Lyhyesti tiivistettynä, vietän köyhän elämää, vaikka minulla ja miehelläni on yli miljoonan omaisuus ja isot tulot. Tiedän mitä köyhyys on, olenhan ollut köyhä.
Ryysyistä rikkauksiin omalla työllä olemme nousseet. Piste. Ostamme halpaa ruokaa ja tarjoustuotteita. Olen oikea kitupiikki ja siksi varallisuutta löytyy.
Ryysyistä rikkauksiin omalla työllä olemme nousseet. Piste. Ostamme halpaa ruokaa ja tarjoustuotteita. Olen oikea kitupiikki ja siksi varallisuutta löytyy.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Epäloogista.
Ensin kerrot, että teillä on isot tulot.
Sitten kerrot olleesi joskus köyhä.
Sitten kerrot teidän nousseen köyhyydestä rikkauteen.
Sitten väität, että kitupiikkinä eläminen olisi selitys rikkaudellenne.
Kertomuksesi ei siis edes pidä paikkaansa. Se on todennäköisesti kirjoitettu provoilumielessä. Miski? Mitä sellainen antaa sinulle? Jos sinulla mahdollisesti olisikin aineellista rikkautta, kovin vaatimattomilta kuitenkin vaikuttaa henkinen rikkautesi.
Uskoisin että poistettiin koska ei liittynyt juurikaan köyhyyteen. Köyhyyden mainitseminen ei riitä.
Se on esimerkillistä tiedän maiki
Vastaavan hän ei tinki rukanterbellisyydes
Mutta vaatteen ottaa kierrätyksestä
Käyttä ne reikäkuntoon ajaa halvalla
Polkypyällä alle 40v ja varalisuus
Yli 10miljoonaa asuu ja räkälähiössä
Eihän tuo olekaan kuin provoilua.
Viimeistään lause "haluaisin rakastella sängyn päällä, joka on täytetty seteleillä" paljasti tuon roskan.
"Lyhyesti tiivistettynä, vietän köyhän elämää, vaikka minulla ja miehelläni on yli miljoonan omaisuus ja isot tulot. Tiedän mitä köyhyys on, olenhan ollut köyhä.
Ryysyistä rikkauksiin omalla työllä olemme nousseet. Piste. Ostamme halpaa ruokaa ja tarjoustuotteita. Olen oikea kitupiikki ja siksi varallisuutta löytyy."
Kyllä se on juuri niin, että juuri säästäen ja kituuttaen vaurastuu - jos yleensä vaurastuu. Se kuuluisa sanonta "ei ne isot tulot - vaan ne pienet menot" tai "kun on paikka paikan päällä niin on markka markan päällä (nyk. euro kirj. huom!)" piti ennen, nyt ja tulevaisuudessakin hyvin paikkansa. Se mikä "laulaen tulee" ja jos sen "viheltäen "laittaa menemään, niin varmasti on köyhyys ja kipeys aina läsnä... Totuus joka ei pala valkeassakaan!
Näin se on. Olin pitkään hyvin hyvin köyhä ja elelin toimeentulotuella ja keräsin pulloja. Dyykkasin roskiksista ja olin epätoivoinen ressukka. Söin lähes pelkästään kaurapuuroa ja leipää. Mutta sain siis toimeentulotuellakin säästettyä rahaa. Nostin käteiset tililtä talteen, koska sossu ei myönnä avustusta, jos tilillä on liikaa rahaa, vaan saman verran pienentävät seuraavan kuukauden tukea. Näin täällä ainakin. Juttelin tuntemattomille kaupungilla ilmaisen kahvin toivossa. Monesti näin kävikin. Olin ihan rutiköyhä ja erittäin nuuka. Kävin leipäjonossakin, että rahaa säästyisi. Tiedän mitä köyhyys on.
Sitten masennuin, halusin kuolla, halusin tappaa itseni, sairastuin todella pahasti ja minulla ei ollut mitään haluja elää, olin täysi erakko, karkotin ystäväni pois ja erkaannuin sukulaisista. Ruokakaan ei maistunut. Ei ollut mitään tekemistä, ei rakkautta, ei kumppania. Olin yltiönegatiivinen ja ihan pohjalla. Harrastin yhden yön suhteita, halusin hyväksyntää. Miehiä tuli ja meni.
Minua yritettiin pakkohoitaa, mutta laitoin hanakasti vastaan. Tätä jatkui vuosia.
Monesti jouduin sairaalaan tiputukseen ja kaikenmaailman kuvauksiin.
