Uudestaan alkuun

En tiedä, kuinka kauan katselin tätä. Tuntui, että se jatkui päiviä, viikkoja ja kuukausia. Näin Kristuksen käden jatkuvasti ojennettuna. Mutta oli murheellista nähdä, kuinka monet ihmiset kieltäytyivät vastaanottamasta Jumalan voitelua ja Jumalan kutsua. Heidän joukossaan oli miehiä ja naisia, jotka minä tunsin ja joiden minä uskoin vastaavan Jumalan kutsuun. Mutta kun Jeesus ojensi kätensä heitä kohti, he yksinkertaisesti painoivat päänsä alas ja alkoivat perääntyä. Jokainen heistä näytti katoavan pimeyteen, joka näytti nielaisevan heitä
kaikkialla.

Näkemäni saattoi minut ymmälle. Mutta niitä, jotka vastaanottivat voitelun, oli satoja, tuhansia, joka puolella maailmaa: Afrikassa, Englannissa, Euroopassa, Kiinassa ja Amerikassa. Näin, kuinka nämä Jumalan voitelemat ihmiset lähtivät liikkeelle. Heidän joukossaan oli ojankaivajia, pyykkäreitä, rikkaita ja köyhiä. Näin halvaantuneita, näkönsä tai kuulonsa menettäneitä ihmisiä. Mutta kun Herra ojensi kätensä ja he vastaanottivat voitelun, niin he parantuivat ja lähtivät vuorostaan liikkeelle.
Kaikkein ihmeellisintä oli, että kun nuo ihmiset ojensivat kätensä samalla tavalla kuin Herra, heillä näytti olevan käsissään samaa nestemäistä tulta. Ojentaessaan kätensä he sanoivat: "Minä sanon: 'Tule terveeksi'."

Seurasin edelleen tätä valtavaa lopunajan toimintaa, mutta en täysin ymmärtänyt sen merkitystä. Niinpä katsoin Herraa ja kysyin: "Mitä tämä tarkoittaa?" Hän vastasi: "Tällaista minä teen viimeisinä aikoina. Minä korjaan kaiken sen, minkä erilaiset tuholaistoukat ovat turmelleet. Minun kansani lähtee liikkeelle lopunaikoina. Mahtavan armeijan tavoin he pyyhkäisevät yli koko maanpiirin."

Koska seurasin tapahtumia jostakin hyvin korkealta, saatoin nähdä koko maailman. Näin näiden ihmisten kulkevan ristiin rastiin joka puolella maapalloa. Jumalan Pyhä Henki saattoi hetkessä siirtää jonkun afrikkalaisen Kiinaan tai Amerikkaan tai johonkin muuhun paikkaan ja päinvastoin. Näin ihmiset menivät kaikkialle maailmaan. He selviytyivät niin tulesta, rutosta kuin nälänhädästä. Ei tuli, ei vainot eikä mikään muu pystynyt estämään heidän etenemistään.

Räyhäävät väkijoukot uhkailivat heitä miekoin ja pyssyin, mutta Jeesuksen tavoin he menivät pois väkijoukkojen keskitse eikä heitä voitu löytää. He menivät eteenpäin Herran nimessä ja kaikkialla he ojensivat kätensä, niin että sairaat parantuivat ja sokeat saivat näkönsä. He eivät rukoilleet pitkiä rukouksia ja kun olin kerrannut näyn mielessäni ja ajatellut sitä monta kertaa, tajusin ihmeekseni, että en ollut nähnyt yhtään kirkkoa enkä kuullut puhuttavan yhdestäkään kirkkokunnasta. Nämä ihmiset olivat liikkeellä Herran Sebaotin nimessä ilman kirkkokuntia. Halleluja.

Tämä lopunajan armeija marssi eteenpäin tehden kaikessa Kristuksen tekoja, palvellen suuria kansanjoukkoja kaikkialla maailmassa. Kymmenet tuhannet, jopa miljoonat vastaanottivat Herran Jeesuksen Kristuksen, kun nämä ihmiset astuivat esiin ja julistivat sanomaa tulevasta Jumalan valtakunnasta tänä lopunaikana. Se oli todella suurenmoista, mutta silti oli niitä, jotka asettuivat vastarintaan, suuttuivat ja yrittivät hyökätä sanoman julistajien kimppuun.

Näin näiden ihmisten kulkevan tulen läpi palamatta, poikki jokien ikään kuin siinä ei olisi ollut lainkaan vettä. He ylittivät valtameret helposti, pelastuivat vainoilta, ikään kuin käsi olisi kuljettanut heidät turvaan. Vaikka villieläimet karjuivat ja ihmiset hyökkäsivät heidän kimppuunsa miekoin ja sota-asein, ei mikään näyttänyt estävän heitä. He olivat voittajia.

Jumala tulee ennennäkemättömällä tavalla osoittamaan voimansa näinä viimeisinä aikoina. Nämä miehet ja naiset tulevat kaikista yhteiskuntaluokista oppiarvoihin katsomatta. Seurasin näiden työntekijöiden toimintaa ja huomasin, että jos joku väsyi kesken ja kaatui, toinen tuli nostamaan hänet pystyyn. Ei ollut "suurta minää" eikä "pientä sinää", vaan kaikki vuoret alennettiin ja kaikki laaksot täytettiin ja näillä ihmisillä näytti olevan yksi yhteinen asia: heistä virtasi jumalallinen rakkaus, kun he tekivät työtä yhdessä ja elivät yhdessä. Se oli ihaninta, mitä olen koskaan nähnyt. Jeesus Kristus oli heidän elämänsä ainoa sisältö. He jatkoivat työtään ja minusta tuntui, että seisoin katselemassa tätä näkyä päiväkausia. Itkin ja nauroin vuoronperään. Oli niin ihmeellistä nähdä ilosanoman leviävän kaikkialle näinä viimeisinä aikoina.

Seurasin näkyä taivaasta käsin ja ajoittain nestemäistä valoa suorastaan tulvi näiden seurakuntien ulkopuolella olevien päälle. Silloin ihmiset nostivat kätensä ja ylistivät Jumalaa tunnista toiseen, jopa päivästä toiseen, kun Pyhä Henki laskeutui heidän päälleen. Jumala sanoi: "Minä vuodatan Henkeni kaiken lihan päälle." Olin todistamassa tämän lupauksen täyttymistä. Ja kaikki, jotka vastaanottivat tämän voiman ja Jumalan voitelun, saivat kokea Jumalan ihmeitä loppumattomiin.
Mutta kun nämä ihmiset kulkivat eri puolilla maailmaa, heitä alettiin vainota joka taholta.