Miten voisi parantaa nestekiertoisen lämmityksen hyötysuhdetta ?
Olen käsikopelolla mitannut savukaasun poistumislämpötilaa nestekiertoisen lämmittimeni pakoputkesta ja katolta. Menee tosi kuumana ulos.
Syynä lienee, että lämmönsiirto tapahtuu ns. vesipatteriin ja loppu lämpö humahtaa sitten katolle.
Jos verrataan pistelämmittimeen, joka puhaltaa lämpöä tupaan, saadaan puhaltimen avulla varmaankin savukaasujen lämpötilat alemmaksi.
Onko kukaan nähnyt vesikiertoisissa jotakin virityksiä, jolla parannettaisiin hyötysuhdetta ?
Erillistä lämmönsiirrintä pakoputkistoon littettynä ? Tms.
Olen käsikopelolla mitannut savukaasun poistumislämpötilaa nestekiertoisen lämmittimeni pakoputkesta ja katolta. Menee tosi kuumana ulos.
Syynä lienee, että lämmönsiirto tapahtuu ns. vesipatteriin ja loppu lämpö humahtaa sitten katolle.
Jos verrataan pistelämmittimeen, joka puhaltaa lämpöä tupaan, saadaan puhaltimen avulla varmaankin savukaasujen lämpötilat alemmaksi.
Onko kukaan nähnyt vesikiertoisissa jotakin virityksiä, jolla parannettaisiin hyötysuhdetta ?
Erillistä lämmönsiirrintä pakoputkistoon littettynä ? Tms.
Vastaukset 20
Vanhimmat
En toivoisi kenenkään alkavan hakemaan parempia hyötysuhteita pakokaasuista! Siihen liittyy paljon vaaroja joten hengenvaarallinen juttu.
Annetaan vaan palamisesta syttyvien kaasujen poistua lämpöhukkana niin pysymme hengissä!
Tutkimuksissa on osoitettu että ilman lämmittäminen on taludellisesti edullisinta. Siis tuo nestelämmitys ei ole taloudellisin. Ilmalämmityksen ongelmana on ettei valmistajat ole tarpeeksi kehittäneet lämmitetyn ilman levittämistä tasaisesti asuntoautoon tai vaunuun. Neste, vesiglygooli sekoitus on tasaisen lämmön saamiseksi ilmeisesti nykyisin paras, vaikkakaan ei ole taloudellisin järjestelmä. Tosin sitä järjestelmää ei oikeastaan tarvitse muut kuin 4-vuoden ajan karavaanarit. Heikkouksena vesikierroksille on myös se että jos pumppu heittää toimimasta syystä tai toisesta niin siihen loppuu lämmitys. Monien ilmalämmitteisten tuuletin jos lopahtaa niin se jatkaa toimintaansa loistelämmöllä.
Lisäksi vesilämitteisten heukkoutena on varkain vuotavat putket. Muutama tippa silloin tällöin riittää tekemään pahaa jälkeä jonka korjaaminen maksaa.
Ominaisuus eroja on paljon muitakin mutta riittäköön tämä tähän...
Huomautus: vesikiertoisessa systeemissähän aivan kuin ilmalämmityksessä AINOA keino saada lämpöä talteen on ottaa se savukaasujen lämmöstä !
Tämän takia kyselinkin, onko kukaan tehnyt, nähnyt tai asentanut lisälämmönsiirrintä.
Toisaalta ainakin oma vesikiertoinen lämmitys ei tarvitse kiertopumppua ollenkaan toimiakseen moitteettomasti. Pumpun laitan päälle vasta pakkasilmoilla, kun lämpöä tarvitaan enemmän. Järjestelmä toimii fysiikan lakeja noudattaen, kun vesi alkaa lämmetän, se laajenee ja työntää kylmempää vettä eteenpäin eli kylmää vettä lämpenemään ja sitä rataa. Vesihän (lue: vesi-glykoliseos) luovuttaa lämpöään lämmönsiirrinpattereissa.
