Suomi reuhusi itään päin ihan nykymenon lailla 1920-30 luvuilla kun otaksuttiin, että on meillä lännessä isoja ja vahvoja kavereita. Oltiin milloin Englannin, milloin USAn tai Ranskan tai Saksan kaveria. Mutta mites kävikään marraskuussa 1939, syttyi sota, jota oman maamme viisaitten mielestä ei pitänyt koskaan syttyä ja olimmekin täysin yksin. Missä olivatkaan kaverit?
Nyt on hieman sama meno taas päällä, reuhutaan kovaan ääneen ja heitetään itään piikkiä toinen toisensa jälkeen luottaen länteen, että nyt meillä on varaa purkaa taas vanhoja rotukaunoja alempiin idän ihmisiin. Asiat vaan saattavat muuttua äkillisesti ja yllättäen tavalla jota emme usko joten ei kannata TAAS jälleen kerran hakeutua tilanteeseen missä vahva vihollinen on ihan vieressä ja epävarmat ystävät ties missä asti. Voimme löytää itsemme yksinäisinä istumasta Kremlin neuvottelupöydässä missä Putin katselee kalansilmillään toisella puolen pöytää.
Nyt kun tilanne näkyy kuumenevan yllättävällä tavalla niin meidän kannattaa alkaa vetää matalaa profiilia ja jättää sekaantumatta.
Nyt on hieman sama meno taas päällä, reuhutaan kovaan ääneen ja heitetään itään piikkiä toinen toisensa jälkeen luottaen länteen, että nyt meillä on varaa purkaa taas vanhoja rotukaunoja alempiin idän ihmisiin. Asiat vaan saattavat muuttua äkillisesti ja yllättäen tavalla jota emme usko joten ei kannata TAAS jälleen kerran hakeutua tilanteeseen missä vahva vihollinen on ihan vieressä ja epävarmat ystävät ties missä asti. Voimme löytää itsemme yksinäisinä istumasta Kremlin neuvottelupöydässä missä Putin katselee kalansilmillään toisella puolen pöytää.
Nyt kun tilanne näkyy kuumenevan yllättävällä tavalla niin meidän kannattaa alkaa vetää matalaa profiilia ja jättää sekaantumatta.
Vastaukset 35
Vanhimmat
Tuon yksinjäämisen ja myydyksi tulemisen pelossa Suomi niin haikaileekin sitä EU-liittovaltiota.
Suomihan ei ole ollut koskaan yksin, etenkään sotatilanteessa:
- 1918 apuna oli Venäjän bolshevikit ja Saksa
- 1939 apuna oli koko läntinen maailma fasistinen Italia
- 1941-1944 apuna oli Saksa ja akselivaltiot
- 1945 apuna oli NL ja liittoutuneet
- 1945-1989 apuna oli NL ja YYA
- 1995-nykyhetki apuna on EU
Mitä pelleilet. Talvisodassa ainoa apumme, sekin vähäinenn, oli Ruotsi.
Talvisodassa Ruotsi antoi todella merkittävää apua, jota ilman ei olisi pärjätty sitä vähääkään kuin pärjättiin, ja muu maailma antoi apua myös. Merkittävimpänä Britannian ja Ranskan poliittinen tuki sekä sodalla uhkailu, mikä sai neukut luopumaan leikistä.
----- Merkittävimpänä Britannian ja Ranskan poliittinen tuki sekä sodalla uhkailu, mikä sai neukut luopumaan leikistä. -----
Voiko Suomessa vielä nykypäivänä elää niin typeriä ihmisiä jotka uskovat tuon vanhan sadun. Englantia ja Ranskaa kiinnostivat vain P-Ruotsin rautakaivokset. Mitä ja miten ne täällä olisivat jotain kyenneet tekemään?
lupailivat myös Suomen auttamista. Toinen asia on, että Saksa olisi puuttunut peliin heti niiden noustessa maihin Norjaan. Suomi olisi jäänyt sivuun auttamatta.
