Multinikkimme *JC on satojen viestien ajan yrittänyt valheillaan, vääristelyillään sekä monimuotoisella (ja eittämättä luovalla) kieroilullaan osoittaa olevansa oikeassa siinä, että Enqvistin kolikko-esimerkissään esittämä todennäkösyyttä koskeva väite olisi väärä.
Toki *JC itsekin tiedostaa olevansa väärässä ja ilmeisen väsyneenä puolustamaan väärässä oloaan ketkuilemalla, hän vetosi minuun (http://keskustelu.suomi24.fi/node/12420205#comment-69378133-view):
"Nyt vetoan järkeesi, puolimutka. Ehdota jotain sovinnollista, niin olen valmis lopettamaan tämän keskustelun ja voimme siirtyä muihin aiheisiin.”
Koskapa hän vetosi nimenomaan järkeeni, niin ystävällisesti sovinnon eleenä tarjoan hänelle nimenomaan järjellisen sekä ehdottoman rehellisen, reilun, objektiivisen ja yksikäsitteisen tavan lopettaa tämä sinänsä turha keskustelu. Keskustelu on ollut turha nimenomaan totuuden näkökulmasta, koska *JC on ollut yksikäsitteisesti väärässä alusta lähtien. Muista näkökulmista keskustelu on ollut hedelmällistä. Se on osoittanut, että kreationisti on valmis vaikka Jumalansa nimeen valehtelemaan välttyäkseen tunnustamasta väärässä oloaan. Ja onhan *JC jopa kyennyt oppimaankin muutamia todennäköisyyden alkeita, joita olemme hänelle päähän väsymättä takoneet :)
Esitän *JC:lle matemaattisen todistuksen siitä, että Enqvist on matemaattiseesti oikeassa väitteessään. Kutsutaan Enqvistin kuvaamaa (http://www.skepsis.fi/lehti/2009/2009-4-jarvinen1.html
) koetta vaikka satunnaiskokeeksi E:
1. Satunnaiskokeen E otosavaruus on Ω = {ω1, ω2, ..., ωN}, missä N on symmetristen tulosvaihtoehtojen (eli kolikkojonojen) määrä. Heitettäessä kolikkoa 100 kertaa saadaan 2^100 erilaista järjestettyä jonoa. Eli N = 2^100.
2. Satunnaiskokeen E kullakin suorituskerralla voi tulokseksi sattua ainoastaan yksi tulosvaihtoehto N:n mahdollisen tulosvaihtoehdon joukosta.
3. Merkitään satunnaiskokeessa E sattuvaa tulosta eli kolikkojonoa symbolilla ω ja tietenkin muistetaan, että väistämättä ω ∈ Ω, {ω} ⊂ Ω ja |{ω}| = 1. (Formaalia matematiikka erittäin heikosti osaavalle *JC:lle tiedoksi, että merkintä |A| tarkoittaa joukon A alkioiden lukumäärää eli joukon mahtavuutta)
4. Muistetaan, että otosavaruus Ω on myös tapahtuma, jonka todennäkösyys on P(Ω) = 1 (Kolmogorovin toinen aksiooma). (Anekdoottina mainittakoon, että tollo *JC on jopa väittänyt, että otosavaruus ei aina toteudu tapahtumana satunnaiskoe suoritettaessa: http://keskustelu.suomi24.fi/node/11653523#comment-63114305-view)
5. Satunnaiskokeen E alkeistapahtumat: {ωi} ⊂ Ω, missä i = 1, 2, … N. Muistetaan, että {ωi} ⊂ Ω ja ωi ∈ Ω ja |{ωi}| = 1, ∀ i = 1, 2, …, N.
6. P(Ω) = P({ω1}) P({ω2}) ... P({ωN}) = 1 (Seurausta Kolmogorovin kolmannesta aksioomasta)
7. Koska satunnaiskokeen E tulosvaihtoehdot ovat symmetriset niin P({ω1}) = P({ω2}) = ... = P({ωN}). Tästä seuraa, että P({ω1}) P({ω2}) ... P({ωn}) = N * P({ωi}) = 1, ∀ i = 1, 2, ..., N
8. Koska N * P({ωi}) = 1, ∀ i = 1, 2, ..., N niin seuraa P({ωi}) = 1/N = 1/2^100, ∀ i = 1, 2, ..., N.
9. Koska satunnaiskokeen E sattuvalle tulokselle ω väistämättä pätee ω
∈ Ω ja {ω} ⊂ Ω niin väistämättä pitää paikkansa todennäkösyys P({ω}) = 1/N. Eli satunnaiskokeessa E tulokseksi sattuvan jonon ω todennäkösyys sattua on aina P({ω}) = 1/N = 1/2^100 . Tällöin Envqvist oli täysin oikeessa ilmoittaessaan sattuvan ja ylöskirjattavaksi tulevan jonon todennäkösyydeksi triljoonasosa triljoonasosa.
