Pääkirjoitus
Venäjä ei voi korvata länttä Kiinalla
18.8.2014 1:59 1
Helsingin Sanomat
Lännen pakotteiden paineessa Venäjä etsii kauppakumppaneita muualta, pakoterintaman ulkopuolelta. Energiaa halutaan viedä Kiinaan ja ruokaa tuoda Egyptistä sekä Etelä-Amerikasta.
Venäjä ja Kiina solmivat toukokuussa sopimuksen venäläisen kaasun toimituksista Kiinaan. Tätä kehuttiin Venäjällä läpimurroksi, jota on vuosikymmeniä pohjustettu. Sopimuksen katsottiin todistavan, että Venäjä voi vaihtaa ilmansuuntaa: jos länsi nostaa nokkaa, itä ei.
Energiasopu Kiinan kanssa ei todellisuudessa tarjoa Venäjälle tähän hätään yhtään mitään. Venäjän kaasuputket kulkevat länteen, ja ne täytetään aivan muista lähteistä kuin tulevat Kiinaan kulkevat putket. Itäputket ovat rakentamatta, ja niitä täyttävät energiakentät Itä-Siperiassa ovat avaamatta. Venäjä ei siis voi vääntää vivusta ja kääntää kaasun suuntaa.
Eikä Venäjä Kiinan kanssa sumpliessaankaan pääse kokonaan pakotteita eroon. Venäjä tarvinnee kaasukenttien hyödyntämiseen Yhdysvalloissa liuskekaasukenttiä varten kehitettyä tekniikkaa: vaakasuoraa poraamista ja kaasutaskujen räjäyttämistä. Tekniikka ja osaajat ovat nyt pakoterajan toisella puolella.
Vaikka pakotteet onkin suunnattu puremaan öljyntuotantoon, ne todennäköisesti purevat itäkaasuprojektiinkin, sillä tämä tekniikka jäänee pakotehaaviin siksi, että sitä voidaan jossain muodossa soveltaa molempiin energianlähteisiin.
Vaikka pakotteet purettaisiinkin, Venäjän viime vuosien ennakoimattomuus ei houkuta läntisiä osaajia investoimaan Venäjälle tähän tekniikkaan.
Kaiken lisäksi Kiina-sopimus taisi tulla tehdyksi ostajan ehdoilla. Kaasua myydään itään energia-alalla tehtyjen arvioiden mukaan selvästi alemmalla hinnalla kuin länteen nykyisin.
Venäjällä oli siis kova poliittinen tarve osoittaa kykyään vaihtaa ilmansuuntaa, maksoi mitä maksoi.
Nähtävästi Venäjä mainosti sopimusta varmempana kuin se on. Kiina pitää sitä tiettävästi aiesopimuksena ja jää katsomaan, mitä Venäjä saa aikaan.
Kiinaan on ajateltu vietävän nesteytettyä maakaasua Jamalin niemimaalta. Operaatiosta vastaavat ranskalainen Total, kiinalainen CNPC ja venäläinen Novatek. Totalin mukaan tässäkin tarvitaan amerikkalaista teknologiaa. Kaiken lisäksi Novatek joutui niiden yritysten listalle, joiden kanssa ei tehdä yhteistyötä. Novatekin iso omistaja on suomalais-venäläinen Gennadi Timtšenko, joka on Yhdysvaltojen pakotelistalla.
Pakotteet purevat myös rahoituksen kautta. Energiasektorin investoinnit eivät ole Venäjällä sektorin kokoon suhteutettuina olleet järin suuret. Jos Siperian kaasukenttiä halutaan hyödyntää, Gazpromin on tehtävä isoja investointeja.
Yrityksen rahoituksen hinta on noussut pakotteiden vuoksi, eikä Venäjän valtio voi laskea maksavansa laskua kokonaan, sillä budjetin kestävyyden kannalta energian hinta on liian alhainen ja valtion menot kasvavat.
Taloudellisten suhteiden lujittaminen Kiinan kanssa ei palvelisi Venäjän talouden pitkän aikavälin tarpeita. Länsi on se suunta, jonka kanssa yhteistyötä tekemällä Venäjä voisi kehittää sisämarkkinoitaan ja tuottavuuttaan.
