Uskontojen kehittyminen

kristinuskokin syntynyt sen takia kun jeesuksesta tuli julkkis ja sankari samoilla vilpeillä kuin nykyisetkin urheilijat.
Olen kuullut että julkkis-sankari hänestä tuli kun voitti Genesaretinjärven ympärijuoksun...tiesi nääs kivenpaikat ja oikas.

World Religions – From Ancient History to the Present (Maailman uskonnot – vanhan ajan historiasta nykyaikaan) tulee siihen tulokseen, että ”nykyajan uskonnonhistorioitsija tietää mahdottomaksi päästä selville uskonnon syntyvaiheista”. Historioitsijoiden pyrkimyksistä sama kirja esittää kuitenkin seuraavan havainnon: ”Menneisyydessä liian monet teoreetikot eivät tyytyneet vain kuvailemaan tai selittämään uskontoa, vaan he pyrkivät selityksillään mitätöimään sen ajatellen, että jos noiden varhaisten uskonnon muotojen osoitettaisiin perustuvan harhaluuloille, voitaisiin myöhemmin syntyneet ja korkeammalla tasolla olevat uskonnot samalla saattaa epäilyksenalaisiksi.”

"Erilaisia mutta kuitenkin samanlaisia

28 Me voimme saada vastauksen samalla tavoin kuin kieliasiantuntijat ovat saaneet vastauksensa kielen syntyperästä. Asettamalla kielet rinnakkain ja panemalla merkille niiden yhtäläisyydet etymologi voi seurata eri kieliä niiden alkulähteeseen saakka. Samalla tavoin asettamalla uskonnot rinnakkain voimme tutkia niiden oppeja, legendoja, rituaaleja, seremonioita, tapoja ja niin edelleen nähdäksemme, onko niissä havaittavissa jokin tunnusomainen yhdistävä lanka, ja jos on, niin mihin se johtaa meidät.

29 Päällisin puolin monet nykyään olemassa olevat uskonnot näyttävät poikkeavan suuresti toisistaan. Mutta jos karsimme niistä pois kaiken sellaisen, mikä on vain koristusta ja myöhempää lisäystä, tai jos poistamme niistä sellaiset erikoispiirteet, jotka johtuvat kunkin maan ilmastosta, kielestä ja erityisolosuhteista ynnä muista seikoista, on hämmästyttävää, miten samankaltaisiksi useimmat niistä osoittautuvat.

30 Esimerkiksi useimpien mielestä olisi vaikeaa löytää kahta niin toisistaan poikkeavaa uskontoa kuin lännen roomalaiskatolinen kirkko ja idän buddhalaisuus. Mutta mitä näemme siirrettyämme syrjään kaikki ne eroavuudet, joiden voitaisiin katsoa johtuvan kielestä ja kulttuurista? Jos ajattelemme asiaa objektiivisesti, meidän on myönnettävä, että näissä kahdessa on paljon yhteistä. Sekä katolisuudessa että buddhalaisuudessa on yllin kyllin rituaaleja ja seremonioita. Niihin sisältyvät kynttilät, suitsutus, pyhä vesi, rukousnauha, pyhimysten kuvat, messu- ja rukouskirjat, jopa ristinmerkki. Molemmissa uskonnoissa pidetään yllä munkki- ja nunnayhteisöjä, ja ne ovat tunnettuja pappien selibaatista, tunnusomaisista vaatteista, pyhistä päivistä ja erikoisruoista. Tämä ei suinkaan ole mikään perusteellinen luettelo, mutta se valaisee asiaa. Herää kysymys: miksi näillä kahdella uskonnolla, jotka näyttävät olevan hyvin erilaisia, on niin paljon yhteistä?

31 Niin valaisevaksi kuin näiden kahden uskonnon vertaileminen osoittautuukin, sama voidaan tehdä muiden uskontojen suhteen. Vertaillessamme niitä havaitsemme, että jotkin opetukset ja uskonkäsitykset ovat niiden keskuudessa melkein yleismaailmallisia. Useimmille meistä ovat tuttuja sellaiset opit kuin ihmissielun kuolemattomuus, kaikkien hyvien ihmisten taivaallinen palkinto, pahojen ikuinen piina tuonpuoleisessa, kiirastuli, kolmiyhteinen jumala tai monien jumalien muodostama jumaluus sekä jumalan äiti tai taivaan kuningatar -jumalatar. Näiden lisäksi on kuitenkin useita legendoja ja myyttejä, jotka ovat yhtä yleisiä. Legendat kertovat esimerkiksi siitä, miten ihminen joutui pois Jumalan suosiosta yritettyään luvattomasti hankkia itselleen kuolemattomuuden, miten ihmisen täytyi esittää uhreja sovittaakseen synnin, miten etsittiin elämän puuta tai nuoruuden lähdettä, miten jumalat tai puolijumalat asuivat ihmisten keskuudessa ja tuottivat yli-inhimillisiä jälkeläisiä ja miten katastrofaalinen vedenpaisumus tuhosi lähes koko ihmiskunnan.

32 Mitä voimme päätellä kaikesta tästä? Me havaitsemme ihmisten, jotka ovat uskoneet näihin myytteihin ja legendoihin, asuneen maantieteellisesti kaukana toisistaan. Heidän kulttuurinsa ja perinteensä olivat erilaisia. Heidän yhteiskunnallisilla tavoillaan ei ollut mitään yhteyttä toisiinsa. Silti heillä oli hyvin samanlaisia uskonkäsityksiä. Vaikka jokainen näistä kansoista ei uskonutkaan kaikkiin edellä mainittuihin seikkoihin, niin kaikki ne uskoivat joihinkin niistä. Se herättää väistämättä kysymyksen: miksi on näin? Jokaisen uskonnon perususkomukset ovat suuremmassa tai pienemmässä määrin peräisin ikään kuin yhteisestä lähteestä. Ajan kuluessa näihin perusajatuksiin tuli lisäpiirteitä, niitä muunneltiin, ja niistä kehittyi muita opetuksia. Mutta niiden peruspiirteistä ei voi erehtyä.

33 Maailman monien uskontojen peruskäsitysten samanlaisuus on loogisesti ajatellen voimakas todistus siitä, että ne eivät alkaneet kukin erillisellä ja toisista riippumattomalla tavalla. Pikemminkin jos palataan tarpeeksi kauas taaksepäin, niiden ajatusten on täytynyt tulla yhteisestä lähteestä."