso-Britannian ja Kreikan lisäksi nelikkoon, joka käyttää puolustukseen Nato-tavoitteen verran rahaa. Viro ei ole säästellyt Afganistanin Nato-operaatiossa sotilaitaankaan.
Jos Suomi liittyisi Natoon, ei Nato voisi sälyttää Haglundin mukaan Suomelle mitään erityisvastuuta Viron puolustuksesta. Pienellä Virolla on vähän omaa kalustoa ja Naton päätös vahvistaa läsnäoloaan Baltiassa Ukrainan tilanteen vuoksi muutaman hävittäjän voimin on Haglundin mukaankin lähinnä symbolinen teko.
Vähemmän tunnettu Naton tavoitteista on, että puolustusmenoista vähintään viidesosa pitäisi kulua materiaalihankintoihin. Suomi täyttää tämän tavoitteen kirkkaasti, kun materiaalien osuus puolustusbudjetista on noin kolmannes. Osuuteen vaikuttaa juuri palkkakuluiltaan edullinen asevelvollisuusarmeija.
Miten kalliiksi tulisi sovittaa Suomen puolustuksen tekniikka amerikkalaiseen teknoarmeijaan?
”Me olemme jo kumppanuusohjelman ansiosta teknisesti Nato-yhteensopivia”, kuittaa Haglund.
Peräti 13 vuotta valmistelussa ollut ja pian ”ajankohtaistumassa” oleva asia on ollut parantaa Suomen mahdollisuuksia ottaa vastaan apua, esimerkiksi Nato-mailta. Tämä ei Haglundin mukaan kuitenkaan liity mitenkään Suomen mahdolliseen jäsenyyteen Natossa.
Suomi ei voisi lähteä Natoon siipeilijän asenteella.
”Oman maan puolustus on pidettävä kunnossa, on Suomi Naton jäsen tai ei. Ensin on saatava aikaan uskottavat päätökset omasta puolustuksesta, sen jälkeen voi harkita Natoa.”
Naton jäsenyys lisäisi Suomen luottamusta läntisten investointien kohteena, mutta Venäjä ilmoitti viime vuonna suorasanaisesti vastustavansa Suomen Nato-jäsenyyttä. Puolustusministeri Sergei Šoigu uhkasi jopa Venäjän vastatoimilla.
Venäjä on Suomen tärkein kauppakumppani. Voiko kauppa tyrehtyä, jos Suomi päättäisikin hakea Natoon?
”Ulkomaankaupassa voisi tapahtua tilapäisiä notkahduksia tai nostoja, mutta pitkän päälle en usko suuriin vaikutuksiin kumpaankaan suuntaan”, arvioi Haglund jäsenyyden vaikutuksia. Ismo Virta 27.4.2014 18:11
Ulkopoliittisen instituutin tutkija Charly Salonius-Pasternak arvioi, että puolustuskyvystään huolestunut Ruotsi voi jo ensi syksyn valtiopäivävaalien jälkeen päättää nopeasti Nato-jäsenyyden hakemisesta. Suomen eduskunnan Ukrainan kriisi kiihdytti kiivaaseen Nato-väittelyyn.
”Siinä mopo keuli ja loka lensi”, harmittelee puolustusministeri Carl Haglund (r), jonka mielestä asia ansaitsisi rakentavamman keskustelun.
Mitä Naton jäsenyys Suomelle maksaisi?
Ulkoministeriö teki Nato-jäsenyyden vaikutuksista laajan selvityksen jo vuonna 2007. Tuoreimpien lukujen mukaan päivitettynäkin tuolloisen suurlähettiläs Antti Sierlan arvio kustannuksista pitää edelleen suunnilleen paikkansa.
Jäsenyyden suorat kustannukset olisivat Suomelle mitättömät, alle 40 miljoonaa euroa vuodessa. Se on alle kaksi prosenttia Suomen omasta runsaan 2,7 miljardin euron puolustusbudjetista.