Kiina ei etua samassa mitassa tarjoaisi – se luultavasti keskittyisi vain kuluttamaan kaasua ja mahdollisesti investoimaan sellaiseen energiantuotantoon, josta se itse hyötyisi suoraan. Venäjän tuonti Euroopasta on – maataloustuotteiden tuontikiellosta nousseesta hälystä huolimatta – ennen kaikkea tekniikkaa ja teollisuuden laitteita.
Länsi on hakenut Venäjältä markkinoita, jotka kasvavat nopeammin kuin omat. Kiinalla tällaista syytä investoida ei ole. Kiinalainen raha saa paremman tuoton Kiinasta kuin Venäjältä, jonka kovan kasvun ajat ovat jääneet taakse.
Venäjä on paljon riippuvaisempi lännestä kuin haluaa tunnustaa, eikä Venäjä tätä suhdettaan voi Kiinalla korvata.
Venäjä ei voi korvata länttä Kiinalla
18.8.2014 1:59 1
Helsingin Sanomat
Lännen pakotteiden paineessa Venäjä etsii kauppakumppaneita muualta, pakoterintaman ulkopuolelta. Energiaa halutaan viedä Kiinaan ja ruokaa tuoda Egyptistä sekä Etelä-Amerikasta.
Venäjä ja Kiina solmivat toukokuussa sopimuksen venäläisen kaasun toimituksista Kiinaan. Tätä kehuttiin Venäjällä läpimurroksi, jota on vuosikymmeniä pohjustettu. Sopimuksen katsottiin todistavan, että Venäjä voi vaihtaa ilmansuuntaa: jos länsi nostaa nokkaa, itä ei.
Energiasopu Kiinan kanssa ei todellisuudessa tarjoa Venäjälle tähän hätään yhtään mitään. Venäjän kaasuputket kulkevat länteen, ja ne täytetään aivan muista lähteistä kuin tulevat Kiinaan kulkevat putket. Itäputket ovat rakentamatta, ja niitä täyttävät energiakentät Itä-Siperiassa ovat avaamatta. Venäjä ei siis voi vääntää vivusta ja kääntää kaasun suuntaa.
Eikä Venäjä Kiinan kanssa sumpliessaankaan pääse kokonaan pakotteita eroon. Venäjä tarvinnee kaasukenttien hyödyntämiseen Yhdysvalloissa liuskekaasukenttiä varten kehitettyä tekniikkaa: vaakasuoraa poraamista ja kaasutaskujen räjäyttämistä. Tekniikka ja osaajat ovat nyt pakoterajan toisella puolella.
Vaikka pakotteet onkin suunnattu puremaan öljyntuotantoon, ne todennäköisesti purevat itäkaasuprojektiinkin, sillä tämä tekniikka jäänee pakotehaaviin siksi, että sitä voidaan jossain muodossa soveltaa molempiin energianlähteisiin.
Vaikka pakotteet purettaisiinkin, Venäjän viime vuosien ennakoimattomuus ei houkuta läntisiä osaajia investoimaan Venäjälle tähän tekniikkaan.
Kaiken lisäksi Kiina-sopimus taisi tulla tehdyksi ostajan ehdoilla. Kaasua myydään itään energia-alalla tehtyjen arvioiden mukaan selvästi alemmalla hinnalla kuin länteen nykyisin.
Venäjällä oli siis kova poliittinen tarve osoittaa kykyään vaihtaa ilmansuuntaa, maksoi mitä maksoi.
Nähtävästi Venäjä mainosti sopimusta varmempana kuin se on. Kiina pitää sitä tiettävästi aiesopimuksena ja jää katsomaan, mitä Venäjä saa aikaan.
Kiinaan on ajateltu vietävän nesteytettyä maakaasua Jamalin niemimaalta. Operaatiosta vastaavat ranskalainen Total, kiinalainen CNPC ja venäläinen Novatek. Totalin mukaan tässäkin tarvitaan amerikkalaista teknologiaa. Kaiken lisäksi Novatek joutui niiden yritysten listalle, joiden kanssa ei tehdä yhteistyötä. Novatekin iso omistaja on suomalais-venäläinen Gennadi Timtšenko, joka on Yhdysvaltojen pakotelistalla.
