Tajusin aamulla että mussa on joku pahasti vialla. Siis pahemmin kun mitä oon aiemmin kuvitellu. Olin esimerkiks psykiatrisella osastolla joskus 11 - vuotiaana muutaman kuukauden ahdistuneisuuden vuoks. Pari vuotta sitten (17 -vuotiaana) kävin nuorisopsykiatrin luona säännöllisesti saman ahdistuneisuuden ja paniikkihäiriön takia ja söin siihen jopa mielialalääkkeitä vuoden verran. Tarkotuksenahan ois että etsisin itelleni sopivan psykoterapeutin ja alkaisin käymään sen kanssa läpi just noita ahdistus ja paniikkijuttuja mutta myös lapsuuden kokemuksia.
No, huomasin tossa psykiatrin kirjottamassa B-lausunnossa toisenkin sairauden sen paniikkihäiriön/ahdistuneisuuden lisäks: F93.89 nuoruusiän kehitykselliset vaikeudet. Tää oli ihan uus juttu mulle, mutta aloin sit miettiä asiaa. Kuulostaa nimittäin oikeelta, oon aivan helvetin jälkeenjääny muihin ikäisiini verrattuna.
En oo ikinä seurustellu. En koskaan. Oon 19 -vuotias tyttö, joten se on tosi outoa. Osasyynä voi olla se, että oon oikeesti aika ruma. Siitäkin huolimatta on tullu tässä vuosien aikana vastaan muutamia sellasia jätkiä jotka on väittäny tykkäävänsä musta. En vaan oo ikinä pystyny uskomaan niitä tai sitä että ylipäätään kukaan vois musta tykätä, sen takia en koskaan tienny mitä vastata niille. Yhtä jätkää onnistuin välttelemään niin pitkään että meidnä polut lopulta eros kokonaan. Olin ihastunu siihen kaveriin, mutta sillon mun itseluottamus oli kaikkein huonoimmillaan enkä voinu uskoo että se oikeesti tykkäs musta. Toiselle musta kiinnostuneelle kerroin rehellisesti etten vaan kykene luottamaan ihmisiin, mutta se jatko yrittämistä siitäkin huolimatta. Sano että ei se haittaa, sillä on aikaa jne. Siihenkään en osannu vastata, en halunnu loukata sitä kaveria koska ite en tykänny siitä samanlailla. Vielä tänä kesänä se yritti jotain, mutta taisin vihdoin tehdä lopullisesti selväks ettei meistä tuu mitään. Ainakin toivon niin. Ja koska en oo koskaan seurustellu enkä suudellu, oon myöskin neitsyt. Se vasta noloa onkin. Ja ikäiselleni hyvin epänormaalia.
Muut munikäset tekee jo lapsia tähän maailmaan. Menee kihloihin poikaystäviensä kanssa, käy töissä. Ite opiskelen vieläkin ammattikoulussa koska kaikkien vaikeuksieni vuoks oon keskeyttäny yhet opinnot, pitäny sairaslomaa yhden lukuvuoden verran ja sen jälkeen vaihtanu vielä kerran koulua ihan vaan sen takia että ahdisti jäädä toiseks vuodeks samaan kouluun. En oo saanut aikaseks läheskään niin paljoa kun muut mun ikäset, ne jotka on jo valmistunu lukiosta tai saanu ekan ammatin ja pohtii nyt lähteäkö töihin vai jatkamaan opintoja korkeempiin kouluihin.
En tiä miks oon näin erilainen. Etten pärjää tässä maailmassa niinku kuuluis. Että ajattelen kaiken väärin. Teen kaiken väärin. Oon vääränlainen. Ehkä toi mystinen F93.89 selittää sen? Vaikka sen tietäminen ei kylläkään auta mua tulemaan normaaliks.
Ja ainiin, kaiken tän lisäks on vielä niin paljon muuta minkä vuoks voin hyvillä mielin (huomaa ironia) väittää olevani pahasti sekasin. En vaan viitti kirjottaa tähän mitään romaania. Okei, en ees tiä miks kirjotin tänne. Ehkä halusin kuulla haukkuja. Ehkä en, en tiiä. Jokatapauksessa, NAURAKAA säälittävyydelleni ihan vapaasti. Ei se muuta tätä enää pahemmaks.
