"Sporttifani on sitkeä, mutta paikallisesti varsin laajalle levinnyt laji.
Kooltaan sporttifanit voivat olla pieniä, hieman vaahtosammutinta suurempia,
mutta onpa joskus tavattu varsin massiivisiakin yksilöitä. Väritykseltään sporttifani on yleensä punavalkosävyinen, mutta värikkäämmistäkin yksilöistä on tehty havaintoja. Sporttifanit käyttävät ilmeisesti ravinnokseen lähinnä pelkästään nesteitä, mutta jotkin lihatuotteet näyttävät myös maistuvan.
Sporttifanin tunnistamista muiden rinnakkaislajien joukosta, helpottaa niiden meluisa joukkoliikehdintä, usein harittava katse sekä jatkuva uhoaminen.
Sporttifani ei mielellään liiku yksin, joten sitä kuvaakin parhaiten ilmaisu laumaeläin.
Eräs helpoimmin tunnistettava ominaispiirre on myös melankolissävyinen, hieman epävireinen soidinäännähtely "Hokki-spooort, Hokki-spooooort".
Parhaimmillaan tämä joukkoäännehdintä on kotireviirin ulkopuolella. Sporttifani onkin hyvin reviirikeskeinen. Sillä on kova tarve merkata omaa reviiriään jätöksillään ja puolustaa aluettaan tarvittaessa voimakeinoin. Joidenkin tutkijoiden mielestä asiaan liittyy jopa pientä aggressiivista lajikäyttäytymistä.
Tyypillisen sporttifanin edustajan voit varmimmin bongata jäähallin liepeiltä, mutta melkein yhtä varmasti mistä tahansa vaasalaisesta lähiöpubista tai tiettyinä aikoina myös Kokkolan "Hakolahtipubista". Havaittuasi yksilön tai lauman, lähesty sitä varovasti ja huomaamattomasti, jolloin voit parhaiten tehdä kauempaa havaintoja sen erikoisesta toiminnasta.
Ulkomuodostaan huolimatta sporttifani on lajina kuitenkin hyvin herkkä ja häiriintyy varsinkin soidinaikoina helposti. Jotta pesintä ja muu sporttifanin lajityypillinen toiminta ei kärsisi, täytyy tutkijan olla hyvin hienotunteinen.
Sporttifanin pettymyksensietokyky on hyvin matala. Turhautuneena se saattaa jopa hyökätä kimppuusi tai käyttäytyä muuten odottamattomalla tavalla. Näytteiden tai muiden tutkimusmateriaalien keräämistä sporttifanin läsnä ollessa emme suosittele turvallisuussyistä.
Lemmikkinä sporttifani on hyvin vaikealuonteinen emmekä suosittele muutenkaan sen sisätiloihin ottamista. Se on onnellisimmillaan omalla kotireviirillään lajitovereidensa parissa. Onneksi tämä mielenkiintoinen laji ei osoita sukupuuttoon häviämisen merkkejä, joten sitä ei ole lisätty uhanalaisten lajien listaan."
...ei voikku kehua Lapan kirjoitustaitoa :)
Kooltaan sporttifanit voivat olla pieniä, hieman vaahtosammutinta suurempia,
mutta onpa joskus tavattu varsin massiivisiakin yksilöitä. Väritykseltään sporttifani on yleensä punavalkosävyinen, mutta värikkäämmistäkin yksilöistä on tehty havaintoja. Sporttifanit käyttävät ilmeisesti ravinnokseen lähinnä pelkästään nesteitä, mutta jotkin lihatuotteet näyttävät myös maistuvan.
Sporttifanin tunnistamista muiden rinnakkaislajien joukosta, helpottaa niiden meluisa joukkoliikehdintä, usein harittava katse sekä jatkuva uhoaminen.
Sporttifani ei mielellään liiku yksin, joten sitä kuvaakin parhaiten ilmaisu laumaeläin.
Eräs helpoimmin tunnistettava ominaispiirre on myös melankolissävyinen, hieman epävireinen soidinäännähtely "Hokki-spooort, Hokki-spooooort".
Parhaimmillaan tämä joukkoäännehdintä on kotireviirin ulkopuolella. Sporttifani onkin hyvin reviirikeskeinen. Sillä on kova tarve merkata omaa reviiriään jätöksillään ja puolustaa aluettaan tarvittaessa voimakeinoin. Joidenkin tutkijoiden mielestä asiaan liittyy jopa pientä aggressiivista lajikäyttäytymistä.
Tyypillisen sporttifanin edustajan voit varmimmin bongata jäähallin liepeiltä, mutta melkein yhtä varmasti mistä tahansa vaasalaisesta lähiöpubista tai tiettyinä aikoina myös Kokkolan "Hakolahtipubista". Havaittuasi yksilön tai lauman, lähesty sitä varovasti ja huomaamattomasti, jolloin voit parhaiten tehdä kauempaa havaintoja sen erikoisesta toiminnasta.
Ulkomuodostaan huolimatta sporttifani on lajina kuitenkin hyvin herkkä ja häiriintyy varsinkin soidinaikoina helposti. Jotta pesintä ja muu sporttifanin lajityypillinen toiminta ei kärsisi, täytyy tutkijan olla hyvin hienotunteinen.
Sporttifanin pettymyksensietokyky on hyvin matala. Turhautuneena se saattaa jopa hyökätä kimppuusi tai käyttäytyä muuten odottamattomalla tavalla. Näytteiden tai muiden tutkimusmateriaalien keräämistä sporttifanin läsnä ollessa emme suosittele turvallisuussyistä.
Lemmikkinä sporttifani on hyvin vaikealuonteinen emmekä suosittele muutenkaan sen sisätiloihin ottamista. Se on onnellisimmillaan omalla kotireviirillään lajitovereidensa parissa. Onneksi tämä mielenkiintoinen laji ei osoita sukupuuttoon häviämisen merkkejä, joten sitä ei ole lisätty uhanalaisten lajien listaan."
...ei voikku kehua Lapan kirjoitustaitoa :)
Vastaukset 2
Vanhimmat
juuri näin
haha ja si väitetää sportin faneja tuola viälä kusipäiks ja mikähä tää kirjottaja ite o. pahasti häiriintyny myäs.
te kokkolalaiset istutte hiljaa jäähallis ettekä huuda mitään kannustushuutoja? ^^
tapansa kullakin. elämä on, joillain ei.