Onko kymppiluokassa mitään järkeä, monet nuoret eivät halua
yhä lisää koulutusta josta ei ammattiin valmistu ja sitähän
kymppiluokka on.
Kun veri vetää jo työelämään ja sitten ohjataan vain kirjojen pariin
lukemaan aineita joita et koskaan työsi vuoksi tarvitse niin se on
masentavaa erityisesti vaiheessa jossa koulunkäyntiin on jo kyllästynyt.
Itse tympäännyin jo 13 vuotiaana enkä tullut myöhemminkään
opiskelleeksi mitään mutta ammatin sain työharjoittelun kautta,
pienellä palkalla mutta olin nopea oppimaan joten ei siinä
kauaa mennyt kun pääsin samoille palkoille kuin muutkin.
Nykyisin kaikkiin ammatteihin koulutusta vaaditaan paljon enemmän
mitä kyseinen työ edellyttäisi, kunhan on alkutaidot niin sittenhän
voi tahtoessaan jatkaa opintoja työn ohessa jos haluaa edetä
urallaan, toisille riittää kun on työ ja saa palkan.
Olen kuullut että koulutuspaikkoja ei riitä kaikille vaan nuoret
syrjäytyvät 9 luokan jälkeen.
Tämähän se on ydinkysymys, miksi ammattiin valmistavaa koulutusta
ei lisätä niin paljon että jokainen halukas voisi jatkaa opiskeluaan
niissä,kai noita opeja riittäsi sinne yhtä hyvin kuin kymppiluokallekin,
ja tilat tarvitaan samalla tavalla.
Meillä on pula esim, hoitoalan ihmisistä, miksi heitä ei sitten kouluteta
enempää,lääkärit, sairaanhoitajat ja kaikki muukin alalla kärsii
osaajien puutteesta.
Tarvitaanko esim, kodinhoitajille monen vuoden koulutus kun he
kuitenkin pääasiassa tekee tavallisia kodinhoitoon liittyviä
töitä,niitä samoja mitä tekevät omaishoitajat ilman koulutusta,
vain kokemuksen tuoman osaamisen kautta.
No, ettei tästä tule ylettömän pitkä niin jatkakaa te muut,
voi olla että olen hakoteillä, jos olette sitä mieltä niin kertokaa,
yhä lisää koulutusta josta ei ammattiin valmistu ja sitähän
kymppiluokka on.
Kun veri vetää jo työelämään ja sitten ohjataan vain kirjojen pariin
lukemaan aineita joita et koskaan työsi vuoksi tarvitse niin se on
masentavaa erityisesti vaiheessa jossa koulunkäyntiin on jo kyllästynyt.
Itse tympäännyin jo 13 vuotiaana enkä tullut myöhemminkään
opiskelleeksi mitään mutta ammatin sain työharjoittelun kautta,
pienellä palkalla mutta olin nopea oppimaan joten ei siinä
kauaa mennyt kun pääsin samoille palkoille kuin muutkin.
Nykyisin kaikkiin ammatteihin koulutusta vaaditaan paljon enemmän
mitä kyseinen työ edellyttäisi, kunhan on alkutaidot niin sittenhän
voi tahtoessaan jatkaa opintoja työn ohessa jos haluaa edetä
urallaan, toisille riittää kun on työ ja saa palkan.
Olen kuullut että koulutuspaikkoja ei riitä kaikille vaan nuoret
syrjäytyvät 9 luokan jälkeen.
Tämähän se on ydinkysymys, miksi ammattiin valmistavaa koulutusta
ei lisätä niin paljon että jokainen halukas voisi jatkaa opiskeluaan
niissä,kai noita opeja riittäsi sinne yhtä hyvin kuin kymppiluokallekin,
ja tilat tarvitaan samalla tavalla.
Meillä on pula esim, hoitoalan ihmisistä, miksi heitä ei sitten kouluteta
enempää,lääkärit, sairaanhoitajat ja kaikki muukin alalla kärsii
osaajien puutteesta.
Tarvitaanko esim, kodinhoitajille monen vuoden koulutus kun he
kuitenkin pääasiassa tekee tavallisia kodinhoitoon liittyviä
töitä,niitä samoja mitä tekevät omaishoitajat ilman koulutusta,
vain kokemuksen tuoman osaamisen kautta.
No, ettei tästä tule ylettömän pitkä niin jatkakaa te muut,
voi olla että olen hakoteillä, jos olette sitä mieltä niin kertokaa,
Vastaukset 2
Vanhimmat
No, siis työpaikkoja on koko ajan vähennetty. Varmaan siinä suurin syy siihen, miksi keksitään muuta tekemistä.
