1. Mitä on ateismi? Mikä on ateisti?
Ateismi (a-teismi = ei-teismi) tarkoittaa jumaluskon (teismin) puutetta, tai käsitystä jonka mukaan jumalia ei ole olemassa. Ateisti on henkilö, joka ei usko jumalien olemassaoloon.
2. Ketkä ovat ateisteja?
Jos uskot jumalolentoihin tai jumalaan, olet teisti. Jos et, olet ateisti. Jumaluskon suhteen ei määritelmän mukaan ole muita vaihtoehtoja. Määritelmän kannalta ei ole myöskään väliä johtuuko jumaliin uskomattomuus tiedosta, sen puutteesta, tai päättämättömyydestä.
3. Onko ateismi uskonto?
Ateismi ei yleisesti hyväksyttyjen määritelmien mukaan ole uskonto. Siihen ei esimerkiksi kuulu yhteistä oppijärjestelmää, arvoja tai eettisiä määritelmiä, eikä rituaaleja.
4. Onko ateismi aatesuunta, niin kuin muutkin -ismit?
Ateismi ei edes ole -ismi. Teismi on -ismi, ateismi on teismi-ismiin kuulumattomien joukko.
5. Ovatko ateistit jumalan kieltäjiä?
Ateismi ei tarkoita "jumalan kieltämistä", tai "jumalan olemassaolon mahdollisuuden kieltämistä". Ateismi määrittää ainoastaan uskon puutteen. Ateistit voi kuitenkin jakaa tietoteoreettisesti kahteen joukkoon:
- Agnostinen ateisti (=heikko ateisti, negatiivinen ateisti) on ateisti, koska ei usko jumaliin; ja agnostinen, koska ei väitä tietävänsä että jumalia ei ole. Agnostinen ateisti ajattelee suunnilleen näin: Ei voida todistaa että jumalia ei ole olemassa, mutta koska niistä ei ole löydetty mitään todisteita, en voi olettaa että niitä olisi olemassa.
- Gnostinen ateisti (=vahva ateisti, positiivinen ateisti) sen sijaan on sitä mieltä, että voidaan varmasti sanoa väitteen "Jumala/jumalia on olemassa" olevan väärä.
Suuri osa ateisteista mieltää itsensä agnostisiksi, perustellen sitä esimerkiksi sillä, että olemassaolemattomuutta on mahdoton todistaa. Silti jumalien olemassaolon todennäköisyys voi heidän mielestään olla käytännössä nolla.
6. Jos olen agnostikko, olenko siis samalla ateisti?
Agnostismi tarkoittaa näkökantaa jonka mukaan jumalan/jumalien olemassaolosta on mahdotonta saada tietoa. Se ei ota kantaa uskomiseen.
On siis kaksi muuttujaa:
- jumalusko, jonka olemassaolo ilmaistaan käsiteparilla ateismi - teismi, sekä
- suhtautuminen tiedon saamiseen, jota ilmaistaan käsiteparilla agnostimi - gnostismi (gnostismi ei tässä tapauksessa ole sama asia kuin 'gnostilaisuus').
Myös teisti voi olla agnostikko, ja ajatella esim. "Jumalan olemassaolo ei ole tiedon asia, vaan uskon asia."
7. Ovatko ateistit saatananpalvojia?
Eivät. Saatana on teistiseen mytologiaan kuuluva hahmo, eivätkä ateistit pidä sitäkään olemassaolevana. Kristityt ovat usein sitä mieltä, että jos jokin ei ole lähtöisin jumalasta, se on lähtöisin saatanasta. Siksi ateisteja pidetään uskonnollisessa propagandassa usein saatanan palvojina.
8. Haluavatko ateistit tehdä Suomesta samanlaisen ateistisen valtion kuin Pohjois-Korea tai entinen Neuvostoliitto?
Eivät. Pohjois-Korean valtiomalli ei perustu ateismiin, vaan Juche -aatteeseen. Neuvostoliiton valtiomalli perustui Marxismi-Leninismiin. Molemmat ovat totalitaarisia malleja, joissa uskontojen kieltäminen perustuu siihen, että uskonnot halutaan korvata uskolla maan johtajiin. Uskontojen avulla on helppo saada suuret ihmisjoukot liittymään yhteistä vihollista vastaan, ja totalitariassa uskonnot joutuvat yleensä tavalla tai toisella vallankäytön välineiksi.