Nykyarvion mukaan 22 miljoonaa euroa syntyisi maksuosuudesta Naton budjettiin. Arvio perustuu vastaavankokoisten maiden eli Tanskan ja Norjan maksuihin, jotka ovat enintään 1,4 prosenttia Naton budjetista. Lisäkuluja tulisi 75–100 upseerin sijoittamisesta Naton organisaatioon. Heidän kulunsa maksaa jäsenmaa, mikä tarkoittaisi Suomelle noin 15–20 miljoonaa euroa vuodessa. Vastineeksi Suomi saisi kansainvälistä kokemusta upseereilleen.
”Naton jäsenyys ei ole Suomelle kustannuskysymys. Tämä on vain ulko- ja turvallisuuspoliittinen kysymys”, sanoo Haglund.
Nato on asettanut jäsenilleen tavoitteeksi, että puolustusmenojen pitäisi olla kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta (bkt), siis noin kolmanneksen enemmän kuin Suomen nykyinen puolustusbudjetti.
Joutuisiko Suomi kasvattamaan omaa budjettiaan?
”Käytännössä hyvin harva Nato-maakaan pääsee tavoitteeseen eikä Suomikaan sitä täyttäisi. Nato ei ole käytännössä vaatinut sitä keneltäkään”, sanoo Haglund.
Haglundin mukaan kahden prosentin taso perustuu ammattiarmeijoihin.
”Asevelvollisuus on kustannustehokas ratkaisu, joka tarjoaa suhteessa maan kokoon kovan tason puolustuskyvyn.”
Kaikkiaan Nato-maiden puolustusbudjetit ovat hurjasti suurempia kuin Naton oma budjetti. Jäsenmaat siis toimivat Natossa pääosin omalla kustannuksellaan.
Ylivoimaisesti suurin sotilasbudjetti on USA:lla. Suuri talous yhdistettynä isoon puolustusbudjetin bkt-osuuteen tarkoittaa, että USA käyttää puolustusmenoihin yksin melkein kolme kertaa niin paljon kuin kaikki muut Nato-maat yhteensä.
Yhteenlaskettuna kaikkien Nato-maiden puolustusbudjetit ylittivät viime vuonna tuhat miljardia dollaria.
Käytännössä monen uuden Nato-maan haave on ollut päästä pienillä omilla kuluilla USA:n jättiarmeijan suojaan. Viro on poikkeus. Viro kuuluu USA:n, Iso-Britannian ja Kreikan lisäksi nelikkoon, joka käyttää puolustukseen Nato-tavoitteen verran rahaa. Viro ei ole säästellyt Afganistanin Nato-operaatiossa sotilaitaankaan.
Jos Suomi liittyisi Natoon, ei Nato voisi sälyttää Haglundin mukaan Suomelle mitään erityisvastuuta Viron puolustuksesta. Pienellä Virolla on vähän omaa kalustoa ja Naton päätös vahvistaa läsnäoloaan Baltiassa Ukrainan tilanteen vuoksi muutaman hävittäjän voimin on Haglundin mukaankin lähinnä symbolinen teko.
Vähemmän tunnettu Naton tavoitteista on, että puolustusmenoista vähintään viidesosa pitäisi kulua materiaalihankintoihin. Suomi täyttää tämän tavoitteen kirkkaasti, kun materiaalien osuus puolustusbudjetista on noin kolmannes. Osuuteen vaikuttaa juuri palkkakuluiltaan edullinen asevelvollisuusarmeija.
Miten kalliiksi tulisi sovittaa Suomen puolustuksen tekniikka amerikkalaiseen teknoarmeijaan?
”Me olemme jo kumppanuusohjelman ansiosta teknisesti Nato-yhteensopivia”, kuittaa Haglund.
Peräti 13 vuotta valmistelussa ollut ja pian ”ajankohtaistumassa” oleva asia on ollut parantaa Suomen mahdollisuuksia ottaa vastaan apua, esimerkiksi Nato-mailta. Tämä ei Haglundin mukaan kuitenkaan liity mitenkään Suomen mahdolliseen jäsenyyteen Natossa.
