Suomessa on suuri joukko kansalaisjärjestöjä, jotka tekevät tehokasta ja usein kohdennettua auttamis- ja hyväntekeväisyystyötä. On sosiaali- ja terveysalan järjestöjä (ks. www.soste.fi), joita RAY tukee, on kulttuuri-, liikunta- ja nuorisojärjestöjä, joita tuetaan veikkausvoittovaroista, on harrastejärjestöjä, ammatillisia järjestöjä, kansainvälisyys-, kehitys- ja ihmisoikeusjärjestöjä. Monet kirkosta eronneet tai jo lapsesta kirkkoon kuulumattomat osallistuvat kansalaisjärjestöjen toimintaan ja vapaaehtoistyöhön sekä antavat tukea hyväntekeväisyyteen.
Jos jollakin on vielä mielikuva, että juuri ev.lut. kirkon jäsenyys on merkki siitä, että on "hyvä ihminen" ja kirkkoon kuulumattomat eivät ole hyviä ihmisiä, haluan edellä sanotulla virittää pohtimaan asiaa. Vaikka ja kun monet yhä eroavat kirkosta (ks. vaikka päivittäiset tilastot sivulla www.eroakirkosta.fi), se ei suinkaan tarkoita, että he olisivat itsekkäitä ja huonoja ihmisiä. He vain katsovat, että kirkon uskontunnustus ja uskontosidonnainen toiminta ei vastaa heidän katsomustaan ja että "hyvää" voi tehdä jopa selvästi tehokkaammin muuten kuin kirkon kautta.
Jos jollakin on vielä mielikuva, että juuri ev.lut. kirkon jäsenyys on merkki siitä, että on "hyvä ihminen" ja kirkkoon kuulumattomat eivät ole hyviä ihmisiä, haluan edellä sanotulla virittää pohtimaan asiaa. Vaikka ja kun monet yhä eroavat kirkosta (ks. vaikka päivittäiset tilastot sivulla www.eroakirkosta.fi), se ei suinkaan tarkoita, että he olisivat itsekkäitä ja huonoja ihmisiä. He vain katsovat, että kirkon uskontunnustus ja uskontosidonnainen toiminta ei vastaa heidän katsomustaan ja että "hyvää" voi tehdä jopa selvästi tehokkaammin muuten kuin kirkon kautta.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Perintöosan taivasten valtakunnassa on kylläkin niille, jotka tahtovat pahuutensa vuoksi armahdettaviksi. Emmehän me muuten mitään vapahtajaa tarvitsisi. Me Raamatun Jumalan puoleen kääntyneet ei olla mitään hyviä ihmisiä, vaan varkaita, avionrikkojia, murhaajia ja kaikenlaista muutakin pahuutta harjoittaneita.
Toki todellinen usko on elävä, leimuava asia, joka johtaa sitten muutokseen. Ei enää itse päätetä mikä on oikein ja mikä väärin, mikä hyvää ja mikä pahaa. Ei mukauduta tämän maailmanajan menoon vaan vilpittömästi tutkitaan Raamatusta mikä on Hänen mielensä mukaista, luovutaan vääryydestä ja muututaan itse.
Jos näet pahuutesi ja häpeät tekojasi käänny sinäkin jo tänään Jumalan puoleen, jotta et joutuisi tuomittavaksi Paholaisen kanssa iankaikkisessa rangaistuksessa uloimmassa pimeydessä, jossa on oleva itku ja hammasten kiristys.
Ainakin se aika, minkä ihminen viettää kirkossa, seuroissa, konserteissä, virsilauluissa yms kirkon jutuissa on pois pahoista teoista.
Kun kädet on rukouksessa, niillä ei voi tehdä pahaa. Kun mieli on rukouksessa, ei ehdi pahaa ajatella. Näin kertoi körttiläisukko torilla.
Hyvän ihmisen tunnusmerkki on se, että hän ei ajattele kenestäkään pahaa, ei vähättele toisen ihmisen ajatusmaailmaa, vaan yrittää selittää kaiken parhain päin.
Oletko koskaan ajatellut SPR:n, monen avustusjärjestön, vapaaehtoistyön, tukihenkilötoiminan yms toimijat ovatkin useimmiten samoja henkilöitä, jotka ovat aktiiveja kunnallisessa ja ja kirkollisessakin elämässä? He ovat kristittyjä, joilla on näky ja tarve auttaa lähimmäisiään ja tekevät sen antamalla omaa aikaa avustustoimintaan. he eivät katso auttajatason poliittista tai uskonnollista tarkoitusta, vaan näkevät avun tarpeen ja selvän väylän, jota kautta tätä apua viedään.