Stalinin rauhan haluun touhu saattoi vaikuttaa siinä, ettei hän halunnut leimautua enää enempää Saksan liittolaiseksi. Suomen venyneestä sodasta oli päästävä irti. Se oli poliittinen ja sotilaallinen katastrofi.
Stalinin työntyminen Suomen ja Norjan rajalle olisi siis johtanut Neuvostoliiton vähintäänkin sotaan länttä vastaan. Avustusretken motiivit ovat yhdentekevät. Harmi kun Stalin ei ollut yhtä "viisas" kuin sinä, oltaisi muuten päästy eroon toisestakin Euroopan häiriköstä.
Ja samaan aikaan kehtasivat kitistä Hitlerille Berliinissä marraskuussa 1940 saksalaisista sotilaista Suomessa. Aasialainen on kaksinaamainen.
Tärkein oli juuri länsi. Äänestikö Ruotsi edes Neuvostoliiton Kansainliitosta erottamisen puolesta.
http://www.ennenjanyt.net/4-03/italia.htm
"Valtion tiliviraston laskelmien mukaan eri maiden Suomelle talvisodan aikana myymien ja luovuttamien sotatarvikkeiden arvo oli yhteensä noin 4,6 miljardia markkaa. Oikean kuvan saamiseksi lukua voidaan verrata armeijan vuonna 1938 tekemän seitsenvuotisen perushankintaohjelman loppusummaan 2,7 miljardia markkaa. Toinen vertailuluku on yleisesikunnan hankintatarvelista elokuulta 1939. Se päätyi 5,4 miljardiin markkaan. Italian apu oli 790 miljoonaa markkaa, jolla se on toisella sijalla Ruotsin jälkeen – yllättävästi ennen Ranskaa ja Englantia.
Oikeasti eniten aseapua antoi Ranska eli 250-300 tykkiä ammuksineen. Tykkien suhteen tulikohan sitten Italia vai Englanti 2 ja 3 sijoille Ruotsin kanssa.
.
Ruotsalaiset vapaaehtoiset Talvisodassa 1940
http://agricola.utu.fi/keskustelu/viewtopic.php?f=10&t=4261&p=22329&hilit=ruotsin apu talvisodassa#p22324
Ranska ja Suomen Talvisota
http://www.ennenjanyt.net/2-04/tala.htm
Talvisodan aseapu
http://agricola.utu.fi/keskustelu/viewtopic.php?f=10&t=2205&p=10639&hilit=ruotsin aseapu talvisodassa#p10639
Suomen Talvisodan aikana saama aseapu tykistön osalta:
http://agricola.utu.fi/keskustelu/viewtopic.php?f=10&t=2205&p=10639&hilit=ruotsin aseapu talvisodassa#p22691
Kaikki ulkomailta Suomeen tehdyt ja hankitut (kenttä)tykkikaupat kerrotaan Suomen Kenttätykistön historia 1-3 -teoksen osassa 2.
Talvisodan aikana hankittu tykkikalusto, sivu 530:
Ranskasta saatiin jäykkälavettisia tykkejä kaikkiaan 232 kpl ja joustolavettisia 84 kpl ja niille 258 000 124 000 laukausta.
Ruotsista saatiin kaikkiaan 101 tykkiä ja niille 48 179 laukausta.
Sotasaaliina saatiin 160 tykkiä ja menettiin 25 tykkiä.
Luvussa E. Kenttätykistön materiaalinen kehitys
Talvisodan tykit, sivut 523-532
Sivulla 531 on maininta kuinka 13.3.1940 oli rintamatykkejä käytössä 496 kpl eli saadut määrät oli melko suuria. Ei siis ihme, että Jatkosotaan lähdettäessä 1941 oli kenttätykeistä suoranaista ylitarjontaa ja siksi varastoihin jäikin paljon reserviä.
"Mitä pelleilet. Talvisodassa ainoa apumme, sekin vähäinenn, oli Ruotsi. "
Tämä ei aivan pidä paikkaansa!
