Maatalous on Suomen pahin Itämeren rehevöittäjä.
"Emme voi syyttää Venäjää tai Puolaa Suomen rannikkovesien tilasta. Niihin vaikuttaminen on kokonaan omissa käsissämme", sanoo hallitusneuvos Ulla Kaarikivi-Laine ympäristöministeriöstä.
Vesiensuojeluohjelman tavoitteena oli, että maatalouden typpi- ja fosforipäästöt laskevat vuoteen 2005 mennessä puoleen 1990-luvun alkupuolen tasosta. WWF:n seurantaraportin mukaan typpipäästöt eivät ole viimeisten viiden vuoden aikana vähentyneet lainkaan ja fosforipäästötkin vain 25 prosenttia, eli puolet tavoitteesta.
Pelloilla tehty liian vähän
Vesiensuojelua tukevat toimet haittaavat maanviljelijän elinkeinoa. Suojavyöhykkeiden jättäminen on pois viljelyalasta.
Sama ongelma on tietenkin myös teollisuudella tai kaupungeilla. Jätevesien puhdistukselle on tiukat määräykset, eikä niiden noudattaminen ole vapaaehtoista. Teollisuuden ja asutuksen päästöt onkin saatu hyvin kuriin.
"Ympäristönsuojelun pääperiaate on, että aiheuttaja maksaa. Mutta maataloudessa se ei toteudu", sanoo Kaarikivi-Laine.
Mikä tässä nyt mättää? Tiedetään, mikä saastuttaa vesiä, mutta sitä ei saada vähenemään. Puuttuuko osaamista?
"Keinotkin tiedetään. Alueelliset ympäristökeskukset ovat esimerkiksi tehneet kattavat suunnitelmat siitä, mihin peltojen suojavyöhykkeitä pitäisi perustaa. Mutta tukia ei pystytä kohdentamaan tehokkaasti, sanoo Kaarikivi-Laine.
Tuet eivät siis ole tarpeeksi houkuttelevia. Ahneelle viljelijälle mikään ei riitä.
- Esimerkiksi Aurajoen varrelle suojavyöhykkeiden perustaminen tulisi tehdä niin houkuttelevaksi, että ne varmasti tehtäisiin joka tilalle. Jossain muualla vyöhykkeitä voitaisiin vastaavasti tehdä vähemmän.
"Emme voi syyttää Venäjää tai Puolaa Suomen rannikkovesien tilasta. Niihin vaikuttaminen on kokonaan omissa käsissämme", sanoo hallitusneuvos Ulla Kaarikivi-Laine ympäristöministeriöstä.
Vesiensuojeluohjelman tavoitteena oli, että maatalouden typpi- ja fosforipäästöt laskevat vuoteen 2005 mennessä puoleen 1990-luvun alkupuolen tasosta. WWF:n seurantaraportin mukaan typpipäästöt eivät ole viimeisten viiden vuoden aikana vähentyneet lainkaan ja fosforipäästötkin vain 25 prosenttia, eli puolet tavoitteesta.
Pelloilla tehty liian vähän
Vesiensuojelua tukevat toimet haittaavat maanviljelijän elinkeinoa. Suojavyöhykkeiden jättäminen on pois viljelyalasta.
Sama ongelma on tietenkin myös teollisuudella tai kaupungeilla. Jätevesien puhdistukselle on tiukat määräykset, eikä niiden noudattaminen ole vapaaehtoista. Teollisuuden ja asutuksen päästöt onkin saatu hyvin kuriin.
"Ympäristönsuojelun pääperiaate on, että aiheuttaja maksaa. Mutta maataloudessa se ei toteudu", sanoo Kaarikivi-Laine.
Mikä tässä nyt mättää? Tiedetään, mikä saastuttaa vesiä, mutta sitä ei saada vähenemään. Puuttuuko osaamista?
"Keinotkin tiedetään. Alueelliset ympäristökeskukset ovat esimerkiksi tehneet kattavat suunnitelmat siitä, mihin peltojen suojavyöhykkeitä pitäisi perustaa. Mutta tukia ei pystytä kohdentamaan tehokkaasti, sanoo Kaarikivi-Laine.
Tuet eivät siis ole tarpeeksi houkuttelevia. Ahneelle viljelijälle mikään ei riitä.
