On proffalla aito huoli
nyt se munasolu kuoli
proffa kiireen vilkkaa
rientää feministipalstalle raamattu kassissa hipoen nilkkaa
sitten kaivaa sen esiin
ei pökköä ois saanut laittaa pesiin
syyttää feministihilkkaa
on tämä nyt silkkaa jumalanpilkkaa
tuumaa proffa
parempi jos olis syntynyt kunnon soppa
solun kantajalle uhkaus
odottaa sua tulenpalava tuhkaus
nyt se munasolu kuoli
proffa kiireen vilkkaa
rientää feministipalstalle raamattu kassissa hipoen nilkkaa
sitten kaivaa sen esiin
ei pökköä ois saanut laittaa pesiin
syyttää feministihilkkaa
on tämä nyt silkkaa jumalanpilkkaa
tuumaa proffa
parempi jos olis syntynyt kunnon soppa
solun kantajalle uhkaus
odottaa sua tulenpalava tuhkaus
Vastaukset 19
Vanhimmat
Proffa on itse kirjoittanut tuon runon itsestään! Eikö hän nyt hel. usko, että hänestä ei ole runoilijaksi!
Minä en ole proffa!!
JA helkutti, runonihan on suorastaan taiturimaista ! ;)
Runouteen kuuluu muutakin kuin itsekehu ja sanojen peräkkäinen asettelu. prkl!
"Me olemme kaikki nyt laivalla
ja kynnämme suurta merta.
Me synnytetiin vaivalla
ja vaivalla kuolemme kerta.
Mut se, mikä siinä on välillä,
se olkohon lämpöä, lempeä!
Kas, tuiskussa yhteen kun yhtyy kaks,
käy kulkukin helpommaks."
Säe oli Eino Leinon pitkästä runosta "Hymyilevä Apollo".
---
Suomen kieli on sanan ja runon kieli.
...soi sävel sortuvin siivin.
Rotkoni rauhaan
kuin peto kuoleva hiivin".
Suomalainen on melankooliaan taipuvainen rotu.
Kyllä proffakin sai runollaan mut itkemään, mutta ei sen takia, että olisin liikuttunut, vaan että runo oli krhm. vähän huono!
Tämä kun sattuu olemaan "--------- -palsta", niin onko sinulla havaintoa suomalaisista naisrunoilijoista? Onko joku heistä tehnyt vaikutuksen?
http://www.kouvolansanomat.fi/arkisto/vanhat/2001/09/01/kulttuuri/juttu3/sivu.html
Piti oikein sua varten käydä "goolettamassa". Katri Vala on ehdoton suosikkini runoilijoissa. Pieni tyttö, joka uhmaa suurta maailmaa!
"Hiljainen surullinen ilta"
"Ihana surullinen ilta"
"Kevät ilta"
Lueppas sivun viimeinen runo, niin ymmärrät.
Aluksi Katri Vaslan runot vaikuttavat "helpoilta". Aivan kuin kauniita lauseita olisi lisätty toinen toisensa perään. Nykyään ne koetaan imeliksi.
Mutta jokainen sana hänen runoissaan vaatii eläytymistä (joko elät tai kuolet) ja kertoo hänen sielunsa syvyyksistä. Häntä ei pidetty kauniina naisena, mutta hänhän etsi kauneutta ja sen takia hän vetoaa kylmetteyneisiin sydämmiin...
voi prkl., että pitää pyytää anteeksi "softpointtia" sydämmessä!
Minulla sattuu olemaan eräs kotimaisten runoilijoiden kokoomateos, jossa on Katri Valankin runoja. Katselin niitä vähän, ja sattui silmiini koskettava "Kesä Sörnäisissä", jonka kuulin kauan sitten. Pidän siitä edelleen. Sellaisia "pikku veljiä" on edelleen, valitettavasti.
En pitäisi Valan runoja oikeastaan imelinä. Eivätkö ne ole todempia kuin muodikas nykykyynisyytemme, jonka takana on ties mitä? Esimerkiksi hyljittyä tunnetta ja särjettyä sydäntä?
Kuulin tuosta taustalla huutavasta TV;stä että nyt on isänpäivä suomessa! Otan vastaan kaikki läskisoosit, tupakit, huorat ja jääkiekkomatsit. Eikö isä saisi olla onnellinen?
mutta saa isä silti olla onnellinen.
Mikäs sen sievempää.
Joo, isänpäivähän on vasta marraskuun toisella viikolla. Katri Valan runot kertovat pienestä toivon liekistä lähellä kuolemaa. Hänhän itsekkin kuoli nuorena. Helene Schjerbeckin maalaukset todistavat, että nainen osaa maalata. Osaako nainen rakentaa siltoja? Ei, vaan hänen on tyytyminen olemaan kahvinkeittäjä siltatyömaalla.
Kummallista, mutta noin se vaan on joka tapauksessa!
Isä ja huorat. Sinähän sen sanoit.
"Osaako nainen rakentaa siltoja?"
Opettelemalla oppii. Aivan samoin kuin miehet ovat oppineet. En ole tavannut vielä yhtään naista, joka olisi osannut rakentaa sillan tuosta noin vain ensi kerralla. Enpä tosin ole tavannut sellaista miestäkään.
..eli sikäli kun sitä pidetään runouden tunnusmerkkinä, on tässä hyvä alku runolle ja runoilijan harrastustielle.
Aivan oiva palsta muuten runoilijoille, jota voin lämpimästi suositella kaikille on www.rakkausrunot.fi, käykääpäs katsomassa - ja kyllä, proffa-nimimerkillä olen julkaissut siellä monta runoa. *mainos* Kiitos siitä, että itse löysin ko. palstan kuuluu muuten feministimielipiteilijälle nikillä Martta - olen hänelle edelleenkin ikuisesti kiitollinen, että hän ohjasi minut runojen pariin.
Martan ystävällistä neuvoa pidänkin edelleen omalta osaltani tämän feminismi-palstan, jonka täten yritän jättää, kun viimein saimme tasa-arvopalstan monien pyyntöjen tuloksena, parhaana antina.
Käypäs muuten katsomassa Wikipedian artikkeli feminismistä - sieltä lopusta sitten feminismilinkit, joissa yhdessä on oikein pro-abortti-liikkeen blog-sivu, jossa oikein t-paitoja sponssaavat. Ylpeät abortoijat kertovat siellä, kuinka ovat pari kolme kertaakin abortoineet, ja kuinka hieno asia tuo mahdollisuus on, kun ei halua ottaa lasta vastaan, vaan nauttia elämästä. (Alempana jossain keskustelunpätkässä esitin sinne linkinkin, nyt en viitsi sitä toistaa tässä).
Se oli hyvä runo! Minä en sitä vain ymmärtänyt. Usein toivoo kuulevansa niin syvällisen runon, ettei sen jälkeen haluaisi kuulla muita runoja ollenkaan, koska jonkun päärunon pitäisi kattaa kaikki tunteet ja sitäkautta koko elämän. Kauhea "veriruno" Kristuksen sovituskuolemasta, kärsimyksestä ja uhrautumisesta rakkaansa puolesta...on lähellä sitä. Tuo läheisyyden puute on täydellisyyden etsimistä/nykyistä pettymyksien kautta viisauteen johtavaa elämää. Oon vähän herkällä päällä kun tyttären kanssa vietimme hienon syysloman ja isi on ulkomailla taas.
Olipa vähän pateettinen viesti edellinen mutta krmh. kun löydän tasa-arvopalstan, niin annan oikeutta naislle.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4500000000000727&subcat=1238
Hieno runo.