Sitten halusin itse jossakin vaiheessa hoitoon. Masennus ei helpottanut, mutta ruoka alkoi maistumaan. Sain voimia ja vähän lihaa luiden ympärille. Virkistyin ja aloin taas olemaan sosiaalisempi. Pikkuhiljaa masennuskin väistyi, ilman lääkkeitä, en halunnut lääkkeitä, uskoin että masennus häviää jos siihen uskoo. Harrastin jopa sitten liikuntaa. Muutin ystävättäreni kanssa asumaan.
Aloin hakemaan töitä ja sain työpaikan vajaan puolen vuoden yrittämisen jälkeen. Hain lukuisia paikkoja. Viihdyin töissäni ja elämälläni oli tarkoitus. Sitten löysin mieheni ja rakastuttiin. Sitä on jatkunut jo pitkään ja olen todella onnellinen että löysin hänet. Monet ikätoverini tekivät itsemurhan ja ei se kyllä kaukana ollut itsellänikään, mutta kuitenkin olen perusluonteeltani positiivinen, että jokin sai minut pysymään hengissä, kaiken pimeyden keskellä pystyin aina jotakin positiivistä näkemään ja toivoa, en uskonut että elämä olisi minun osaltani ohi. Uskoin että jotakin haluan vielä elämältä, muutakin kuin kurjuutta.
Minusta kehkeytyi oikea taistelija. En suostunut olemaan yhteiskunnan varassa, en halunnut olla mitätön ja sairas pummi. Koin että köyhänä ihmisarvoni oli pyöreä nolla. Minua pompoteltiin luukulta toiselle ja virkailijat katsoivat vinoon minua sairasta ressukkaa.
Nyt on paljon rahaa ja köyhyys on väistynyt. Olen rakkaani kanssa hyvin onnellinen ja rakastamme lastamme. Minulle vain tosiaan jäi köyhiltä ajoilta se nuukuus päälle. ''Ei ne suuret tulot, vaan ne pienet menot.'' ;D Halusin kääntää huonon menneisyyteni hyväksi tulevaisuudeksi, siinä onnistuinkin. Tarinani on ihan totta.
Kannattaa olla kitupiikki. Vaikka palkkatulot eivät ole Suomen suurimmat, voi nuukailulla säästää paljon. Yksi euro on miljoonan alku ja kun potti kasvaa, voi sen sijoittaa ja raha sen kuin jatkaa lisääntymistään. Jos olisin vain tuhlannut huoletta ja säästänyt vain vähän, olisin useita satoja tuhansia euroja köyhempi, kuka siis sanoo ettei äärimmäinen penninvenytys kannata. Kävi minulla osakesijoituksissa toki vähän munkkikin.. ;)
Ja kun säästät ja säästät ja pihistät koko elämäsi ajan, niin kuolet pois nauttimatta rahoistasi.
Was it worth it?
Minä nautin elämästä, en niinkään rahoistani, nautin siitä että olen onnistunut nousemaan köyhyydestä, sairauksista ja että saan keräillä rahaa. Raha vain sattuu olemaan se keräilyn kohde. Tykkään että voin elää nuukasti ja säästää luonnonvaroja. Nautin siitä että voin jättää jotakin jälkeeni.
Missä vaiheessa tuo käännekohta tapahtui, kun sait työpaikan ja elämäsi lähti kohti parempaa? Minkäikäinen olit?
Olin 22-vuotias kun muutosta alkoi tapahtua... Oikeastaan koko nuoruusikäni oli yhtä alamäkeä. Yläasteen ja jatko-opiskelut kyllä hoidin loppuun, mutta enpä sairaana kyennyt sitten töihin ja putosin kelkasta täysin. Nykyään olen kouluttautunut lisää ja olen uudessa työpaikassa.
Vähän korni aloitus! Ei ihme että alkup. aloitus hävisi. Aika monet noudattaa kuitenkin samaa säästölinjaa, köyhät ja rikkaat. Ei siis mitään uutta auringonalla. Itse olen nippa nappa keskiluokkainen, en köyhä, en rikas. Keskiluokkaisuuden olen juuri saavuttanut ekonomisella, säästäväisellä otteella, muuten olisin köyhä.
No ei kyllä ole,ei tälle palstalle eksy kukaan kellä on miljoona. Tännehän voi kirjoittaa lööperiä. Mullakin on Mersu ettekä tiedä onko oikeasti 😆
No ei teillä oo rahaa.