Suomi tarvitsi massiivisia aseostoja (varsinkin raskaiden ammusten osalta), koska armeijan aseistus oli täysin vanhanaikainen vuonna -39. Ainostaan jalkaväen kevyt aseistus oli kelvollista.
Yhdysvallat jopa epäili, että Suomi toimii jonkin muun valtion (Saksan) bulvaanina, kun siellä esitettiin pitkä lista Suomen kipeimmin tarvitsemista aseista.
Hankintojen jälkeen ongelmana oli se, että aseita saatiin vain tipoittain perille sodan kestäessä.
Hankinnat:
Suomen vuoden 37 maavoimien hankintabudjetti 5 vuodelle (38-44) oli n. 2,7 mrd. mk.
Suurimman osan Talvisodan aseista Suomi osti kalliilla seuraavasti:
Ruotsi 1470 milj. mk. 500 milj. mk ruotsalaisten vapaehtoisten omat varusteet. Suomi sai 200 milj. kr (2,3 mrd. mk) lainan ja osa muualta ostetuista aseista ostettiin salaamistarkoituksessa Ruotsiin perustetun yhtiön kautta.
Italia 790 milj. mk.
Ranska 600 milj. mk., sisältyy myös ilmaiset ja lähes ilmaiset hankinnat.
Englanti 500 milj. mk.
Belgia 500 milj. mk.
USA 270 milj. mk., oli mahdollisuus saada Rooseveltin lupaama jopa 40-50 milj. $ luotto alku kesästä 39 mutta ostajilla ei ollut valtuuksia ennen kuin myöhemmin mutta kongressi oli jo silloin lomalla ja kokoontui vasta tammikuussa. Brewsterit olisivat hyvällä onnella voineet ehtiä Talvisotaan!
Unkari 100 milj. mk.
Norja 80 milj. mk.
Tanska 70 milj. mk.
Espanja 55 milj. mk.
Sveitsi 35 milj. mk.
Saksa 35 milj. mk.
Mutta vain pieni osa näistä aseista ehti mukaan Talvisodan taisteluihin.
Aseostot olivat melkoinen härdelli, koska samalla piti etsiä rahoitusta ostoille sillä kaikki eivät enää myynyt luotolla.
Avoimesti Suomea tukevia maita olivat: Ruotsi, Norja, Englanti, Ranska, Belgia, Unkari, Italia ja USA.
Suomea tukevat maat, joiden tuki oli rajoittunutta maantieteelliseti tai poliittisesti (esim. Saksa): Tanska, Hollanti, Espanja ja Sveitsi.
Saksa oli muodollisesti puolueeton mutta kallistui Neuvostoliiton puolelle johtuen MR sopimuksesta. Ruotsin lehdiston kirjoittelu esti aseostot Saksasta ja muiden ostojen läpikulun.
Eniten antoivat "oikeaa" tukea armeijan kalustoa tai ilmaisia aseita, Ruotsi ja Ranska vaikka heidän oma armeijansakin oli Talvisodan alla huonosti varustettu.
Ruotsi tunnusti 1. maana Baltian maiden miehityksen eli niiden liittämisen NL:oon. Siis 1940 ja sodan jälkeen toisen kerran.
Ilta-Sanomat 21.4.2011 kertoi Pasi Jaakkosen jutussa sivulla 9 kuinka Portugalista lähetettiin PÄIVÄ Talvisodan päättymisen JÄLKEEN, eli 14.3.1940 s/s "Greta" -laivalla 19902 laatikollista sardiineja, 956 laatikkoa sipulia, 157 laatikkoa kalasäilykkeitä, 27 laatikkoa ananasta sekä yhdet laatikot kumisia lämpövesipusseja, villapaitoja ja ilmeisesti lahjoituksena saatuja suksia. Viiniäkin luvattiin, mutta sitä ei saatu.