Oletko sinä kuin entinen palopäällikkö, joka myöhästyi palopaikalta ja tulen jo sammuttua tokaisi, että muuten hyvä, mutta väärin sammutettu? Kyllä kristitty useimmiten toimii hyvin humanistisesti. Tuo ajattelusi, hyvä ihminen huono ihminen on jotain syvältä nousevaa kateutta tms eri järjestöissä toimivia kristittyjä kohtaan. Eikö tärkeintä ole että avun tarvitsija saa toivomansa avun ja tulee autetuksi?
Miten sinä arvotat hyvän ihmisen, entä hunon?
Hups, tulipa kiireessä monta typo-virhettä. Sorry
Toki kirkon jäseniä toimii myös sekulaareissa kansalaisjärjestöissä ja kansalaistoiminnassa kirkkoon kuulumattomien ja uskonnottomien ihmisten rinnalla. Ei ole selkeä tutkimustietoa, että jompi kumpi ryhmä olisi aktiivisempi kansalaisjärjestöissä ja niiden vapaaehtoistoiminnassa.
Teoriassa aktiivinen seurakuntatoiminta voi viedä aikaa muulta, siis kansalaisjärjestötoiminnalta. Onhan ihmisen aika rajallinen myös päivittäin...
Toki myös aktiivinen toiminta Vapaa-ajattelijoissa tai Humanistiliitossa voi viedä aikaa muusta kansalaisjrjestötoiminnasta, mutta sekin on jo kansalaistoimintaa. Melkoinen osa kuitenkin toimii myös muissa järjestöissä ja kunnallisessa toiminnassa. Ja heitä on nyt vähemmän kuin uskonnolllisissa yhdyskunnassa toimivissa, joista melkomoinen osa ei kuitenn osallistu muuhun järjestötoimintaan, vaikka toinen osa taas osallistuukin.
Ap.kirjoittaja
Onko uskonnonpilkkaaminen humanistinen hyve?
Onko humanisti korkeatasoisempi ihminen kuin uskovainen?
Onko uskovaisen suorittama lähimmäisenapu kelvottomampaa, siis vähemmän vaikuttavaa kuin humanistin antama apu?
Onko kirkosta eroaminen jotenkin humanistinen hyve, kun sitä mainostat?
Tuossa käännetään asia nurinkurin väärinperinpäin. Mielläni pikkuisen oion väärinkäsityksiä, kiitos kysymyksistä.
Aloittajana en väittänyt toisia huonommiksi, vaan puolustauduin uskonnottomiin kohdistuvia syyllistäviä väitteitä ja mielikuvia vastaan.
Uskovaisten piirissä pidetään, osa pitää. uskovaisia parempina kuin uskonnottomat.
Uskovaisen ja uskonnottoman henkilön apu on yhtä arvokasta, mutta kirkon jäsenmaksuilla ei auteta yhtä tehokkaasti kuin useimpien kansalaisjärjestöjen kohdennetuilla avustustoimilla.
Ihmisen pilkkaamien ei ole hyvä, mutta toki yksilöt voivat arvostella esimerkiksi "ikiaikaisiksi totuuksiksi" julistettuja käsityksiä myös huumorin keinoin.
Kirkosta eroaminen on humanistinen hyve silloin kun eroaja ei usko kirkon uskontunnustusta, vaan hänet on liitetty kirkkoon itseltään kysymättä ja hän on kuulunut siihen vain sosiaalisen paineen vuoksi. Vapaa ajatellu ja sen ilmaisu on humanistinen yhteiskunnallinen tavoite ja yksilöllinen hyve.
"Uskovaisten piirissä pidetään, osa pitää. uskovaisia parempina kuin uskonnottomat."
Veikkaan, että uskovaisten parissa juuri nöyryydessä kilvoittelu johtaa siihen, että ei kenelläkään ole varaa olla parempi kuin toiset. Väitteesi kumottu.
"Uskovaisen ja uskonnottoman henkilön apu on yhtä arvokasta, mutta kirkon jäsenmaksuilla ei auteta yhtä tehokkaasti kuin useimpien kansalaisjärjestöjen kohdennetuilla avustustoimilla."
