Olisko aika alkaa rakentamaan lisää vanhusten hoitolaitoksia, koska kaikki ei taloudellisten esteiden vuoksi pääse uusiin 250.000 euron esteettömiin kerrostaloasuntoihin.
http://yle.fi/uutiset/seinajoki_ja_vaasa_houkuttavat_muuttajia_-_maakuntien_reuna-alueet_naivettyvat/7423438
http://yle.fi/uutiset/seinajoki_ja_vaasa_houkuttavat_muuttajia_-_maakuntien_reuna-alueet_naivettyvat/7423438
Vastaukset 7
Vanhimmat
Alempana kuntien asukasluvut ja kehitys ajanjaksolla 31.07.2013 - 31.07.2014 Kunnan sijoitus suhteessa asukaslukuun.
Seinäjoki 60691 687
Ilmajoki 12187 132
Lapua 14742 56
Laihia 8064 9
---------------------------------
Soini 2291 -9
Isokyrö 4862 -20
Alajärvi 10240 -47
Kurikka 14243 -66
Evijärvi 2681 -19
Kauhajoki 14038 -122
Alavus 12205 -121
Ähtäri 6246 -65
Lappajärvi 3295 -39
Kauhava 17048 -206
Jalasjärvi 7941 -107
Kuortane 3794 -54
Teuva 5625 -98
Vimpeli 3148 -61
Isojoki 2235 -49
Karijoki 1431 -50
Ilmajoen kunta pitää liittää Seinäjokeen. Hakevat täältä ansionsa, mutta maksavat verot Ilmajoelle. Lapualaisten tasapäiden kanssa ei kukaan tule toimeen. Joten pitäköön he itsenäisyytensä.
SUUR - ILMAJOKI
Seinäjoki tulisi liittää ILMAJOKEEN ! ! !
Miksi...?
1. ILMAJOKI on vanhempi
2. Seinäjoen alue kuului 1700-luvun loppupuolelle saakka Suur-Ilmajoen hallintopitäjään.
3. Kulkureittinä käytetyn Seinäjoen vesistön ympärillä olevalle alueelle muodostui ennen pitkää Suur-Ilmajoen Seinäjoen kylä. Alue oli varsin laaja, n. 70 km, joten osaa alueista laskettiin kuuluvaksi toisiin kyliin, kuten esimerkiksi nykyisen Alakylän alue laskettiin kuuluvaksi Ilmajoen Peltoniemen kylään ja osaa joen keskijuoksun maista Röyskölän kylään. Varsinainen kyläjako suoritettiin vuoden 1793 maakirjaan, jolloin Seinäjoen varrella olevat alueet luokiteltiin seuraavasti: Ala-Seinäjoki eli nykyinen Seinäjoen kantakaupungin alue, Peräseinäjoki ja Alavuden Peräseinäjoki.
4. Asutuksen synty alueella oli muun Etelä-Pohjanmaan tavoin varsin hidasta. Keskiajan loppuun mennessä koko Etelä-Pohjanmaan alueella oli vain 800 taloa, joista valtaosa Kyrönmaan aluuella. Suur-Ilmajoen alueella näistä taloista oli merkitty vuonna 1546 96 kappaletta. Vuonna 1557 Seinäjoen aluuelle oli merkitty ensimmäiset kolme taloa.
5. 1500-luvulla Seinäjoen alueelle muodostunutta kylää kutsuttiin usein Koskenalustan kyläksi, sillä se sijaitsi Seinäjoessa olevan Korpikosken alapuolella.
Minulle on ihan sama millä nimellä kaupunkia kutsutaan. Luontevinta olisi perustaa Etelä-Pohjanmaa -niminen kaupunki entisen maakunnan tilalle.
Maakunta pitäisi pystyä kääntämään muuttovoitolliseksi. Yksittäisten kuntien/kaupunkien plussat ja miinukset eivät merkitse mitään.
Aivan kuten turistien suosimat suurkaupungit ovat hauskoja matkakohteita niin ne hyvin harvoin ovat mitään herkkua asuinpaikkoina.
Pienten kaupunkien kohdalla tuo logiikka usein toimii toisnpäin. Seinäjoki ja vastaavat pikkukaupungit ovat umpitylsiä eikä niissä ole mitään sellaista minkä takia kenenkään ulkopuolisen kannattaisi vierailla ja tulla katsomaan mutta paikkakunnilla asuville nuo paikat ovat useinmiten erittäin hyviä paikkoja asua ja elää.
Seinäjoki on ottoperhekaupunki joka kasvaa muilta otetuilla palveluilla. Onnenlumossa tulee kyllä velvoitteitakin joita ei aina muisteta. Onko himo olla Vaasaa suurempi ajamassa Seinäjoen umpikujaan? Kaupunginjohtajakin lähtemässä uppoavasta laivasta.
Eikös se Takala kirjoittanut Ilkassa, että Seinäjoen vuotuiset verotulot ovat 50 miljoonaa euroa pienemmät kuin Vaasassa?
Väkeä lappaa kaupunkiin, joka paisuu kuin pullataikina, mutta silti verotulot eivät kasva vastaavasti. Herää siis kysymys, ketä Seinäjoelle muuttaa. Eläkeläisiä ja pienituloisia, vai?
Kannattaa muuten muistaa, että vertailukohdaksi otetussa Vaasassa on yli 10 000 opiskelijaa, jotka vetävät verotuloja alas, ja että ne todella hyvin tienaavat asuvat yleensä Mustasaaressa.
On aina ihmetyttänyt Seinäjoen erinomaisuuden toitottaminen.
Alkaako totuus paljastua?