Rahassa laskettuna lastin suuruus lienee ollut muutamia satojatuhansia euroja. Tästä määrästä olisi teoriassa riittänyt sardiini tai pari jokaiselle sotilaalle eli yksi sardiinilaatikko noin 20 miestä kohden. Laskelma lienee suuntaa antava, koskapa laatikoitten tarkka koko ei ole tiedossa.
Vertailun vuoksi kerrotaan kuinka Suomi osti aseita ja materiaalia Talvisodan aikana kaikkiaan 4.6. miljardin markan arvosta. Euroiksi muutettuna se on noin 1.8. miljardia euroa eli suunnilleen Portugalintukipaketin suunniteltu Suomen osuus! Vertailun vuoksi mainitaan kuinka vuonna 1938 vahvistettiin 7 -vuotinen Suomen armeijan perushankintasuunnitelma, jonka loppusumma oli VAIN noin 0.73 miljardia euroa.
EI tainneet sardiinit todellakaan olla Talvisodan veteraanien eväinä taisteluiden aikana, ellei Suomessa ollut niitä ennestään. Nyt olen ainakin kahdesta eri lähteestä selvitellyt, että tuo merimatka Suomen Petsamoon, vieläpä Norjan kautta kiertäen, kesti kuukauden ja matkallekin lähdettiin Talvisodan jo päätyttyä. Lisäksi tuo sardiinien määrä oli niin olematon, että siitä olisi riittänyt kuulemma sardiini per sotilas ja peräti yhden kerran annettuna!
Portugali ei siis tarkasti ottaen avustanut Suomea Talvisodassa, koska s/s Greta -laivan lasti oliSuomen Petsamossa vasta 14.4.1940 eli kuukausi Talvisodan päätymisen jälkeen! Lisäksi kuljetusjärjestelyt Petsamosta sisä-Suomeen alkoivat vasta laivan saavuttua satamaan. Liinahamarin sataman kalusto taisi olla huonossa jamassa, joten lasti oli purettuna ja perillä Suomessa vasta paljon myöhemmin.
Laivan määräsataman piti olla Norjassa, mutta kun siellä oli täyttä ja laivaa uhkasi (lähteen mukaan) takavarikko sen mukana olleen aselastin takia, niin laivan kapteeni päätti karata Norjan satamasta ja tuoda lastin Petsamoon 1. laivana Talvisodan jälkeen. NL:n joukot olivat poistuneet Petsamosta 13.4.1940 eli edellisenä päivänä.
R. Nordströmin varustamon s/s Greta -laivan lastina on tämän lähteen mukaan tykkejä Espanjasta ja elintarvikkeita.
1. lähteenä on teos Historiallinen Arkisto 102, Suomen historiallinen seura 1993, sivu 13.
Artikkeli on Taimi Torvisen Pakolaisia Jäämeren tiellä. Artikkelin lähteenä on Liinahamarin Merikuljetustoimikunnan (LHMKTK) toimintakertomus 27.2.1941, Lhkok. Ba1. Va. Sekä Liinahamarin että ulkoministeriön kokoelmissa mainitaan myös, että ensimäinen laiva olisi saapunut Petsamoon jo 23.3.40, mutta aluksen nimeä tai muita tietoja ei esitetä.
2. lähteenä on Eilispäivän Petsamo -kirjan, sivu 106, mukaan Norja aikoi takavarikoida s/s Greta -laivan Kirkenäsin satamassa 13.4.1940, mutta laivan kapteeni A. Knuts onnistui poistumaan satamasta ja suuntasi Petsamon Liinahamariin, jonne se saapui 1. suomalaisena laivana 14.4.1940 lastinaan Espanjasta mm. 30 haupitsia ja 50 panssarintorjuntatykkiä sekä 1272 tonnia elintarvikkeita.
-Tässä kirjassa on mm. Vilho Koiviston laatima artikkeli Jäämerentien ja Liinahamarin tavarakuljetukset vaikeina vuosina. Sivut 105-128
-Samoin kiinostava artikkeli on Paavo Haapalan Petsamon nikkelin tarina, sivut 129-146.