Ei uskonnottomatkaan omasta pussistaanSPRää yms järjestöjä yllpidä, vaan useimmiten monen humanistisen järjestön vapaaehtoisina ja vastuuhenkilöinä ovat samat henkilöt, jotka toimivat samoissa tehtävissä kirkossakin. Vapaa-ajattelijat ry ei tietääkseni harrasta ollenkaan avustustyötä omista varoistaan, vaan niihin pieniin projekteihin raha tulee valtionavustuksista. Väitteesi kumottu.
"Ihmisen pilkkaamien ei ole hyvä, mutta toki yksilöt voivat arvostella esimerkiksi "ikiaikaisiksi totuuksiksi" julistettuja käsityksiä myös huumorin keinoin." Väität, että ei ole humanistista pilkta toisia, mutta saa huumorin keinoin pilkata. Sekö on humanistista suvaitsevaisuutta?
"Kirkosta eroaminen on humanistinen hyve silloin kun eroaja ei usko kirkon uskontunnustusta, vaan hänet on liitetty kirkkoon itseltään kysymättä ja hän on kuulunut siihen vain sosiaalisen paineen vuoksi." Eikö kannatusjäsnyys ole hyve. Monissa järjestöissä on paljon kannatusjäseniä eli niitä, jotka oman jäsenmaksunsa avulla mahdollistavat yhdistyksen toimintaa.
"Vapaa ajatellu ja sen ilmaisu on humanistinen yhteiskunnallinen tavoite ja yksilöllinen hyve." Vapaa-ajattelu on yksi katsomus, mutta se ei voi olla ainoa hyväksytty yhteiskunnassakaan, sillä suvaitsemattomuus ei voi olla hyve.
"Veikkaan, että ... Väitteesi kumottu."
Hmm... Minä olen havainnut toisenlaista käytöstä. Monet muut kertoneet samaa.
"Ei uskonnottomatkaan omasta pussistaanSPRää yms järjestöjä yllpidä, vaan useimmiten monen humanistisen järjestön vapaaehtoisina ja vastuuhenkilöinä ovat samat henkilöt, jotka toimivat samoissa tehtävissä kirkossakin. Vapaa-ajattelijat ry ei tietääkseni harrasta ollenkaan avustustyötä omista varoistaan, vaan niihin pieniin projekteihin raha tulee valtionavustuksista. Väitteesi kumottu.
Kyllä uskonnottomat tukevat omasta pussistaan, ja ovat usein vapaaehtoisina.. On väärin väittää, että järjestöjen vapaaehtpoistoiminta olisi juuri seurakunta-aktiivien varassa, vaikka heitäkin olisi mukana. Vapaa-ajatelijain varoista suurin osa tulee omalla varainhankinnalla eikä pienestä valtionosuudesta. Uskonnottomaan hautaustoimintaan annetaan ihmisille myös suoraa rahallista tukea, mutta liiton tekemä ihmisoikeustyö, neuvonta, tuki ja auttaminen, on sinänsä hyväntekemistä yhdenvertaisuuden puolesta - samalla lailla kuin esim. Setan, Kynnyksen, Unionin jne. työ on
" Väität, että ei ole humanistista pilkta toisia, mutta saa huumorin keinoin pilkata. Sekö on humanistista suvaitsevaisuutta?"
Pyhien totuuksien asettaminen kyseenalaiseksi huumorin keinoin ei ole lähtökohtaisesti ihmisten pilkkaamista, vaan eräiden dogmien asettamista kyseenalaisiksi. Sananvapaus on lähtökohtainen ihmisoikeus.
"Eikö kannatusjäsnyys ole hyve. Monissa järjestöissä on paljon kannatusjäseniä eli niitä, jotka oman jäsenmaksunsa avulla mahdollistavat yhdistyksen toimintaa."
Kirkon kannatusjäsenyys tukee - pääosin tahttomasti - syrjintää katsomuksen perusteella, mutta Vapaa-ajattelijain kannatusjäsenyys tukee syrjinnän poistamista ja ihmisten yhdenvertaisen kohtelun vahvistamista.
"Vapaa-ajattelu on yksi katsomus, mutta se ei voi olla ainoa hyväksytty yhteiskunnassakaan, sillä suvaitsemattomuus ei voi olla hyve."
