Nato-jäsenyydessä riittää oikeudellisia pulmia
Yliopisto-lehti 11/2008
"Ennen Suomen mahdollista Nato-jäsenyyttä joudutaan ratkaisemaan sekin asia, tarvitaanko Natoon liittymisen tueksi eduskunnassa kahden kolmasosan enemmistö vai riittääkö yksinkertainen enemmistö.
Tutkija Juha Rainne tulkitsee varovasti, ettei yksinkertainen enemmistö riitä. Jäsenyys kun voi tarkoittaa, että Suomen alueelle tulee isoja ulkomaisia sotilasosastoja.
- Tämä vaikuttaa varsin suuresti perustuslakimme ensimmäisessä pykälässä mainittuun tasavallan täysivaltaisuuteen, Rainne pohtii.
Rainne työskentelee Helsingin yliopiston Erik Castrén instituutissa, joka tutkii kansainvälistä oikeutta ja ihmisoikeuksia. Rainteen tutkimus Nato-jäsenyyden oikeudellisista vaikutuksista julkaistiin marraskuun alkupuolella. Legal Implications of NATO Membership –tutkimuksen tilasi ulkoasiainministeriö.
Eduskunnan roolia joudutaan pohtimaan myös sitä tilannetta silmälläpitäen, että Natoon liittynyt Suomi lähettäisi joukkoja sen yhteisen puolustuksen operaatioihin.
- Miten osallistumisesta päätettäisiin? Rainne kysyi ja totesi, ettei asia ratkea ilman uutta lainsäädäntöä.
Vuonna 1949 solmittu Pohjois-Atlantin sopimus ei anna enää oikeaa kuvaa Natosta, Rainne korostaa. Tehtäväkenttää on muutettu paljon - ei tosin valtiosopimuksilla, vaan pääasiassa poliittisilla asiakirjoilla.
Kiinnostavaa on sekin, suhtautuisiko eduskunnan perustuslakivaliokunta Nato-jäsenyyteen eri tavoin kuin muihin eteen tulleisiin valtiosopimuksiin. Valiokunta on uuden perustuslain aikana tarkastellut niitä hyvin muodollis-juridisesti. Muuttaisiko liittoutumisen suuri poliittinen merkitys tilannetta?"
P.S. Artikkeli oli ryyditetty kuvalla jossa Alexander Stubb on NATO:n vieraana vuonna 2008.
Yliopisto-lehti 11/2008
"Ennen Suomen mahdollista Nato-jäsenyyttä joudutaan ratkaisemaan sekin asia, tarvitaanko Natoon liittymisen tueksi eduskunnassa kahden kolmasosan enemmistö vai riittääkö yksinkertainen enemmistö.
Tutkija Juha Rainne tulkitsee varovasti, ettei yksinkertainen enemmistö riitä. Jäsenyys kun voi tarkoittaa, että Suomen alueelle tulee isoja ulkomaisia sotilasosastoja.
- Tämä vaikuttaa varsin suuresti perustuslakimme ensimmäisessä pykälässä mainittuun tasavallan täysivaltaisuuteen, Rainne pohtii.
Rainne työskentelee Helsingin yliopiston Erik Castrén instituutissa, joka tutkii kansainvälistä oikeutta ja ihmisoikeuksia. Rainteen tutkimus Nato-jäsenyyden oikeudellisista vaikutuksista julkaistiin marraskuun alkupuolella. Legal Implications of NATO Membership –tutkimuksen tilasi ulkoasiainministeriö.
Eduskunnan roolia joudutaan pohtimaan myös sitä tilannetta silmälläpitäen, että Natoon liittynyt Suomi lähettäisi joukkoja sen yhteisen puolustuksen operaatioihin.
- Miten osallistumisesta päätettäisiin? Rainne kysyi ja totesi, ettei asia ratkea ilman uutta lainsäädäntöä.
Vuonna 1949 solmittu Pohjois-Atlantin sopimus ei anna enää oikeaa kuvaa Natosta, Rainne korostaa. Tehtäväkenttää on muutettu paljon - ei tosin valtiosopimuksilla, vaan pääasiassa poliittisilla asiakirjoilla.
Kiinnostavaa on sekin, suhtautuisiko eduskunnan perustuslakivaliokunta Nato-jäsenyyteen eri tavoin kuin muihin eteen tulleisiin valtiosopimuksiin. Valiokunta on uuden perustuslain aikana tarkastellut niitä hyvin muodollis-juridisesti. Muuttaisiko liittoutumisen suuri poliittinen merkitys tilannetta?"
P.S. Artikkeli oli ryyditetty kuvalla jossa Alexander Stubb on NATO:n vieraana vuonna 2008.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Hyvää pohdintaa.
Käy kuitenin niin, että presidentti Niinistö painaa NATO-sopimusta kulisseissa ja Stubb, Kanerva, Haglund, Lindberg ja joku muu perässähiihtäjä runnovat NATO-sopimuksen läpi perustuslaista ja parlamentarismista välittämättä.
Suomen NATO-jäsenyys on Niinistön elämäntehtävä ja Stubbin tehtävä.
Joko halosen AU-Anna piankin porsii? Kuka pani sen tiineeksi?oliko keinosiemennyspruutta isä?