-Ev. K. J. Mikola on kirjoittanut artikkelin Sotatoimet Petsamossa, sivut 43-56
Pohjanpalo Jorma: Eilispäivän Petsamo
Wsoy, 1970, 216 s., 1. painos
Portugalille ei siis olla mitään velkaa Talvisodassa avustamisesta.
Tässä jutussa halusin tuoda esiin kuinka hatarilla tiedoilla lehtijuttuja sota-ajan tapahtumista väsätään. Ne vilisevät virheitä koska toimittajat ei ulkomailla, eikä aina kotimaassakaan, viitsi juurikaan tarkistella asioita. Mitään oikaisuja on myöskin turhaa odotella, olipa virheet kuinka tökeröitä tahansa. Tämäkin Portugalin Talvisotaa koskeva tarkennus on laitettu molempiin iltapäivälehtiin tiedoksi, mutta eipä ole tarkennuksia asiasta esiintynyt.
Mihin unohtui Portugalin "kohuttu apu", eli ne kuuluisat sardiinit?
Neuvostoliitto oli jo tuolloin erotettu Kansainliitosta. On mielenkiintoista miten Jooseppia ei potkaistu ulos Kansainliitosta jo Puolan miehityksen takia. Neuvostoliiton osallistuminen Puolan retkeen varmisti homman onnistumisen.
Suomi jäi yksin, koska itse valitsi niin.
Englanti ja Ranska olisi antaneet apua talvisodassa, mutta sota olisi pitkittynyt liikaa ja apua olisi tullut liian vähän, jatkosodassa ei oltu yksin eikä lapin sodassa.
Joskus vaan kannattaa hoitaa hommat itse .....
Ei Suomi nytkään ole "yksin" eikä edes semmoisissa ongelmissa, mihin apua tarvitsisi.
Eiköhän tässä ole kokoajan vähän auteltu muita, yhdessä muiden mukana ....
,,,,,Englanti ja Ranska olisi antaneet apua talvisodassa, ,,,,
Et kai sinä tuohon tosissasi usko?
-----Joskus vaan kannattaa hoitaa hommat itse -----
Joo, sota Venäjää vastaan on kai mielestäsi yksi noita juttuja, jotka kannattaa hoitaa yksin. Olet sinä vain aika horo.
Neuvostoliitto erotettiin Kainsainliitosta. Sivistynyt maailma osoitti näillä potkuilla Stalinin saaneen sen vihat päälle. Tämä oli yksi syy miksi Neuvostoliitto varoi syvempää lähentymistä Hitleriin. Itä-Puolan miehitys vielä siedettiin, mutta Suomen miehitystä ei oltaisi enää siedetty.
Talvisodasta muistamme kuinka Ruotsin kunnia vaati sitä pysymään erillään sodasta.
Kuningas Kustaa V:n itse koolle kutsumassa valtioneuvoston istunnossa 19.2.1940 hän antoi seuraavan lausuman pöytäkirjaan:
http://www.histdoc.net/historia/1940-02-19.html
"Ruotsin elintärkeät edut, sen kunnia ja sen rauha, ovat niitä tavoitteita, jotka minulla ovat aina silmien edessä. Toivon Jumalan avulla, että me voimme valitsemallamme tiellä välttää sodan kaikki onnettomuudet."
Hyvä kirja aiheesta kuinka pysyä irti sodasta:
Suominen Tapani (toim.) Itsekkyyttä vai valtiomiestaitoa - Ruotsin idänpolitiikka ja Suomi vuodesta 1812 vuoteen 2002, Tammi, 2002, 289 s., 1. painos
Höpöhöpö, Brittien siirtomaa armeija oli Narvikin satamassa ja odotteli maihinnousu käskyä, päätös maihinnoususta oli tehty ja odoteltiin vain Suomen virallista pyyntöä.
Maihinnousun piti alkaa kolmen päivän päästä suunnitelmien mukaan.
Saksa oli ilmoittanut Stalinille, että sen puolueettomuus kriisissä päättyy jos Britit nousee maihin Narvikissa.