Ateisteista suurin osa kannattaisi todennäköisesti sekulaaria valtiomallia, jossa uskonto ja valtio on erotettu toisistaan, valtio ei tukisi uskontoja taloudellisesti, ja asettaisi eri uskonnot - sekä uskonnottomat - tasavertaiseen asemaan. Ateismi ei kuitenkaan ole aate, joten ateisteilla ei ole tässäkään asiassa yhteisiä tavoitteita tai päämääriä.
9. Uskovatko ateistit evoluutioteoriaan?
Riippuu ateistista. Monet ateistit haluavat rakentaa maailmankuvansa tieteellisesti tutkitun ja todistetun tiedon varaan, ja evoluutio on tieteellisessä maailmassa hyväksytty tosiasia. Evoluutiolla tai evoluutioteorialla sinänsä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä ateismin kanssa.
10. Millä tavoin a) maailmankaikkeus ja b) elämä ovat evoluutioteorian mukaan syntyneet, jos jumalia kerran ei ole?
Uskokaa nyt, evoluutiolla ja ateismilla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Lisäksi evoluutio tarkoittaa ainoastaan sukupolvien myötä tapahtuvia muutoksia populaation geenivarastossa, eikä maailmankaikkeuden - tai edes elämän - syntyminen kuulu siihen.
Kyseiset asiat kuuluvat a) kosmologian ja b) biologian tutkimusalueeseen. Molemmista tiedetään jo paljon, ja todennettua tietoa saadaan koko ajan lisää. On kuitenkin hyväksyttävä se, että on asioita joita ihminen ei voi koskaan saada varmuudella selville. Maailmankaikkeuden alku on todennäköisesti yksi tällainen asia, eikä perusteettomien myyttien tai jumalien keksiminen vie siinäkään asiassa yhtään lähemmäs totuutta.
Ateismi (a-teismi = ei-teismi) tarkoittaa jumaluskon (teismin) puutetta, tai käsitystä jonka mukaan jumalia ei ole olemassa. Ateisti on henkilö, joka ei usko jumalien olemassaoloon.
2. Ketkä ovat ateisteja?
Jos uskot jumalolentoihin tai jumalaan, olet teisti. Jos et, olet ateisti. Jumaluskon suhteen ei määritelmän mukaan ole muita vaihtoehtoja. Määritelmän kannalta ei ole myöskään väliä johtuuko jumaliin uskomattomuus tiedosta, sen puutteesta, tai päättämättömyydestä.
3. Onko ateismi uskonto?
Ateismi ei yleisesti hyväksyttyjen määritelmien mukaan ole uskonto. Siihen ei esimerkiksi kuulu yhteistä oppijärjestelmää, arvoja tai eettisiä määritelmiä, eikä rituaaleja.
4. Onko ateismi aatesuunta, niin kuin muutkin -ismit?
Ateismi ei edes ole -ismi. Teismi on -ismi, ateismi on teismi-ismiin kuulumattomien joukko.
5. Ovatko ateistit jumalan kieltäjiä?
Ateismi ei tarkoita "jumalan kieltämistä", tai "jumalan olemassaolon mahdollisuuden kieltämistä". Ateismi määrittää ainoastaan uskon puutteen. Ateistit voi kuitenkin jakaa tietoteoreettisesti kahteen joukkoon:
- Agnostinen ateisti (=heikko ateisti, negatiivinen ateisti) on ateisti, koska ei usko jumaliin; ja agnostinen, koska ei väitä tietävänsä että jumalia ei ole. Agnostinen ateisti ajattelee suunnilleen näin: Ei voida todistaa että jumalia ei ole olemassa, mutta koska niistä ei ole löydetty mitään todisteita, en voi olettaa että niitä olisi olemassa.
- Gnostinen ateisti (=vahva ateisti, positiivinen ateisti) sen sijaan on sitä mieltä, että voidaan varmasti sanoa väitteen "Jumala/jumalia on olemassa" olevan väärä.
Suuri osa ateisteista mieltää itsensä agnostisiksi, perustellen sitä esimerkiksi sillä, että olemassaolemattomuutta on mahdoton todistaa. Silti jumalien olemassaolon todennäköisyys voi heidän mielestään olla käytännössä nolla.
6. Jos olen agnostikko, olenko siis samalla ateisti?
Agnostismi tarkoittaa näkökantaa jonka mukaan jumalan/jumalien olemassaolosta on mahdotonta saada tietoa. Se ei ota kantaa uskomiseen.