Eli ei vesikiertojärjestelmä välttämättä ole ollenkaan polvillaan, jos kiertopumppu sippaa.
Entisessä veneessäni oli ilmakiertoinen polttoöljylämmitin, joka levitti putkistoja pitkin lämmön tasaisesti kaikkiin hytteihin (3 kpl). Termostaattisäätö oli tosin vain 1 hytissä. Eri hyttien ilmasuulakkeiden keskinäiset perussäädöt tuli olla kunnossa, jotta venttiileitä säätämällä saatiin tasainen, kuivattava lämpö joka paikkaan.
Ilmalämmityksen plussana mielestäni ovat nopea startti, miinuksena tuulettimien ääni (joskin olematon) ja erillinen vesiboileri (voi toki olla vesikiertoisena liitetty ilmalämmitykseen).
Siis tarkoittanet että esimerkiksi vaunujen valmistavat myyvät turhaan lämmitykseen asennettuja kalliita pumppuja! En minä oikein tuohon usko, olisivat karavaanarit sen jo aikoja sitten huomanneet...
Kokeileppa ilman pumppua.
Ei toimi, jos pumppu kytketty niin, että se sulkee täysin veden kierron.
Pitää olla sellainen kytkentä (normaali?), että pumpun tarkoituksena on mahdollistaa lämmön siirtyminen heti maksimiin.
Itselläni on pumppu ja käytän sitä aina, kun AJAN autolla. Tällöin voin lämmittää moottorin hukkalämmöllä vesikeskuspatteriston JA lämpimän käyttöveden nopeasti lämpimäksi.
Moottorilta tulevalle lämmitykselle on oma käsisäätöinen venttiili hansikaslokeron alapuolella. Toimii näppärästi.
Haluaisin nähdä sellaisen asuntovaunun jossa toimii! Ja Voit olla varma ettei kaikissa asuntoautoissakaan toimi joten...
Samat fysiikan lait toiminevat myös vaunuissa.
Kun neste lämpenee, se pyrkii ylöspäin (lämmittääkseen lämminvesivaraajan veden, erillinen lämmönvaihdin) ja laajenee.
Mm. vanhemmat 1,5-kerroksiset talotkin on rakennettu niin, ettei mitään pumppuja ole. Säätö hieman kärsii, mutta toimii silti.
Olen kyllä tietoinen miten taloissa vapaakierto toimii (alalle koulutuksen saanut) mut valitettavasti tilanne on vaan se ettei kaikki asuntovaunut tai/ja autotkaan toimi samalla tavalla. Mutta pidä vaan kiinni kannastasi sillä en ala siitä väitteleen kun tiedän että monilla talvikaravaanirilla on varapumppukin sen takia mukana ettei palellu jos pumppu alkaa reistaileen. Kokemuksesta ovat oppineet...
80-luvun Spritessä käytettiin vapaakiertoista nestekeskuslämmitystä. Pelasi hienosti eikä tarvinnut virtaa. Oli mukava kuunnella pannun ropinaa ja kurlutusta ennen nukahtamista...
Lueskelin tässä kyseistä keskustelua ja totesin että keskustelun alkupäässä muumimamma on paljon erikoisempi kuin olen lasten kanssa videoita katsellessani osannut arvatakkaan. Mutta tässä vaiheessa kirjoitusta huomasin että alatte laittamaan fysiikan lakeja uusiksi, joten tarkentaisin hieman käsitystänne. Lämpö ei työnnä kylmää edellään, mutta jos lämmityslaite on alempana kuin lämpoä luovuttava elementti syntyy ns. vapaakierto. Tällöin lämpö nousee ylös ja kylmä laskeutuu alas ja tämän seurauksena neste alkaa kiertämään järjestelmässä jos lämmönluovutus elementistä on riittävän tehokasta.
