Nykyiset kasvilajikkeethan ovat jalostettuja lähinnä 60-luvulla, jolloin jalostus tehtiin siten, että altistettiin siemenet voimakkaalle säteilylle, joka aikaansai hallitsemattomia mutaatioita.
Miljoonista säteilymodifioiduista siemenistä sitten kasvatettiin kasveja, katsottiin mitä tuli, ja mitkä vaikuttivat hyviltä. Näitä vielä lisäännytettiin tarvittaessa keskenään, ja tuloksena ovat nykylajikkeet.
Hiljattain keksittiin tuota sattumanvaraista säteilytysmodifiointia parempi keino. Modifioidaan suoraan VAIN niitä geenejä, joita halutaan muuttaa.
Tämä on vähemmän riskialtista, koska tapahtuu vain haluttuja muutoksia, eikä sattumanvaraisia, jotka voivat tuottaa haitallisia ja jopa myrkyllisiä lopputuloksia.
Johtopäätös: vaarallisemmasta säteilymodifioinnista aletaan päästä pikkuhiljaa eroon paremman ja turvallisemman geneettisen modifioinnin ansiosta.
GMO siis voitti turvallisuusvertailussa riskialttiin säteilymodifioinnin. Onhan GM-menetelmä paljon turvallisempi.
Miljoonista säteilymodifioiduista siemenistä sitten kasvatettiin kasveja, katsottiin mitä tuli, ja mitkä vaikuttivat hyviltä. Näitä vielä lisäännytettiin tarvittaessa keskenään, ja tuloksena ovat nykylajikkeet.
Hiljattain keksittiin tuota sattumanvaraista säteilytysmodifiointia parempi keino. Modifioidaan suoraan VAIN niitä geenejä, joita halutaan muuttaa.
Tämä on vähemmän riskialtista, koska tapahtuu vain haluttuja muutoksia, eikä sattumanvaraisia, jotka voivat tuottaa haitallisia ja jopa myrkyllisiä lopputuloksia.
Johtopäätös: vaarallisemmasta säteilymodifioinnista aletaan päästä pikkuhiljaa eroon paremman ja turvallisemman geneettisen modifioinnin ansiosta.
GMO siis voitti turvallisuusvertailussa riskialttiin säteilymodifioinnin. Onhan GM-menetelmä paljon turvallisempi.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Vanhemmilta ajoilta, siis ajalta ennen säteilymodifioinnin yleistymistä 60-luvulla, on vielä jonkin verran tallessa vanhoja ns. alkuperäislajikkeita.
Näitä ei juurikaan enää viljelyssä käytetä, mutta alkuperäislajikkeiden siemeniä on viime aikoina pyritty keräämään muutamaan siemenpankkiin, esim. Huippuvuorilla sijaitsevaan, syväjäässä säilytettäväksi.
Nimittäin joskus tulevaisuudessa voi olla, että kasvitautien tms. takia joudumme tutkimaan löytyisikö vanhoista alkuperäislajikkeista ratkaisua mahdollisiin ongelmiin.
Nykyisin siis syömme lähes pelkästään keinotekoisesti modifioituja kasvilajikkeita. Nimenomaan säteilymodifioituja. Pikkuhiljaa ovat alkaneet myös geneettisesti modifioidut eli geneettisesti manipuloidut kasvilajikkeet yleistyä.
Keinotekoisesti modifioitujen kasvien sijaan vuosikymmeniä sitten söimme kasveja, jotka olivat jalostettu ilman geneettistä modifiointia säteilyllä (siis ennen 50/60-lukua). Tällöin kasvijalostus tapahtui vain risteyttämällä sopivia yksilöitä ja lajikkeita.
Ennen kasvijalostustakin, joka toki on vähintään satoja vuosia vanhaa, söimme jalostamattomia kasveja.
MUTTA YLLÄTYS YLLÄTYS! Nämäkin olivat geneettisesti modifioituja. Nimittäin luonnossa kosminen säteily aiheuttaa hallitsemattomia geneettisiä muutoksia, vaikkakin hitaammin kuin 50/60-luvulta lähtien käytössä ollut säteilymodifiointi.
Jos olemme huolissamme geneettisesti modifioiduista eli manipuloiduista kasvilajikkeista, niin meidän on täytynyt olla huolissamme jo paljon aiemminkin. Tuon vuosikymmeniä käytössä olleen säteilymodifioinnin takia.
Ja itse asiassa jo tuhansia vuosia tuon kosmisen säteilyn aikaansaaman, luonnossa tapahtuvan geneettisen modifioinnin takia - joka ON TÄYSIN HALLITSEMATONTA JA TULOKSET SATTUMANVARAISIA (toki selviytymiskykyisimmät todennäköisemmin lisääntyvät, mutta haitattomuutta ihmisravinnoksi ei takaa mikään muu kuin testaaminen ja parasta toivominen - eikä sekään riitä, koska emme helposti havaitse onko jollain kasvilla esim. sairauksia lisäävä tai elinikää lyhentävä vaikutus).