Uskon että monille tätä ryhmää lukeville ateisteille (jos heitä on monia ;) tulee ryhmään postaavien avohoitotapausten (jotka sattuvat olemaan kristittyjä koska elämme by-default luterilaisessa maassa) vuoksi sellainen mielestäni virheellinen mielikuva että ainoa syy sille että uskova ei kykene todella hahmottamaan ateistisen maailmankuvan omaavan ihmisen ajatusmaailmaa on että heillä ei ole edes halua siihen.
Klassinen selityshän tälle ilmiölle on että ateistinen maailmankuva on ristiriidassa uskopohjaisesti toimivan henkilön uskonnollisen ja yhteiskunnallisen maailmankuvan kanssa, uskonnollisen maailmankuvan spesifisten opinkappaleiden takia, että vastakkaisen maailmankuvan empaattinen ymmärtäminen on vaikeaa.
Haluaisin kokeilla olisiko ateistisen maailmankuvan ymmärtämisen oppiminen helpompaa jos se tuotaisiin esille siten että ateismin epäily kohdistetaan todisteiltaan ekvivalenttiin uskontoon jota uskopohjaisesti toimiva henkilö ei kuitenkaan tunnusta ja jonka spesifisiä opinkappaleita hän ei katso todeksi, vaikka niiden tueksi on yhtä vahvoja tai vahvempia todisteita kuin uskopohjaisesti toimivan henkilön oman uskonnon opinkappaleille.
Laitanpa kokeeksi linkin Intialaisen ateistin Goran kirjoitukseen "Atheism questions and answers" joka käsittelee ateismia suhteessa pääasiassa hindulaisuuteen.
http://www.positiveatheism.org/india/gora31.htm
Klassinen selityshän tälle ilmiölle on että ateistinen maailmankuva on ristiriidassa uskopohjaisesti toimivan henkilön uskonnollisen ja yhteiskunnallisen maailmankuvan kanssa, uskonnollisen maailmankuvan spesifisten opinkappaleiden takia, että vastakkaisen maailmankuvan empaattinen ymmärtäminen on vaikeaa.
Haluaisin kokeilla olisiko ateistisen maailmankuvan ymmärtämisen oppiminen helpompaa jos se tuotaisiin esille siten että ateismin epäily kohdistetaan todisteiltaan ekvivalenttiin uskontoon jota uskopohjaisesti toimiva henkilö ei kuitenkaan tunnusta ja jonka spesifisiä opinkappaleita hän ei katso todeksi, vaikka niiden tueksi on yhtä vahvoja tai vahvempia todisteita kuin uskopohjaisesti toimivan henkilön oman uskonnon opinkappaleille.
Laitanpa kokeeksi linkin Intialaisen ateistin Goran kirjoitukseen "Atheism questions and answers" joka käsittelee ateismia suhteessa pääasiassa hindulaisuuteen.
http://www.positiveatheism.org/india/gora31.htm
Vastaukset 4
Vanhimmat
Uskovaisen erehdys on esittää tilanne siten, että ateisti kieltää jotain.
Ateisti kieltää jotain vain vastauksena uskovaisen pakkomielteenomaiseen pyrkimykseen valistaa tätä.
Jos uskovaisia ei olisi, ei koko ajatusta tarvitsisi käsitellä, kuin ehkä lapsille kerrottavissa iltasaduissa, missä lopuksi kerrotaan, että sehän oli vain satua.
Kaikki sellaiset lähteet, mistä ei saada tietoa kokeellisen tutkimuksen ja käytännön sovellutusten kautta, ovat arveluttavia. Kun ateisti ei tyhjän päälle anna yhdellekään oletukselle etusijaa ei jää mitään spekuloimisen arvoista.
Jokaisen valistamaan pyrkivän uskovaisen tulisi ensin koettaa itse vaikkapa Buddhalaisuutta ja sitä kautta tutkia, kuinka pitkälle se totuuden kaivelun tie vie. Verrattuna vaikkapa johonkin Raamattuun Buddhalaiset tekstit on sentään edes viihdyttäviä ja virkistävät vaikka niistä ei muuta irtoaisikaan.
Mitäs jos se totuus on löytynyt? Saako siitä yrittää kertoa ateisteille?
Mutta, ei jos keinot on niin vähissä, kuin näyttää olevan. Jos ei kykene välittämään tätä esoteerista tietoaan millään muotoa järkevästi, miksi edes yrittää. Se vain häiritsee ja luultavimmin karkottaa ateistit vain kauemmaksi. Pelkkä samojen lausumien toteaminen ja kirjan kohtien kiertävä lainaaminen ei kelpaa. Se, että joku sanoo, että omaa tietoa, ei todista mitään tiedon todenmukaisuudesta. Ei vaikka takana olisi miljoonia muita ihmisiä sanomassa, että heillä on tuo sama tieto. Se ei edelleenkään ole tietoa.
Olet oikeassa siinä, että jos en voi todistaa, niinkuin olen myöntänyt, toitottaminen on turhaa.
Kirjaa en kierrä, vaan puhun todellakin vain oman kokemukseni tuomasta tiedosta. Saattaa jälleen olla vaikea uskoa, mutta eihän minun siitäkään tarvitse stressata.
Lähinnä kirjoittelenkin siksi, että ne jotka ovat agnostikkoina säilyttäneet objektiivisuutensa, ja haluaisivat löytää, tai ainakin pitää oven auki, saisivat jotain luettavaa.
Vaikka kirjoitusteni todenperäisyydestä onkin täysin mahdotonta saada absoluuttista selvyyttä, luotan siihen että ne hypoteesin lailla asiaa tutkivat vaistoaisivat kuitenkin syvyyttä, mikä on pelkkää uskoa korkeammalla tasolla.
Tai edes osa niistä.