Roskiin heitetty ruoka on ympäristöongelma

Yksi puoli tässä ruuanhaaskausongelmassa on se, että televisio ja aikakauslehdet pursuavat ruuanvalmistusohjelmia ja -ohjeita. Jos ihmisillä on liikenevää rahaa, he ostavat kaikenlaisia erikoisempia raaka-aineita ja mausteita valmistaakseen heti tai "sitten joskus" ruokia tai leivonnaisia, joita näkevät televisiossa valmistettavan. Ruoka on kelvollinen "harrastus" siinä missä kuntosalilla käyntikin tai urheilukalastus.

Oli sinkku taikka perhe, niin kaappeihin ja pakastimiin kertyy tuotteita, joita ei koskaan käytetä tai käytetään vain osittain, joko siksi, "ettei vain tule käytettyä" tai siksi, että maku ei miellytäkään tai siksi, että käyttöiän puolesta menevät vanhoiksi.

"Ruuanlaittotaidon" osoitukseksi ei nykyään riitä, että osaa valmistaa maukkaan sianlihakastikkeen tai lohilaatikon tai keittää munia. Jokainen mediaa seurannuthan tietää, mitä kaikkea on syytä osata keittiössä tai grillipihassa väkertää. jotta käy "kotiruuan" valmistajasta. Kauppa käy ja kaatopaikka kuhisee.
Suolisto kärsii dippien ja käristeiden sekamelskasta. Kauppojen tarjonta on tolkutonta, ja samalla kotiruuan valmistajien keskimääräinen uusavuttomuus lisääntyy. Jotkut toki kehittyvät erinomaisiksi ruuanvalmistajiksi, jotka hallitsevat ruokakaappiensa sisällön taloudellisen hyödyntämisen ja joiden tekeleitä syödään mielellään.

Sitähän se on tämä "elintaso", että ruoka ei niin monille enää ole vain ravintoa.

"Mitä tänään ruuaksi"? Näinhän sitä kysytään. Kysymys on ihan hullu. Jos tuollaisia kyselee pitkin viikkoa, niin kannattaa jättää joku päivä syömättä kokonaan. Johan alkaisi maistua keitetty peruna ja jauhelihakastike seuraavana päivänä. Eikä mitään taitaisi mennä biojätteeseen.

vohan sitä syödä samaa ruokaa aamulla ja illalla ei se niin nopeasti pilaannu

laipäkin kun ottaa pussissa pois ei homedu kun vähä kuivuu