- Esimerkiksi Aurajoen varrelle suojavyöhykkeiden perustaminen tulisi tehdä niin houkuttelevaksi, että ne varmasti tehtäisiin joka tilalle. Jossain muualla vyöhykkeitä voitaisiin vastaavasti tehdä vähemmän.
Vastaukset 15
Vanhimmat
maataulous on myös suomen pahin eläinrääkkääjä:
siat kastroidaan ilman puudutusta ja lehmiltä poltetaan sarviaihiot niinikään ilman puudutusta. RAAKALAMAISTA sakkia noi maanviljeliät.
Vesistöjen tilakin paranee, jos maatilat nyt Venäjän vastapakotteiden myötä vähenevät entisestään.
Mutta tähän astihan maatalouden saastekuormituksen on väitetty kasvaneen sitä mukaa kuin maatilojen määrä on vähentynyt.
Tuossa sinun viestissä kiteytyy kepulaisten yksinkertaisuus, maatilojen määrän väheneminen on aivan eri asia, kuin tuotannon väheneminen.... Maatalouden päästöt luultavasti pahenee tilojen vähenemisen myötä....
Ei muuta kuin kova kovaa vastaan. Maalaisille ankarat sanktiot ja sakot ympäristön pilaamisesta.
Edes uimassa ei suomimussukat enää voi käydä "puhtaassa suomiluonnossa" kun on heti masu kuralla !
Kyllä, puhdas maaseutukin pitäisi voida tuoda !
Turha syytellä maajussien muita. Maatalous on edelleen pahin vesistöjen saastuttaja.
Tämä koskee sekä merialueita että sisävesiä.
Lopettakaa paskominen ja lääkkeiden syönti niin vedet puhdistuu.
Eikös suurin osa lääkejäämistä tule tuotantoeläimistä, hormoonit, antibiootit jne ja sitten jätteet suoraan vesistöön puhdistamatta...
Vaan ihmisten käyttämistä lääkkeistä ja voiteista,eläinten lääkintä on satunnaista ja jokseenkin olematonta.
Hormooneja ei Suomessa eläimillä käytetä lainkaan.
Eikä eläinten jätökset joudu ihmisten viemäreihin.
Tukiaisin kyllästetyt suurmaanomistajat eivät milloinkaan pane ympäristöasioitaan kuntoon vastaanottamalla lisää valtion rahaa.
Maatalouden päästöt on pantava kuntoon sakoilla ja vankeusrangaistuksilla kuten muidenkin saastuttajien kanssa menetellään. Lisäksi maatalouden harrastajien on korvattava ja korjattava tuottamansa vahingot. Tämä on vähintään kohtuullista ja tasa-arvoista politiikkaa.
Tukiaisten lisäämisen sijaan on saastuttajien muutakin tukea vähennettävä kokonaisavastuullisuuden tullessa tukiaisharkinnan osaksi.
Ahneiden maajussien toiminnalle on syytä panna nyt piste.
Kaikki maataloustuet on lopetettava.
Ympäristön pilaamisesta on tuomittava ehdotonta vankeutta ja lisäksi kielto harjoittaa maataloutta seuraavien kymmenen vuoden aikana.
Tarkastuksia on myös lisättävä.
Maalle hyväksi lannoittaminen. Eläinlanta on on sitä paljon puhuttua luomua.
Ja muukin kasvisperäinen "palanut.
Jos ne kipattaisiin suoraan mereen, kävisi kuin suurissa kaupungeissa.
Siksipä pitäisikin väki hajauttaa laajaan maahan. Se sitä oikeaa vihreää toimintaa olisi.
Eikä kerätä yhden paskkaputken äärelle.
Paskkaputki joka ei toimi. Puhdistamot ei kykene siihen, pysy mukana.
Puhdistamot ei osaa erotella nykyajan jäämiä lainkaan.
Kun maalla laitat pottupeltoon palanutta lantaa, se alkaa heti vaikuttaan pottujen kasvuun. Ei valu mitään mihinkään. Kasvi ottaa sen heti käyttöönsä ravinteet.
Mutta hesalaiset paskoo putkeen joka vie merelle. Iso ero.
Maa ei ime sadevesiä, nekin vie likansa mereen.
Suomen maatalouden alasajo parantaa ympäristön tilaa ja säästää myös verorahaa.
Maaseudulla asuvat saastuttavat eniten.
www.suomenmaa.fi