On siis kaksi muuttujaa:
- jumalusko, jonka olemassaolo ilmaistaan käsiteparilla ateismi - teismi, sekä
- suhtautuminen tiedon saamiseen, jota ilmaistaan käsiteparilla agnostimi - gnostismi (gnostismi ei tässä tapauksessa ole sama asia kuin 'gnostilaisuus').
Myös teisti voi olla agnostikko, ja ajatella esim. "Jumalan olemassaolo ei ole tiedon asia, vaan uskon asia."
7. Ovatko ateistit saatananpalvojia?
Eivät. Saatana on teistiseen mytologiaan kuuluva hahmo, eivätkä ateistit pidä sitäkään olemassaolevana. Kristityt ovat usein sitä mieltä, että jos jokin ei ole lähtöisin jumalasta, se on lähtöisin saatanasta. Siksi ateisteja pidetään uskonnollisessa propagandassa usein saatanan palvojina.
8. Haluavatko ateistit tehdä Suomesta samanlaisen ateistisen valtion kuin Pohjois-Korea tai entinen Neuvostoliitto?
Eivät. Pohjois-Korean valtiomalli ei perustu ateismiin, vaan Juche -aatteeseen. Neuvostoliiton valtiomalli perustui Marxismi-Leninismiin. Molemmat ovat totalitaarisia malleja, joissa uskontojen kieltäminen perustuu siihen, että uskonnot halutaan korvata uskolla maan johtajiin. Uskontojen avulla on helppo saada suuret ihmisjoukot liittymään yhteistä vihollista vastaan, ja totalitariassa uskonnot joutuvat yleensä tavalla tai toisella vallankäytön välineiksi.
Ateisteista suurin osa kannattaisi todennäköisesti sekulaaria valtiomallia, jossa uskonto ja valtio on erotettu toisistaan, valtio ei tukisi uskontoja taloudellisesti, ja asettaisi eri uskonnot - sekä uskonnottomat - tasavertaiseen asemaan. Ateismi ei kuitenkaan ole aate, joten ateisteilla ei ole tässäkään asiassa yhteisiä tavoitteita tai päämääriä.
9. Uskovatko ateistit evoluutioteoriaan?
Riippuu ateistista. Monet ateistit haluavat rakentaa maailmankuvansa tieteellisesti tutkitun ja todistetun tiedon varaan, ja evoluutio on tieteellisessä maailmassa hyväksytty tosiasia. Evoluutiolla tai evoluutioteorialla sinänsä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä ateismin kanssa.
10. Millä tavoin a) maailmankaikkeus ja b) elämä ovat evoluutioteorian mukaan syntyneet, jos jumalia kerran ei ole?
Uskokaa nyt, evoluutiolla ja ateismilla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Lisäksi evoluutio tarkoittaa ainoastaan sukupolvien myötä tapahtuvia muutoksia populaation geenivarastossa, eikä maailmankaikkeuden - tai edes elämän - syntyminen kuulu siihen.
Kyseiset asiat kuuluvat a) kosmologian ja b) biologian tutkimusalueeseen. Molemmista tiedetään jo paljon, ja todennettua tietoa saadaan koko ajan lisää. On kuitenkin hyväksyttävä se, että on asioita joita ihminen ei voi koskaan saada varmuudella selville. Maailmankaikkeuden alku on todennäköisesti yksi tällainen asia, eikä perusteettomien myyttien tai jumalien keksiminen vie siinäkään asiassa yhtään lähemmäs totuutta.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Ja tässä uutisia siitä mitä ateismi aiheuttaa ihmisten käytöksessä:
http://www.studio55.fi/tositarina/article/tiina-karsi-narsistimiehesta-25-vuotta-nain-mies-kiristi-ja-kieroili/126848
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288726410265.html
http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1288726415402.html
Ateismi aiheuttaa kärsimystä kaikille ympäri maailmaa.
Kristilline kreationismi on taas aiheuttanut kaksi maailmansotaa, ristiretket, noitavainot, inkvisiittion, orjuuden, apartheidin, saamelaisten lahtaamiset, homovainot, holokaustin ja pedofiliaa.
Kristinusko on aiheuttanut 250miljoonan ihmisen surmat.
Ja sinä vingut parista narsistista?
Huomaa että teillä kreationisteillä ei ole moraaliarvot kunnossa, mutta sinäkin olet todistanut elleesi narsisti ja verenhimoinen natsikreationisti.
