Lain mukaan syytetyn ei tarvitse itse todistaa syyttömyyttään!
Oikeuden pitää pystyä näyttämään rikos todeksi!
Etusivu » Syyttäjälaitos » Syyttäjän tehtävät
Syyttäjän tehtävät
Syyttäjän tehtävänä on huolehtia rikosoikeudellisen vastuun toteuttamisesta hänen käsiteltävänään olevassa asiassa tasapuolisesti, joutuisasti ja taloudellisesti asianosaisten oikeusturvan ja yleisen edun edellyttämällä tavalla. Syyte on nostettava, kun on olemassa todennäköisiä syitä rikoksesta epäillyn syyllisyyden tueksi. Jos syytettä ei nosteta, syyttäjän on tehtävä päätös syyttämättä jättämisestä.
Syyttäjän on oltava objektiivinen. Hänen on otettava tasapuolisesti huomioon myös se selvitys, jota esitetään rikosepäilyjä vastaan. Lisäksi syyttäjän on tehtävä työnsä joutuisasti ja taloudellisesti.
Syyttäjä on ratkaisuissaan riippumaton ja itsenäinen. Hän ei yksittäisessä asiassa voi eikä saa ottaa vastaan ohjeita tai määräyksiä keneltäkään. Siten esimerkiksi poliisin kanta siitä, kuka on syyllistynyt rikokseen, ei sido syyttäjää.
Syyttäjä voi tutkinnanjohtajan esityksestä tietyissä tapauksissa määrätä, että esitutkintaa ei toimiteta tai jo aloitettu esitutkinta lopetetaan. Tätä kutsutaan esitutkinnan rajoittamiseksi.
Julkaistu 21.8.2013
Oikeuden pitää pystyä näyttämään rikos todeksi!
Etusivu » Syyttäjälaitos » Syyttäjän tehtävät
Syyttäjän tehtävät
Syyttäjän tehtävänä on huolehtia rikosoikeudellisen vastuun toteuttamisesta hänen käsiteltävänään olevassa asiassa tasapuolisesti, joutuisasti ja taloudellisesti asianosaisten oikeusturvan ja yleisen edun edellyttämällä tavalla. Syyte on nostettava, kun on olemassa todennäköisiä syitä rikoksesta epäillyn syyllisyyden tueksi. Jos syytettä ei nosteta, syyttäjän on tehtävä päätös syyttämättä jättämisestä.
Syyttäjän on oltava objektiivinen. Hänen on otettava tasapuolisesti huomioon myös se selvitys, jota esitetään rikosepäilyjä vastaan. Lisäksi syyttäjän on tehtävä työnsä joutuisasti ja taloudellisesti.
Syyttäjä on ratkaisuissaan riippumaton ja itsenäinen. Hän ei yksittäisessä asiassa voi eikä saa ottaa vastaan ohjeita tai määräyksiä keneltäkään. Siten esimerkiksi poliisin kanta siitä, kuka on syyllistynyt rikokseen, ei sido syyttäjää.
Syyttäjä voi tutkinnanjohtajan esityksestä tietyissä tapauksissa määrätä, että esitutkintaa ei toimiteta tai jo aloitettu esitutkinta lopetetaan. Tätä kutsutaan esitutkinnan rajoittamiseksi.
Julkaistu 21.8.2013
Vastaukset 26
Vanhimmat
Nyt pitäisi olla selvittämässä sen Pekka Puputin tekemisiä katoamistaan edeltävinä päivinä ja varsinkin edellisenä yönä.
Poliisithan olivat silloin vain keskittyneet lähinnä passelin dna:n etsintään ja sillä perusteella suljettiin lukuisia henkilöitä tutkinnan ulkopuolelle, Puputti kaiketi yhtenä niistä.
Uutiset
Kotimaa
Kotimaa 15.8.2014 klo 12:33 | päivitetty 15.8.2014 klo 12:35
Ulvilan surma: Porilaismies vapautui kaikista epäilyistä
Kihlakunnansyyttäjä Kalle Kulmalan mukaan Ulvilan surmasta kesällä epäiltynä kuulusteltua porilaismiehen osalta asia on käsitelty loppuun. Häntä kuulusteltiin murhasta epäiltynä vihjeen perusteella. Häntä ei enää epäillä rikoksesta
Toimittajat kuvaavat oikeussalissa Kuva: Jari Pelkonen / Yle
Ulvilan murhasta kesällä epäiltynä kuulusteltu porilaismies on vapautettu kaikista epäilyistä.
Kihlakunnansyyttäjä Kalle Kulmalan mukaan miestä ei ole enää syytä epäillä teosta. Kulmalan mukaan asia porilaismiehen osalta nyt loppuun käsitelty. Päätös asiassa tehtiin eilen.
Miestä kuulusteltiin ulvilalaisen naisen antaman vihjeen perusteella. Myös nainen oli heinäkuussa poliisin kuultavana.