Jotta *JC voisi mitenkään olla oikeassa, hänen täytyy matemaattisesti ja matematiikan määrittelyjä noudattaen osoittaa että edellä esittämäni matemaattinen todistus on väärin. Vastaavasti, jos hän ei kykyne osoittamaan todistustani vääräksi hän myöntää Enqvistin olevan oikeassa ja itse olevansa väärässä.
Hylkään suoralta kädeltä *JC:lle tyypilliset epärelevantit jaarittelut sekä asiattomat väitteet, jotka eivät perustu matematiikkaan ja väitteet, joissa *JC yrittää ketkuilla käyttämällä monitulkintaisia ja epämääräisiä ilmasuja kuten esimerkiksi: P(“jokin jono”) , P(sattunut jono) tai P("alkeistapahtuma")
Ja jotta keskustelua olis helpompi seurata ja hallita, niin kussakin kommentissa keskustellaan vain yhdestä esittämästäni 9 väitteestä.
Luulisi, että todennäkösyysteorian omien sanojensa mukasesti täydellisesti ymmärtävälle *JC:lle olisi helppo nakki todistaa minun olevan väärässä.
Toki *JC itsekin tiedostaa olevansa väärässä ja ilmeisen väsyneenä puolustamaan väärässä oloaan ketkuilemalla, hän vetosi minuun (http://keskustelu.suomi24.fi/node/12420205#comment-69378133-view):
"Nyt vetoan järkeesi, puolimutka. Ehdota jotain sovinnollista, niin olen valmis lopettamaan tämän keskustelun ja voimme siirtyä muihin aiheisiin.”
Koskapa hän vetosi nimenomaan järkeeni, niin ystävällisesti sovinnon eleenä tarjoan hänelle nimenomaan järjellisen sekä ehdottoman rehellisen, reilun, objektiivisen ja yksikäsitteisen tavan lopettaa tämä sinänsä turha keskustelu. Keskustelu on ollut turha nimenomaan totuuden näkökulmasta, koska *JC on ollut yksikäsitteisesti väärässä alusta lähtien. Muista näkökulmista keskustelu on ollut hedelmällistä. Se on osoittanut, että kreationisti on valmis vaikka Jumalansa nimeen valehtelemaan välttyäkseen tunnustamasta väärässä oloaan. Ja onhan *JC jopa kyennyt oppimaankin muutamia todennäköisyyden alkeita, joita olemme hänelle päähän väsymättä takoneet :)
Esitän *JC:lle matemaattisen todistuksen siitä, että Enqvist on matemaattiseesti oikeassa väitteessään. Kutsutaan Enqvistin kuvaamaa (http://www.skepsis.fi/lehti/2009/2009-4-jarvinen1.html
) koetta vaikka satunnaiskokeeksi E:
1. Satunnaiskokeen E otosavaruus on Ω = {ω1, ω2, ..., ωN}, missä N on symmetristen tulosvaihtoehtojen (eli kolikkojonojen) määrä. Heitettäessä kolikkoa 100 kertaa saadaan 2^100 erilaista järjestettyä jonoa. Eli N = 2^100.
2. Satunnaiskokeen E kullakin suorituskerralla voi tulokseksi sattua ainoastaan yksi tulosvaihtoehto N:n mahdollisen tulosvaihtoehdon joukosta.