Kaikki sodat ja kärsimykset johtuvat Jumalasta luopumisesta eli ateismista.
Kun nyt vaan sattuu olemaan silleen että ne teot perustuvat raamatun oppeihin niin ne teot ovat kristtittyjen tekemiä ja sinä et ole kristitty koska kiellät ne opit, olet vain typerä kreationisti jota kristittytkin pitävät ääliönä.
Teistiseltä puolelta haluan erityisesti nostaa esille näitä kunniakkaita ja jaloja periaatteita, joita liittyy kristillisen katsomuksemme perustaan, Raamattuun:
http://www.vapaasana.net/artikkelit/2007/11/raamatun-julmuuksia-ja-ristiriitoja
Kaikki sodat ja kärsimykset johtuvat Jumalasta luopumisesta eli ateismista.
Ateistien valheet ne vain jatkuvat.
Kyllä ne sotien ja kärsimysten tekijät olivat kristittyjä ja sinä olet vain venkoileva kreationistisekopää.
Mielestäsi varmaan raamatun jumalakin oli ateisti kun käski hävittää kansoja ja hukutti koko maailman väestön kerran.
Sodat tosiaan johtuvat jumaluskostamme. Haluamme sotaa, koska äänet sanovat päässä niin. Amen!
Todellako? Nekinkö sodat, joihin Jumala määräsi?
Ateistihihut kuulevat päässään ääniä ja lähtevät sitten sotimaan.
Natsikreationistien mielestä kukaan kristitty ei ole voinut mitään sotaa tai kärsimystä aiheutaa paitsi ne mitkä sodat ovat aloittaneet ja kärsimykset aiheuttaneet mutta niitä ei lasketa koska ne olivat oikeutettuja.
säähän tässä valehtelet, koska kyllä uskonnon takia on monta ihmistä kuollut mailmassa. voisitko laittaa linkin jossa kerrotaan, että nämä asiat ovat ateistien syytä.
Krationistithän ovat omasta mielestänsäkin Jumalan sotureita, Onward christian soldier,han on kreationistien motto.
Kaikki sodat ja kärsimykset ovat kristittyjen aikaansaannoksia.
Turha odottaa, Kreationisteillä on omat historiankirjat, he ovat aikalailla samanlaisia kuin jehovan todistajat.
Oma totuus kaikista joita sitten selittelevät totuuksina.
Uskontotieteilijä Ilkka Pyysiäisen mukaan uskonnollisiin käsityksiin sisältyy todellisuutta koskevia käsityksiä, jotka ovat ristiriidassa tieteen kanssa. Uskonnollinen todellisuuskäsitys on tiedettä vanhempi ja tiede on edistynyt korjaamalla aiempia kansanomaisia käsityksiä. Uskonto on osa arkiajattelua, joka on ristiriidassa tieteen kanssa. Pyysiäisen mukaan ihmislaji on kehittynyt ympäristössä, joka ei ole suosinut nimenomaan tieteellisen ajattelun kehitystä. Monien ihmisten on edelleen helpompi uskoa esimerkiksi ihmeisiin kuin suhtautua arvostelevasti omiin käsityksiinsä. Siksi uskonnottomat ovat monissa maissa vähemmistö. Nykyisin ihmisen ympäristö on kuitenkin erilainen. Kun tieteellinen tieto leviää hyvin laajalle ihmisten keskuuteen, siitä tulee eräänlainen sääntö: tietämättömien alkaa olla vaikeaa saada muiden luottamusta ja menestyä yhteisössä.[33][34]
Uskontoa vastaan on esitetty arvostelua myös moraalisin perustein: uskonnot saavat aikaan sotia, tappamista ja kärsimystä. Uskonnottomat moraalifilosofit kuten Mario Bunge ovat esittäneet, että monet uskonnolliset näkemykset uskonnon oppien mukaan elämisen palkitsemisesta ikuisessa elämässä edustavat itsekästä nautinnontavoittelua. Uskonnon arvostelijoiden mielestä on vaarallista, että kärsimyksen tuottaminen tai tappaminen eivät ole ikuiseen, ei-ruumiilliseen elämään uskovalle moraalisesti kauhistuttavimpia asioita.[35] Arvostelijoiden mukaan kyseenalaistamaton usko on johtanut liian usein siihen, että ihmiset ovat tuhonneet ja tappaneet. Esitetyistä historiallisista esimerkeistä tunnetuimpia ovat ristiretket, uskonnolliset sodat, inkvisitio ja noitavainot.