Miestä kuultiin jo seitsemän vuotta sitten
Helsingin Sanomien mukaan nainen oli kertonut poliisille epäilyistään jo seitsemän vuotta sitten.
Nainen kertoi tuolloin, että nyt epäilyksistä vapautunut mies oli tunnustanut hänelle teon ja kertonut myös motiiveistaan. Asia otettiin uudelleen käsittelyyn kesällä.
Ulvilan surman käsittely Vaasan hovioikeudessa alkaa syyskuun alussa.
Lue myös
Ulvilan surma: Auerin kantelut poliiseista eivät johda jatkotoimiin
14.7.
Jari Pelkonen Jari Pelkonen Yle Satakunta
Lainaus anneliauer.com sivulta
"Lähetin hiljattain Annelille kolme viimeisintä blogikirjoitusta luettavaksi vankilaan. Hän kirjoitti minulle takaisin seuraavan kirjeen, joka on päivätty 01.06.2014. Olkoon tämä esimakua Anneli Auerin tulevalle paljastuskirjalle, josta itse en ole kuullut mitään. Onkohan Annelikaan?
Moi taas! 1.6.2014
Aika masentava se blogikirjoitus siitä, että poliisi saa väärentää esitutkintapöytäkirjaa miten tahansa tai jättää pois mitä haluaa. Maalaisjärjellä ajatellen sen pitäisi olla selvä rikos, että Santaoja vaihtaa tai vaihdattaa teknisen tutkijan laatimaan kuvaliitteeseen kuvan salatakseen sen, että hänen oma rekonstruktionsa kylpyhuoneen ovenraosta koskettamisesta on väärin tehty, ja että ovenraosta mahtuu hyvin naisen ylävartalo oven koskettamatta Jukan (verisiä) hiuksia, vaikka Santaojan rekonstruktiossa ei mahdu edes pää oven välistä – ja tämä on vielä yksi niistä asioista, joista minulle on kuulusteluissa valehdeltu, ja valehtelu tunnustuksen saamiseksi on Suomen laissa kielletty. Muitakin valheita on todennettavissa pöytäkirjoista. Aika kammottavaa, jos kukaan ei ala tutkia, vaikka on selvät todisteetkin olemassa.
pesutilan ovi reko
Lainaus Niina Bergin blogista
Lähetin aikanaan Niinalle (Berg) kopiot väärennetystä sivusta ja alkuperäisestä sivusta nettiin laitettaviksi. Ei vaan ketään näytä kiinnostavan poliisin ilmiselvät rikokset, paitsi Joutsenlahden tapauksessa, josta ei käytännössä edes seurannut (Tannerille) mitään vakavampaa haittaa, koska Joutsenlahti itse vaati Tannerin vapauttamista muutaman päivän vangittuna olemisen jälkeen. Tanner on tästä viikon putkareissusta sitten repinyt irti kaiken julkisuuden mitä on saanut. Yksi vankitoverini edelliseltä osastolta lähetti minulle kopion Anna-lehden nelisivuisesta artikkelista, joka päättyy surullisesti näin: “Mutta elämä jatkuu. Ulvilan murhana tunnettu oikeusjuttu ja Anneli Auerin syyllisyys tai syyttömyys ovat Kaille (Tanner) yhtä sekava ja jo epäkiinnostavaksi muuttunut vyyhti kuin monille muillekin tapausta seuranneille.”
Kai Tanner
Porilainen näyttelijä Kai Tanner vapautettiin dna profiilin sopimattomuuden takia. Myöhemmin selvisi, että dna kuului poliisille.
Aika raakaa, mutta totuus taitaa olla se, ettei ketään enää kauheasti kiinnosta se, että joku mahdollisesti joutuu kärsimään elinkautisen ja menettää koko elämänsä, omaisuutensa ja yrityksensä syyttömänä tuomittuna, koska juttua on jo niin kauan vatvottu. Ja Jensin kohtalo taitaa kiinnostaa vielä vähemmän. Se, että Tannerilla on mennyt vuosia toipua viikon putkareissusta ja että hän ei putkareissun takia päässyt Paul Ankan keikalle, on sen sijaan ollut jonkun mielestä neljän sivun kuvallisen artikkelin arvoinen uutinen!
Kerroin aikanaan Santaojalle kuulustelussa Porvoon poliisin puheluihin liittyen, että olen nähnyt Jukan v. 2006 käymän kurssin osallistujalistalta, että samalla kurssilla oli myös muutamia poliisin palveluksessa olleita henkilöitä ja ehdotin, että puhelut saattavat liittyä tähän. Tätä tietoa Santaoja ei kirjannut kuulustelupöytäkirjaan, joka muuten tehtiin samoihin aikoihin, kun tutkinnanjohtaja vaihdettiin ja poliisi alkoi tehdä minusta syyllistä. En tosiaan yhtään hämmästyisi, jos syynä pakottavalle tarpeelle saada äkkiä joku syylliseksi lavastettua oli se, että piti saada tutkinta käännettyä pois Porvoon poliisista ja mahdollisesti laajemmastakin poliisirikosvyyhdestä, joka olisi saattanut paljastua, jos tutkintaa olisi jatkettu.