3. Merkitään satunnaiskokeessa E sattuvaa tulosta eli kolikkojonoa symbolilla ω ja tietenkin muistetaan, että väistämättä ω ∈ Ω, {ω} ⊂ Ω ja |{ω}| = 1. (Formaalia matematiikka erittäin heikosti osaavalle *JC:lle tiedoksi, että merkintä |A| tarkoittaa joukon A alkioiden lukumäärää eli joukon mahtavuutta)
4. Muistetaan, että otosavaruus Ω on myös tapahtuma, jonka todennäkösyys on P(Ω) = 1 (Kolmogorovin toinen aksiooma). (Anekdoottina mainittakoon, että tollo *JC on jopa väittänyt, että otosavaruus ei aina toteudu tapahtumana satunnaiskoe suoritettaessa: http://keskustelu.suomi24.fi/node/11653523#comment-63114305-view)
5. Satunnaiskokeen E alkeistapahtumat: {ωi} ⊂ Ω, missä i = 1, 2, … N. Muistetaan, että {ωi} ⊂ Ω ja ωi ∈ Ω ja |{ωi}| = 1, ∀ i = 1, 2, …, N.
6. P(Ω) = P({ω1}) P({ω2}) ... P({ωN}) = 1 (Seurausta Kolmogorovin kolmannesta aksioomasta)
7. Koska satunnaiskokeen E tulosvaihtoehdot ovat symmetriset niin P({ω1}) = P({ω2}) = ... = P({ωN}). Tästä seuraa, että P({ω1}) P({ω2}) ... P({ωn}) = N * P({ωi}) = 1, ∀ i = 1, 2, ..., N
8. Koska N * P({ωi}) = 1, ∀ i = 1, 2, ..., N niin seuraa P({ωi}) = 1/N = 1/2^100, ∀ i = 1, 2, ..., N.
9. Koska satunnaiskokeen E sattuvalle tulokselle ω väistämättä pätee ω
∈ Ω ja {ω} ⊂ Ω niin väistämättä pitää paikkansa todennäkösyys P({ω}) = 1/N. Eli satunnaiskokeessa E tulokseksi sattuvan jonon ω todennäkösyys sattua on aina P({ω}) = 1/N = 1/2^100 . Tällöin Envqvist oli täysin oikeessa ilmoittaessaan sattuvan ja ylöskirjattavaksi tulevan jonon todennäkösyydeksi triljoonasosa triljoonasosa.
Jotta *JC voisi mitenkään olla oikeassa, hänen täytyy matemaattisesti ja matematiikan määrittelyjä noudattaen osoittaa että edellä esittämäni matemaattinen todistus on väärin. Vastaavasti, jos hän ei kykyne osoittamaan todistustani vääräksi hän myöntää Enqvistin olevan oikeassa ja itse olevansa väärässä.
Hylkään suoralta kädeltä *JC:lle tyypilliset epärelevantit jaarittelut sekä asiattomat väitteet, jotka eivät perustu matematiikkaan ja väitteet, joissa *JC yrittää ketkuilla käyttämällä monitulkintaisia ja epämääräisiä ilmasuja kuten esimerkiksi: P(“jokin jono”) , P(sattunut jono) tai P("alkeistapahtuma")
Ja jotta keskustelua olis helpompi seurata ja hallita, niin kussakin kommentissa keskustellaan vain yhdestä esittämästäni 9 väitteestä.
Luulisi, että todennäkösyysteorian omien sanojensa mukasesti täydellisesti ymmärtävälle *JC:lle olisi helppo nakki todistaa minun olevan väärässä.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Eipä kykyne multinikkimme matematiikan avulla haasteeseeni vastaamaan. Haasteeni on selvästi JCn mukavuusalueen ulkopuolella. JC ominta osaamisaluetta on nimittäin kielellinen kieroilu, vääristely ja valehtelu.
Multinikin heikkojen älyllisten kykyjen ja matemaattisen osaamattomuuden asettamat rajoitteet tietenkin estävät häntä osallistumasta älyllisesti rehelliseen matemaattiseen väittelyyn.
Olen sitä mieltä että *JC on pelkkä kieroutuneella luonteella varustettu viheliäinen palstatrolli. Esimerkiksi hänen valheensa ovat ilmiselvän tietoisia.
Tuo sinänsä täysin matemaattisesti validi avauksesi on siinä mielessä turha, ettei *JC millään ilveellä kykene kumoamaan yksinkertaista matemaattista tosiasiaa.
Olen ehdottomasti sitä mieltä. että näitä trolleja ei kannattaisi ruokkia yrittämällä keskustella heidän kanssaan. Trollit kun eivät kunnioita mitään rehellisen keskustelun pelisääntöjä, kuten *JC:n tapauksessa tulee harvinaisen hyvin esille.