Meillä on kaikkien muiden ongelmien lisäksi 30-40 vuotiaat "koululaiset" ja jos hallitus saa tahtonsa läpi niin kohta meillä on 70 vuotiaat duunarit.
9 vuoden perusopetus on aivan liian pitkä, kun
Suomen kansa vanhenee ja eläkkeille ei tahdo olla maksumiestä, on
saatava tuleva sukupolvi nopeammin työn ääreen.
Peruskoulussa on muutenkin turhia aineita, turhia aineita karsimalla,
voidaan varmistaa se, ettei kukaan kyllästy, ei ne lahjattomammatkaan,
ja näillekin varmistettaisiin ammatti jo peruskoulussa. Sillä yhä
useampi jää peruskoulun jälkeen tuuliajolle, kädessään paperi,
jolla ei vielä pääse yhteenkään työpaikkaan.
Esim. uskontojen käsittely voitaisiin jättää kokonaan pois, tai
sitten käsitellä niitä yhden lukuvuoden aikana esim luokilla 5 tai
6.
Antiikin historiaa voitaisiin karsia rajusti, mutta lisätä
lähihistorin opetusta, eli historiaa n. viimeksi kuluneelta sadalta
vuodelta riittää ihan hyvin, ihmisluonto toistaa itseään jo paljon
pienemmälläkin aikavälillä.
Ruotsi kokonaan pois, valtakielen englannin opiskelu riittää
mainiosta, sitä puhutaan kaikkialla maailmassa, turha tuputtaa kahta
kieltä, kun suomalaiselle on vaikeata oppia edes yhtä.
Äidinkielen opiskelua voidaan karsia rajusti, useimmat meistä oppivat
sen täydellisesti jo kotioloissa. Äidinkielen opiskelu rajoitettakoon
luokille 1-4.
Matematiikan opetusta pitää uudistaa siten, että enemmän
käytännön matematiikkaa.
Yläaste, ammattikoulu ja lukio tulee sulauttaa yhteen siten, että
käytännön ihmisillä on 9 kouluvuoden jälkeen kädessään yhden
ammatin harjoittamiseen tarvittavat taidot, sekä lukupuolelle
suuntautuneella pääsypaperit yliopistoon, josta suunniteltu
valmistumisikä olisi 20-24 max. yli 25 vuotiaat opiskelkoot omalla
kustannuksellaan.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010090212282476_uu.shtml
Uusimpien työttömyystilastojen mukaan sekä tutkijakoulutettujen että ylemmän tai alemman korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömien määrä on kaikkien aikojen huippulukemissa. Lisäksi työttömien työnhakijoiden määrä kasvaa yhä. Työttömiä on lähes 11 000 enemmän kuin viime vuonna vastaavana ajankohtana ja noin 60 000 enemmän kuin taantuman alkaessa vuonna 2008.
Vähintään alemman korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyys on kasvanut vielä muuta väestöä dramaattisemmin. Työttöminä työnhakijoina on tällä hetkellä lähes tuhat tohtoria ja lisensiaattia - enemmän kuin koskaan aikaisemmin.
Ehkä koululaitos on "korkeatasoinen", mutta se opettaa vaan ihan turhia ja tarpeettomia taitoja ja tietoja, joista kukaan työnantaja, varsinkaan yksityissektorilla, ei ole valmis maksamaan yhtään mitään.
http://sfnet.fi/group.php?id=610&newsgroup=sfnet.keskustelu.koulutus&sid=&bf=1
http://www.adressit.com/nuorisotyottomyys
Nuorisotyöttömyys nousee yli 50 prosentin vuosivauhdilla - näin ei voi jatkua!
Nuorisotyöttömyyden hoitaminen on poliittinen valinta. Työttömyysaste oli maaliskuussa 8,3 prosenttia, mikä oli 1,6 prosenttiyksikköä?korkeampi kuin vuotta aiemmin. Työttömyys nousee tällä hetkellä lähes 25 prosentin vauhtia ylöspäin. Erityisen mustilta näyttävät luvut nuorten, miesten?ja nuorten miesten osalta. Esimerkiksi 15-24-vuotiaiden nuorten työttömyysaste oli maaliskuussa jo peräti 21,6 prosenttia (2010 syyskuussa 24%), mikä oli 4,6 prosenttiyksikköä?suurempi kuin edellisen vuoden maaliskuussa.