Sekopää vai friikki
7
1420
Vastaukset
- alottaja
Unohdimpa tässä ajatusten sekamelskassa sen tärkeimmän. Tai ei tärkeimmän, mutta tärkeen kuitenkin. En vaan kykene seurustelun lisäks muihinkaan ihmissuhteisiin. En kykene saamaan ystäviä, en pysty luottamaan ihmisiin enkä uskalla lähestyä vieraita. Se kyllä liittynee kans tohon huonoon itsetuntoon, en koe olevani sellanen että kukaan vois haluta olla mun ystävä. Osaan höpötellä joutavia ihmisten kanssa, osaan kattoo silmiin ja hymyillä, osaan asettua toisen asemaan ja kuunnella joten mistään autistisuudesta ei varmaankaan oo kyse. En vaan oo tarpeeks sosiaalinen saamaan ystäviä. Ja sen todistaa se fakta että mulla on enää tasan yks ystävä. Muutamia kavereita, jotka joskus oli ystäviä mutta ei enää. Who knows why. Kai ne tajus etten oo ystävyyden arvonen.
Mutta ei oo normaalia että 19 -vuotiaalla tytöllä on yks ystävä. Hullu friikki minäki. :D - 7+8
F93.89 : Nuoruusiän identiteettikehityksen vaikeudet.
- Alottaja.
Mulla lukee kyllä B-lausunnossa nimenomaan F93.89 ja nuoruusiän kehitykselliset vaikeudet.. En sit tiiä. :o
- weirdbird
Täytyypä sanoa, että en huomannut tekstisi perusteella sinussa vielä kovinkaan paljon mitään kummallista ja friikkiä. Vaikka en tietenkään tiedä tilanteestasi tarpeeksi sen arvioimiseen.
No, paniikkikohtaukset on tietysti vähän epänormaalia ja varmasti haitallista. Vakavuus riippuu tietysti kokonaan sitten siitä, mitä noiden kohtaustesi aikana teet ja miten usein niitä on. Mutta kaipa ne on vakavia, kun olet niihin lääkkeitäkin syönyt ym. Pystytkö yhtään hallitsemaan itseäsi ennen kohtausta tai tunnetko kun sellainen on tulossa? Jos pystyt ennakoimaan tilanteen, kannattaa yrittää toimia silloin asian lievittämiseksi. Tee mikä ikinä tarvitsee helpottaaksesi oloasi, kunhan se ei vahingoita itseäsi tai muita. Ota lääkärin määräämä lääke, sulkeudu pimeään huoneeseen peiton alle, hakeudu autioon huoneesen tai sulje silmät ja kuuntele musiikkia vaikka mp3 soittimella ja yritä keskittyä siihen. Voit yrittää keskittyä hengityksen hidastamiseen. Itselläni oli joskus (lieviä)paniikkioireita ja minulle auttoivat nämä konstit. Jo paniikkikohtauksen pelko voi aiheuttaa kohtauksen. Eniten apua minulle olikin siitä, kun hyväksyin että tämä on nyt osa elämääni. Päätin vain että, olen tällainen enkä voi sille mitään, sen kanssa on vain opittava elämään. Aloin käyttää kaikkia yllämainittuja keinoja ja mietoa lääkitystä. Nykyään oireita ei ole enää tullut. En tiedä onko näistä apua sinulle, mutta ainahan kannattaa yrittää.
Kaikki muu kuulostaakin sitten itsetuntoon liittyvältä(tietysti nuo paniikkikohtauksetkin voivat olla sitä). Et uskalla luottaa toisiin, et halua poikaystävää tai kavereita, koska et luota että he oikeasti pitävät sinusta. Sain vaikutelman, ettet itse oikein pidä itsestäsi. Jos näin on, silloin on ainakin todennäköistä että et usko muidenkaan pitävän sinusta. Silloin saattaa eristäytyä ja pitää muut kaukana, etteivät he pääse näkemään sinun mielestäsi sinussa olevia virheitä.