Pakotteet purevat myös rahoituksen kautta. Energiasektorin investoinnit eivät ole Venäjällä sektorin kokoon suhteutettuina olleet järin suuret. Jos Siperian kaasukenttiä halutaan hyödyntää, Gazpromin on tehtävä isoja investointeja.
Yrityksen rahoituksen hinta on noussut pakotteiden vuoksi, eikä Venäjän valtio voi laskea maksavansa laskua kokonaan, sillä budjetin kestävyyden kannalta energian hinta on liian alhainen ja valtion menot kasvavat.
Taloudellisten suhteiden lujittaminen Kiinan kanssa ei palvelisi Venäjän talouden pitkän aikavälin tarpeita. Länsi on se suunta, jonka kanssa yhteistyötä tekemällä Venäjä voisi kehittää sisämarkkinoitaan ja tuottavuuttaan.
Kiina ei etua samassa mitassa tarjoaisi – se luultavasti keskittyisi vain kuluttamaan kaasua ja mahdollisesti investoimaan sellaiseen energiantuotantoon, josta se itse hyötyisi suoraan. Venäjän tuonti Euroopasta on – maataloustuotteiden tuontikiellosta nousseesta hälystä huolimatta – ennen kaikkea tekniikkaa ja teollisuuden laitteita.
Länsi on hakenut Venäjältä markkinoita, jotka kasvavat nopeammin kuin omat. Kiinalla tällaista syytä investoida ei ole. Kiinalainen raha saa paremman tuoton Kiinasta kuin Venäjältä, jonka kovan kasvun ajat ovat jääneet taakse.
Venäjä on paljon riippuvaisempi lännestä kuin haluaa tunnustaa, eikä Venäjä tätä suhdettaan voi Kiinalla korvata.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Lännen vcoi hyvinkin ennakoida!
Valehtelua!
http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1288337436578.html
Ja sotia!
http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/ulkomaat/2307540/obama-laajentanut-bushin-salaisia-sotia
Kohta siellä rupla romahtaa ja sitten täällä kerätään taas ruokaa ja vaatteita hätäavuksi venäjän lapsille.
USA on konkurssikypsä valtio!
Venäjä on jo konkurssissa.
Aloitus artikkeli on pitkä ja täynnä käsittämättömiä väitteitä, joiden logiikka on vähintäänkin erikoinen.
"Energia Kiinaan" Kuten sanottiin asiaa on pohjusteltu vuosikymmeniä. Ei se ole tämän kriisin ratkaisu.
"Lännen Investoinnit Venäjälle" Mitäs hyötyä pitkällä aikavälillä niistä onkaan Venäjälle ? Kaiketi useat maat haluaisivat rauhan kehittää omaa teollisuuttaan ?
Venäjän riippuvuus lännestä on tosiasia, mutta onko aloittaja siis sitä mieltä että politiikkaa tulisi tehdä riippuvaisuussuhteiden perusteella, eikä suinkaan ideologiselta pohjalta. Onhan se länsikin riippuvainen Venäjästä, joten molemmin puolin tama toimii.Jos Venäjä sulkee kaasuhanat, niin länsi ei voi korvata sitä millään tavoin, paitsi hakkaamalla ensimmäisenä talvena kaikki keskieuroopan metsät ja sulkemalla tehtaat.
Venäjä todennäköisesti kärsii näistä pakotteista, kuten Eurooppakin, mutta samalla tarjoamme Venäjälle oikeuden protektionismiin ja kotimaisten yritysten suosimiseen. Kun he saavat sen alulle, niin menee 20 vuotta ennen kuin olemme taas samassa markkinaasemassa kuin ennen kriisiä.
Eipä taida Suomi onnistua viemään juustojaan Kiinaan, joten meillä sitä vasta onkin paskat housuissa kun pitäisi diversifikoitua.
Tämmöinen jälkiviisastelu tehtyjen päätösten puolustamisesta kuuluu ihmisluontoon. Ihminen haluaa vahvistuksen että on tehnyt oikein. Siitä huolimatta talouspakotteiden vaikutuksen suurentelu Venäjälle on lapsellista. Entäs kun pitäisi saada seuraava satelliitti taivaalle ? Eikö sittenkään pyydetä Venäläisiä sitä viemään, vaan aletaan rakentaa hirmuista mieskäyttöistä linkoa jota käyttää Saksan, Ranskan ja Englannin kansat ?