Jos käyttämääsi systeemiä sovellettaisiin uusiin autoihin niin auton käyntilämpötila olisi jatkuvasti liian alhainen ja siintä seuraisi moottorin turha kuluminen, olisi kuin ajaisi aina vasta käynnistetyllä autolla polttoaineen kulutus lisääntyisi ja voitelu heikentyisi.
Voisipa käydä niin, ettei lämpö riittäisi.
Mutta olen pannut merkille, ettei lämpö siirry matkailuosan pattereille kovin rajulla teholla. Ehkä muutaman (2-3) kilowatin teholla, joten jos ajelee matka-ajoa, jossa tehontarve kuitenkin 30 kW:n paikkeilla ei luulisi paljoa enää vaikuttavan pieni lämmönotto.
Omassa toimii kuitenkin hienosti.
Joo, fysiikan lait voit olla tietenkin "jotakin sinne päin".
Omassani varsinaiset lämmönsiirtimet ovat ALEMPANA kuin kaasulämmitin. Mutta lämminvesivaraaja on lämmittimen päällä.
Luulen, että lämpö lähtee kiertämään siitä syystä, että varaaja on ylempänä, vaikkei se varsinaisesti ole lämmönsiirrin (patteri).
Isäpapan omavalmistevaunussa oleva pystylämmitin (en muista merkkiä) perustuu vapaakiertoon.
Koko vaunussa ei ole 12v sähköjärjestelmää ja 240v lisättiin muutama vuosi sitten 8pistorasia ja valaisin) mökkikäyttöä varten.
Vaunu kuitenkin lämpenee tasaisesti, tosin hitaammin kuin pumppuversiot.
Onko kaasulla toimiva vai?
Kenties joku ruotsalainen, optimus tai primuksen pannu...
Siis tämä ”Muumimamma” nestekierron teorioineen. Käytännössä tällainen "vapaakierto" on niin tehoton, että pannun tarjoama lämpöhyöty ei tulisi riittävän tehokkaasti hyödynnettyä ja matkailuvälineessä olisi tästä johtuen kylmä.
Kaikkien vuodenaikojen ja erityisesti vaunun käyttäjät eivät jätä viihtyvyyttään pelkän pannun kiertovesipumpun varaan. Lähes sääntö on, että lämpöä tasaamassa on kiertopumpulla varustettu sähköpatruuna.
Kaasulla toimiva ja todella toimintavarma oli ko pannu. Lämpöä tuli sekä patteriverkostosta että itse lämmittimestä, joka ikäänkuin sijaitsi "keskellä" vaunua.
Mallin ja merkin katselen kunhan pääsen varastoimtipaikoille.
Ja edelleen ajatuksena kunnostaa tuo vaunuvanhus (johon iski kosteusvaurio ongelma kun kattoikkuna oli hajonnut muutamia vuosia sitten talven keskellä) Nyttemmin varastoitu kuiviin sisätiloihin, odottelemaan... aikaa ja intoa ;)
En löydä uusia asuntovaunuja tai autoja joissa olis vapaakiertoinen lämmitys. Epäilen pahasti että kaksi syytä siihen on että:
1/Nestelämmitteinen on muutenkin hidas lämpiämään joten pumppu nopeuttaa lämmitystä...
2/(neste)lattialämpöä olis varmaan mahdottomuus saada toimimaan vapaakierto järjestelmässä...
Tietysti voi kolmas ja joillekkin hyvä syy olla pumpun myynnistä ja asennuksista saatavat tulot. Se on mielestäni turhan kallis mutta kuitenkin melkein välttämätön kapistus.
Pitää siis itse ruveta näpräämään.
Pitäisikö lähinnä uskoa siihen, että nestekiertoinen lämmitys matkailuvälineihin on kehitetty niin pitkälle, että merkittäviä parannuksia on vaikea enää, ainakaan näin maallikkojen tiedoin ja taidon parannella. Lämmön ottoa tietenkin voi tehostaa, mutta tuskin hyötysuhde on nykyisestään parannettavissa.
Loppu.