Mutta mistä huono itsetunto johtuu? Tietysti se voi johtua esim. huonoista kokemuksista, suuremmista tai pienemmistä. Toisaalta kaikki eivät vain ole niin varmoja itsestään. Jos taustalla on pahoja kokemuksia, niin ammattiapu on tarpeen. Yritä kuitenkin etsiä asioita, mistä ehkä voit pitää itsessäsi. Opettele huomioimaan niitä, ovat ne sitten miten pieniä ja vähäpätöisiä tahansa. Itsetunto usein paranee iän myötä ainakin jonkinverran.
Enpä usko, että olet niin kummallinen kuin itse luulet. Maailmassa on paljon sellaisia, joilla on huono itsetunto. On ihmisiä, joilla on mitä oudoimpia tapoja ja ongelmia. On myös paljon monenikäisiä yksinäisiä ihmisiä, jotka eivät syystä tai toisesta ystävysty tai vietä aikaa muiden kanssa. On paljon ikäisiäsi vanhempiakin neitsyitä (sitä asiaa ei kannata kiirehtiä, eikä tehdä ainakaan sen vuoksi että olisi "normaali").
Oikeastaan kannattaisi kokonaan lakata miettimästä, mitä kaikki muut ajattelevat. Ole vain se joka olet. Jos muut eivät hyväksy sinua, se on heidän ongelmansa. Eihän se niin helppoa ole, mutta yritä jos voit. Keskity tekemään asioita joista pidät. Jos alat harrastaa jotain josta pidät, saatat ehkä törmätä johonkuhun kaltaiseesi. Tai jos et, niin sinulla on ainakin mieleistä tekemistä.
Mielestäni "normaalia" ihmistä ei oikeastaan ole olemassakaan. Kaikilla on omat erikoisuutensa, mutta aina ne eivät näy päälle päin. Varsinkin nuorilla on yleensä taipumus yrittää piilottaa erilaisuutensa, jotta saisivat kuulua joikkoon. Kaikilta se ei käy niin helposti.
Toivotan sinulle hyvää jatkoa- Aloittaja.
Suuri kiitos sulle asiallisesta kommentista, paransi huomattavasti tätä päivää. :) Jospa koittaisin jotain neuvoistasi hyödyntää, katsellaan mitä tapahtuu.
Syksyn jatkoa!
- psykiatri.
elektra kompleksi
- weirdbird
Hyvä jos oli jotain apua.
Muistathan vielä, että mikään ei tapahdu nopeasti (varsinkaan päänsisäiset asiat). Älä siis lannistu, jos yrität jotain, jolla parantaa elämääsi ja tuntuu että mikään ei muutu. Kannattaa ajatella vaikka niin, että jos asiasta ei ole haittaa, niin aina kannattaa yrittää. Saattaahan joskus tulosta tullakin. Ja paremmin tuleekin kun ei ota asiasta turhia paineita. Tai näin olen todennut omalla kohdallani.
Hyvää syksyn jatkoa sinullekin! =)
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1908637
En löydä sinua
En löydä sinua täältä, etkä sinä varmaankaan minua. Ennen kirjoitin selkeillä tunnisteilla, nyt jätän ne pois. Varmaan k264808- 504268
- 623837
- 513236
- 503020
Ne oli ne hymyt
Mitä vaihdettiin. Siksi mulla on taas niin järjetön ikävä. Jos haluat musta eroon päästä niin älä huomioi mua. Muuten kä262696- 432501
Miten mä olisin
Rohkeampi lähestymään häntä. En tiedä. En osaa nykyään edes tikusta tehdä asiaa vaan käyttäydyn päin vastoin välttelen.452419Anteeksi kun käyttäydyn
niin ristiriitaisesti. Mä en usko että haluaisit minusta mitään, hyvässä tapauksessa olet unohtanut minut. Ja silti toiv382233