Vapaa-ajattelu järjestäytyneenä liikkeenä puolustaa ohjelmallisesti ajatuksen vapautta, vapaata ajattelua, ja ilmaisuvapautta - yhdenvertaisuuden sekä uskonnon ja omantunnon vapauden puolustamisen rinnalla.
Kysymys ihmisen hyvyydestä on mielenkiintoinen. Kristitty ihminen ei itse asiassa kilpaile siitä kuinka hyvä tai huono hän on. Kristitty auttaa muita ja on velvoitettu rakastamaan lähimmäistään kuin itseään, mutta ei sen takia, että olis hyvä tai tulisi tekojen tähden hyväksi. Kristitty tekee hyvää, jota hän ei lue omaksi hyvyydekseen, vaan Jumalan hyvyydeksi. Jumala toimii maailmassa hänen käsiensä ja jalkojensa, korviensa kautta. Ja kovasti varotaan sitä, että emme ajattelisi, että hyvää tekemällä me ansaitsisimme Jumalan hyväksynnän tai pelastuksen. Kristityn hyvät teot kumpuavat siitä kokemuksesta, kun Jumala rakastaa ja antaa anteeksi, siitä kiitollisena kristitty "pistää hyvän kiertämään". Krititty ei myöskään voi ylen katsoa muita ei-kristtiyjä vaan he ovat kaikki yhtä arvokkaita ja myös Jumalan luomia ja rakkaita.
Aloittajan väite, että uskonnottomat tai kirkkoon kuulumattomat olisivat kirkkoon kuuluvein ja uskonnolisten ihmisten rinaalla huonompia tuntuu erikoiselta. Miten kirkkoon kuuluminen voisi tehdä paremmaksi jonkun?
Merja-pappi
Kirkon jäsenyyttä ja seurakuntavaaleja mainosteaan kovasti juuri vetoamalla hyvän tekemiseen...
Niinpä on kohtuullista nostaa esiin, että Suomessa hyvää tekevät tuhannet kanslaisjärjestöt - vieläpä tehokkaasti ja usein fokusoidusti.
Ja myös valtio tekee hyvää. Nimenomaan sekulaarit järjestöt, kuten kansalaisjärjestöt, myös työväenliike ja useammatkkin puolueet, ovat toimineet Suomessa ns. hyvinvointivaltion ja hyvinvointiyhteiskunnan puolesta - ja saavuttaneetkin melkoisia tuloksia globaalissa vertailussa katsoen. Ei voi sanoa, että ev.lut. kirkko olisi 1960- ja 1970-luvulla tätä rakennettaessa ollut erityisen aktiivinen verrattuna yhteiskuntamme sekulaareihin voimiin, vaan päin vastoin..
Katolinen kirkko on maailmanlajuisesti enemmän ns. hyväntekeväisyysyhteiskunnan kuin ns. hyvivointiyhteiskunnan puolesta. Suomssakin kirkko tälläytyy mieluusti juuri hyvän tekemiseen väliin putojien autamisessa, kun taas sekulaareissa piireissä ja järjestöissä huomiota kiinnitetään suoran auttamisen lisäksi myös aukkojen tukkimiseen niin että väliinputoamisia julkisesta turvaverkosta ei niin olisi, siis yhteiskuntavaikuttamiseen.
Tai kyllähän kirkkokin yhteiskuntavaikuttaa, onhan se virallisessa lausunnossaan eduskunnalle esimerkiksi ilmoittanut vastustavansa avioliittolain tasa-arvoistamista.
Kirkko ei tietääkseni ole vastustanut avioliittolain tasa-arvoistamista, vaan kertonut oman kantansa lausunnossaan, missä korostetaan sitä, että kirkon opin mukaan avioliitto on naisen ja miehen välinen juridinen ja julkinen sopimus. Millään lailla avioliittoa ei saa tasa-arvoiseksi, jos puolisot eivät ole keskenään tasa-arvoisia.
Tässä paremmin nuo asiat:
https://fbexternal-a.akamaihd.net/safe_image.php?d=AQA6b-RbVoNVEqh_&w=470&h=246&url=https://www.facebook.com/ads/image/?d=AQIlCyM53tSFPBh5Cre14FIKrsU3OwwaKRIw9b36kGgtZHdI2MlkzgQ34VwHgLv-eiGicTZO0PHMDfvMvBvXH9_fUEABkZr2JQ-J_UA4GTRxFK3geG40JMGH_k00i4EuTFZ38sx_as_VgVkcs4024dCl&cfs=1&upscale