Suomi ja N-liitto solmivat aselevon ennen maihinnousua, N-liitto koska tajusi ettei ole valmis suursotaan alueella, sen armeija ei ole siihen vielä valmis ja Suomi, koska tajusi että ei 24 000 Brittien siirtomaa-armeijan sotilasta muuta sen tilannetta miksikään, mikäli sota jatkuu ja laajenee, niin Suomi vallataan, kyse on vain viikoista tai kuukausista.
Eikä pelkästään jäänyt vaan suorastaan jätetty. Ei sellaiseen uskottu 1930-luvullakaan mutta niin vain tapahtui.
1920-30-luvuilla lännessä mitään kavereita. Siksihän juuri jäimme yksin.
Nyt olemme EU:n jäsen. Meillä 500 miljoonaa kaveria mm. kaikki naapurimaat Venäjää lukuun ottamatta.
Nyt kun ollaan ryssän kauppaan tukeuduttu ja EU:n jäseniä niin voisi sanoa, että tyhjästä aloitettiin ja nyt on miljardiluokan velat.
elämisestä yli varojen. Sama koskee kaikkia maita.
Ei Huttila noin monimutkaisia asioita ymmärrä. Idiootti ei ymmärrä edes sitä mikä on tasapainoinen budjetti. Kehittyneiden maiden budjetteihin kuuluu aina tietty määrä velkaa. Viron ja Venäjän kaltaiset kehitysmaat eivät ota velkaa, koska ne saavat loisen tavoin sosiaalipalvelut humanitaarisena apuna muualta.
Olemme paljosta velkaa Ruotsille joka auttoi meitä sotiemme aikoina.
Ruotsi on velkaa meille, tai nooh kaikkien etuhan on se, että mussikat pysyy mahdollisimman idässä. On niillä mukava tarve aina kun saavat tietokoneen tai kännykän tulla sieltä aroilta ja tundralta länteen, vaikka muka Ladoja, Sputnikeja, Tsernopyllyjä ja rynkkyjä osataan niin tehrä.
Ruotsalaiselta historioitsijalta kysyttiin ohjelmassa "Suomi on ruotsalainen", mistä Ruotsi voi olla kiitollinen Suomelle. Hän vastasi, "siitä että Puna-armeija pysäytettiin Ihantalassa".
Tässä on hiukan ajattelemisen aihetta!
Samoin Talvisodan aikana Ruotsi samalla puolusti itseään, kun yritti auttaa Suomea. Kuitenkin Talvisodan alussa Ruotsilla itsellään oli armeija retuperällä, siihen ei ollut satsattu. Ruotsin "lahjoittamista" aseista osa oli sellaisia, jotka olivat vain lainassa ruotsalaisista asevarikoilta ja ne piti palauttaa takaisin.
Suurin apu oli kuitenkin Ruotsin myöntämä suuri laina, jolla voitiin yrittää hankkia aseita muualta. Siinä oltiin kuitenkin tarpeeseen nähden myöhässä.
Kuinka monta kertaa historian aikana onkaan mahdettu neuvotella Suomesta Venäjän kanssa jokin läntinen suurvalta. Se alkoi jo Ruotsin vallan aikana ja on jatkunut. Suomi on aina ollut pelkkä vaihtoraha isojen pokeripöydissä ja saattaa olla sitä edelleenkin.
Ei EU mitään takaa sen enempää kuin mitä Ruotsikaan takasi vaikka oltiin osa Ruotsia.
Napoleon ja Alex I neuvottelivat, Suomen sodan hävittyä Ruotsin Kustaa IV syöstiin vallasta Ruotsin suuren tappion vuoksi ja karkotettiin maasta. Kuningasperhe vaihtui.
Suomi oli yksin Talvisodassa. Nykyään Suomessa on myös paljon enemmän ihmisiä ja Venäjä ei ole supervalta enää.
No ei se ihan yksin ollut, olihan siellä pari miljoonaa puna-armeijan sotilasta myös.