Suomi ei voisi lähteä Natoon siipeilijän asenteella.
”Oman maan puolustus on pidettävä kunnossa, on Suomi Naton jäsen tai ei. Ensin on saatava aikaan uskottavat päätökset omasta puolustuksesta, sen jälkeen voi harkita Natoa.”
Naton jäsenyys lisäisi Suomen luottamusta läntisten investointien kohteena, mutta Venäjä ilmoitti viime vuonna suorasanaisesti vastustavansa Suomen Nato-jäsenyyttä. Puolustusministeri Sergei Šoigu uhkasi jopa Venäjän vastatoimilla.
Venäjä on Suomen tärkein kauppakumppani. Voiko kauppa tyrehtyä, jos Suomi päättäisikin hakea Natoon?
”Ulkomaankaupassa voisi tapahtua tilapäisiä notkahduksia tai nostoja, mutta pitkän päälle en usko suuriin vaikutuksiin kumpaankaan suuntaan”, arvioi Haglund jäsenyyden vaikutuksia. Ismo Virta 27.4.2014 18:11
Vastaukset 7
Vanhimmat
”Asevelvollisuus on kustannustehokas ratkaisu, joka tarjoaa suhteessa maan kokoon kovan tason puolustuskyvyn.”
Totta kai, jos Haglund noin laskee, Suomen NATO-armeija ei ole vain halpa vaan suorastaan ilmainen, asevelvollisten selkänahasta ruoka tupakit -palkalla kustannettu.
"Jos Suomi liittyisi Natoon, ei Nato voisi sälyttää Haglundin mukaan Suomelle mitään erityisvastuuta Viron puolustuksesta."
Kun Suomi ei ole Naton jäsen, sellainen velvolisuusko (puolustaa Viroa) on olemassa? Siksi ettei Nato sitä jäsenelleen tekisi? Mikähän järki lauseessa oli?
"Lisäkuluja tulisi 75–100 upseerin sijoittamisesta Naton organisaatioon. Heidän kulunsa maksaa jäsenmaa, mikä tarkoittaisi Suomelle noin 15–20 miljoonaa euroa vuodessa. Vastineeksi Suomi saisi kansainvälistä kokemusta upseereilleen."
Mainitsematta jäi, että Nato vaatii enemmän kuin tuon kourallisen upseereita, jotka pääsisivät kivalle opintomatkalle. Valmiusjoukkoihin olisi irrotettava myös 2000 - 6000 suomalaista sotilasta. Mistä? YK-tehtävissä on nyt alle tuhat.
"Suomi ei voisi lähteä Natoon siipeilijän asenteella."
Epäitsekäs Suomi on aina antanut enemmän kuin ottanut. Näin aina hakkapeliittojen ajoista lähtien, kuten general Haglund tietää.
Nato-selvitys arvioi Nato-jäsenyyden vahvistavan Suomen turvallisuutta ja kansainvälistä asemaa. Raportin mukaan liittokunnan voimavarat ennaltaehkäisisivät Suomeen kohdistuvan sotilaallisen painostuksen, hyökkäyksen uhan tai sotilaallisen hyökkäyksen mahdollisuutta.
Nato-jäsenyydellä olisi kriisien uhatessa ennaltaehkäisevä vaikutus. Jäsenyys antaisi myös liikkumavapautta oman puolustusjärjestelmän kehittämisessä ja parantaisi avun vastaanottokykyä.
- Oma turvallisuutemme olisi osa liittokunnan turvallisuutta nykyistä konkreettisemmin, suurlähettiläs Antti Sierlan johdolla kirjoitettu raportti toteaa.
Raportti korostaa Naton olevan läntisten demokraattisten valtioiden yhteisö
Tyhmä yritys varastaa nimimerkkini, mutta kun Antti Sierlan selvityksestä haluat kuulla, käydään se sitten ihan oikeasti läpi:
"Naton tavoitteiden mukaan Suomella pitäisi olla jäsenenä noin 6000 ulkomaanoperaatioihin kykenevää sotilasta ja 1 200 sotilasta kriisinhallintajoukoissa ."
