Lopetin pitkäaikaisen Truxal lääkitykseni puolitoista vuotta sitten, koska sen sivuvaikutukset olivat siedämättömia (ahdistusta, paniikkia, akatisia, jämäkkyyttä ulkoisessa olemuksessani, ilmeettömuutta ja elettömuutta) ). Vähentämiseen meni neljä kuukautta ja oloni oli koko ajan kehno.Kun lääke jäi kokonaan pois makasin vaan sohvalla kaksi viikkoa ja hikoilin jatkuvasti.Jokaisen parin tunnin välein piti vaihtaa vaatteita ja käydä suihkussa. Kahden viikon kuluttua kuitenkin oloni kohentui. Olin Truxalia käyttänyt univaikeuksiin, mikä oli SSRI ja SNRI jättiannosten sivuvaikutus, vähentämällä niitäkin lääkkeitä ihan pieneen annokseen pääsin jatkuvasta ylivirkeasta olosta ja unettomuudesta Unirytmi oli vaan sekaisin, jäin nukkumaan kolmelta-neljältä ja nukuin puoleen päivään. Oli myös pahoinvoiva olo. Soitin Auroran sairaalan kysyäkseni neuvoa (minulla ei ollut silloin psykiatrista hoitokontaktia. Minulle suositeltiin Ketipinoria ja oli sitä muutenkin suositeltu vuosien varrella. Mietin että olkoon, käytän sitä lääkettä jonkun lyhyen ajan. Olin ollut 2,5 kuukautta ilman neurolepteja, kun aloitin Ketipinorin. Nukuin lääkkeen aloitamisen jälkeen kyllä ihan liikaa ja ajatukset pyörivät vaan ruuan ymparillä. Syön kyllä ihan terveellisesti kana-kala, vihanneksia ja hedelmia, mutta näköjään niitäkin voi olla liikaa. Painoni nousi hälyttävästi. Helmi-maaliskuussa rupesin vähentämään Ketipinorin annosta,mikä oli ollut 400mg. Maaliskuun lopussa minulla oli flunssa, lääkkeet loppuivat enkä mennyt ajoissa niitä hakemaan. Lääkkeen poisjäännin myötä joutuin johonkiin kaamean horrostilaan, hiki valui pahemmin kun Truxalin poisjäännin aikana, yön aikana piti vaihtaa montaa peittoa ym.,. Kahdesta viikosta en melkein muista mitään, olin tavallaan kun puolikuollut. Hain sitten kahden viikon kuluttua lääkkeet ja aloittin niitä vähentämään jostain sieltä 250 mg-sta. Hikoilun ohella olin myös erittäin väsynyt, minulla on yleensä reipas kävelytyyli, mutta nyt en jaksannut kävellä edes sadatta metraa. Olin kuitenkin toivekas ja odotin, että tilani kohenee. Nyt on kulunnut neljä ja puoli kuukautta ja yha jottun tuntikausia kuivamaan kehoa ja kasvoa pitkiin valuvaa vettä, silmälasini ovat jatkuvasti huurussa ja aamulla herättessäni olen valmiksi väsynyt, jaksan päivässä hoitaa vaan jonkun yhden asian ja ei sitäkin joka päivä. Väsyttää niin että oksentelen. Ja paleluttaa, en ole tuntenut että olisi ollut erityisemmin kuumaa kesä. Psykiatrit ovat sanonneet vaan, että älä puhuu omista fyysisistä oireistä.Olen kysynyt suoraan, että mikä menee ihmisen elimistössä sekaisin, kun neurolepti jää pois. Puheenaihe on viety vaan muualle. Viikko sitten tapaasin lopuksi lääkärin, kuka sanoi että neuroleptit saa ihmisen lämmönsäätelyjärjestelmän sekaisin. Mutta ei ollut aikaa puhua siitä väsymyksestä ja ylipäätänsä siitä kauanko sellainen tila voi kestää. Nyt se lääkäri on lomalla.Fyysinen terveydentilani on tarkistettu, olen niiden tietojen mukaan perusterve ihminen, kellä on vaan lievä verenpainetta, myös kilpirauhasarvot on kunnossa. Ihmetyttä se se lääkäreiden suhtauduminen. Nämä psyykenlääkkeet aiheuttaa kyllä vakavaa fyysistä riippuvuutta, olen kohdannut sen niin masennuslääkkeitä kun neurolepteja lopettaessa, lopetukset kestää kuuskausia, myös on ollut pakko murtaa melko voimakas henkinen riippuvuus. Olen myös käyttänyt joskus rauhoittavaia lääkkeitä ja niiden lopetus oli verrattuna masennuslääkkeisiin ja neurolepteihin ihan helppo, en edes tarvitsenut mitään vieroitusohjelmaa, viikon ajan oli hieman epämukava olo ja siinä kaikki.Voiko joku samaa kokenut tai avoimen mieleen omava ammattilainen kertoa mielipiteen, olen todella epätoivonen ja mietin jo elämän mielekkyyttä ja en todellakin ole masentunut, koska niin paljo kun pystyn olen kiinnostunut maailman asioista, jos jaksan käyn kirjastossa ja luen kaikki saatavilla olevat päivän lehdet ym.,mutta samalla sellaiset epätoivoiset ajatukset, koska fyysinen olotilani on niin heikko. Apua!
Elimistön riippuvuustila klääkkeistä
"lääkkeillä tuhottu"
1113
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Jos kirjottasit sun tekstin niin, että ois kappalejakoja, tosta ymmärtäs enemmän :) Neuroleptit vähentää dopamiinia aivoista, ja viekkarit tulee aika varmasti. Itselläkin pahimmat viekkarit ollu psyykenlääkkeistä joita reseptillä olin saanut, subutexista ja vierottautuminen niihin verrattuna oli kuin leikkiä vaan :)