(Ulkoministeriön Nato-selvitys)
Tuohon kohtaan olen viitannut monasti aiemminkin. Suomella ei ole lähellekään tuota määrää ulkomaanoperaatioihin sitoutuneita vapaaehtoisia. YK:n rauhanturvatehtävissä suomalaisia on tällä hetkellä noin 360.
Suomessa on yleinen asevelvollisuus, joka sitouttaa puolustamaan omaa maata. Suoen kaltaisessa laajuudessa sellaista ei Euroopassa ole kuin Kreikassa ja Turkissa,
Ulkomaantehtäviin ei natottajien usein toistaman väitteen mukaan otettaisi kuin vapaaehtoisia. Löytyykö niitä? Miten halukkaita olisimme täyttämään muita velvoitteita, jota NATO tuo tullessaan?
Lähdit sitten massapostittamaan identtistä sanomaa kahteen keskusteluun? Saat sitten myös saman vastauksen! Olepa hyvä:
Määrät vaihtelevat eri arvioissa. Ka s tässä HS:n näkemys:
HS 23.3.2014
Mitä Suomen armeijalle tapahtuisi?
Naton mukaan jäsenmaiden pitää ensisijaisesti vastata oman alueensa puolustuksesta. Suomen asevelvollisuusjärjestelmä ei olisi Natossa ongelma, eikä jäsenyys lisäisi ammattisotilaista koostuvien yksiköiden tarvetta. Puolustusvoimien erikoisoperaatio-osaston kaltaisten joukkojen lisäämiseen on painetta Nato-jäsenyydestä riippumatta.
Suomen pitäisi kuitenkin huomioida Naton aikataulut ja tehtävät, joista sovittaisiin jäsenneuvotteluissa. Suomen kokoa vastaavien jäsenmaiden osuus Naton valmiudessa olevista joukoista vastaa suuruudeltaan noin kahta jalkaväkipataljoonaa (noin 2.000:ta sotilasta). Pataljoonat koottaisiin kantahenkilökunnasta ja vapaaehtoisista reserviläisistä samoin kuin kriisihallintajoukot nyt. Niiden lähettämisestä Naton operaatioihin päätettäisiin joka kerta erikseen.
Suomalaissotilaiden ei tarvitsisi vaihtaa 7,62-kaliiperisia aseitaan Yhdysvaltain standardin mukaisiin 5,56-kaliiperisiin rynnäkkökivääreihin, koska 7,62 kaliiperia on käytössä uusissa Nato-maissa."
Rauhanturvatehtävissä on viime vuoosina ollut tapana käyttää halvempia Afrikan maiden sotilaita.
Vapaaehtoisten reserviläisten määrä riippuu tietenkin olennaisesti niistä eduista (palkka, päivärahat jne), joita tehtävästä on tarjolla.
Kannattaa muistaa sekin, ettei Nato ole perustamisestaan (1949) lähtien osallistunut kertaakaan varsinaiseen maasotaan, joten ei liioin olisi ollut tarvetta edes koota kyseisiä pataljoonia!
Hyvä, että pidät asiaa esillä ja vielä parempi se, ettet entiseen tapaan ala säveltämään omiasi ja 'lähettämään' omatoimisesti varusmiehiä minnekään!
Natovastustajia huolestuttaa se ettei Ruotsi vaan taas yllätä Suomea ja EU jäsenyyden tapaan hae Natojäsenyyttä Suomelta salaa. On harmillista jos Suomi jätetään yksin Venäjän kynsiin ja kaikki muu liittoutuvat keskenään Nato turvasatamaan. Näinkin katalasti Suomea voidaan kohdella. Suomi uhrataan ryssille?
Aiempina Vuosisatoina Suomi on uhrattu.
Venäjän kynsiin?? Natottajia tykkiensä takana huolestuttaa se, ettei kansa eli pelästy edes muumimöröilä. Venäjällä näyttää olevan sama ongelma, kun ihmiset haluavat leipää ja länsiautoja, eivätkä halua hyökätä jonnekin.