Kuulin, että KKOn esittelijä oli jäänyt eläkkeelle huhtikuussa. Miksiköhän? Olen jo nyt ihan rikki tästä jatkuvasta odottelusta ja pitäisi jaksaa keskittyä tulevaan murhajuttuunkin. On tämä ihan ihmeellistä touhua. Palaillaan! T: Annu"
"
BLOGISTIN KOMMENTTI:
Anneli Auer oli viime vuonna vastaajana kahdessa isossa oikeusjutussa heti peräjälkeen. Jo yhteen isoon juttuun valmistautuminen on vaativaa ja henkisesti raskasta. Vangittuna vastaaminen on entistäkin raskaampaa.
Annelia säilytettiin Porin poliisiaseman juoppoputkassa koko murhaoikeudenkäynnin ajan, jossa oltavat eivät ole hääppöiset. Putkassa virikkeitä ei ole laisinkaan.
Murhaoikeudenkäynti kesti kolmisen kuukautta, jona aikana Anneli ei juurikaan päässyt edes päivänvalosta nauttimaan. Sali oli valaistu keinovaloilla, sillä ikkunarivi oli aivan katon rajassa.
Näin Annelin oikeussalissa ja ihailin miten arvokkaasti hän jaksaa itsensä kantaa päivä toisensa jälkeen kameroiden eteen. Itselleni olisi varmasti tuottanut vaikeuksia saapua paikalle putkasta huonosti nukutun yön jälkeen migreenissä, menkkavaivoissa ja naama turvoksissa.
Onkohan kukaan tosiaan sotien jälkeisessä Suomessa menettänyt yhtä paljon kuin Anneli Auer? Ensin tapettiin raa’asti mies omassa kodissa, sitten vietiin lapset ja vapaus. Maine meni siinä sivussa, ja lopulta koti sekä irtaimisto. Tuottava kasvuyritys kaatui kaiken keskellä. Anneli ei vankilassa ollessaan ole edes oman terveytensä herra. Kaiken tämän menetyksen ja nöyryytyksen Anneli on syyttömänä kärsinyt ja kärsii edelleen. Suomessa.
Juttua on lehdissä tosiaankin vatvottu vuosikaupalla. Suurimmaksi osaksi tämä vatvominen on tapahtunut syyttäjien ja tutkinnanjohtajien ehdoilla ja pakkokeinoja väärin käyttämällä. Anneli “freak show’n” seuraaminen on ollut suurta hupia osasta kansalle. Kuvat pelästyneestä ja masennuslääkkeistä turvoksissa olevasta naamasta tukka harallaan koristivat lehtien kansia. Kauhujentalon emäntä kiljuivat otsikot.
Koita jaksaa Annu. Me taistelemme oikeuksiesi puolesta loppuun asti. Me emme unohda sinua. Tässä ei ole kyse pelkästään sinun oikeuksistasi, vaan kaikkien kansalaisten oikeuksista, kun tuomioita jaellaan salaisuuden verhotessa ja vastoin näyttöä"
"Kuolemaantuomitut veljekset olivatkin syyttömiä - ehtivät olla vankilassa 30 vuotta
Torstai 4.9.2014 klo 04.07
Lapsen raiskauksesta ja murhasta tuomiot saaneet veljekset pääsivät vapaaksi keskiviikkona Yhdysvalloissa.
Veljekset näkivät toisensa pitkästä aikaa. Leon Brown (kuvassa selin) istui tuomiotaan eri vankilassa kuin veljensä.
Veljekset näkivät toisensa pitkästä aikaa. Leon Brown (kuvassa selin) istui tuomiotaan eri vankilassa kuin veljensä. (AP)
Toimittajat olivat vastassa Pohjois-Carolinassa vankilasta vapautunutta Henry McCollumia.
Toimittajat olivat vastassa Pohjois-Carolinassa vankilasta vapautunutta Henry McCollumia. (AP)
Henry McCollum ja Leon Brown tuomittiin vuonna 1984 Pohjois-Carolinassa lapsen raiskauksesta ja murhasta.
Tuolloin 19-vuotias, nyt 50-vuotias McCollum sai kuolemantuomion. Hänen neljä vuotta nuorempi velipuolensa, nyt 46-vuotias Brown tuomittiin alunperin myös kuolemaan, mutta myöhemmin tuomio lyhennettiin elinkautiseksi.
- Sydämessäni ei ole vihaa. Annan anteeksi niille ihmisille, vankilasta vapautunut McCollum kommentoi toimittajille.
- En pidä siitä, mitä he tekivät minulle ja veljelleni. He ottivat minulta 30 vuotta pois ilman syytä, mutta en vihaa heitä.
Veljeksiä syytettiin Red Springsissä vuonna 1983 tapahtuneesta 11-vuotiaan Sabrina Buien raiskaamisesta ja murhasta.
Jutun syyttäjänä toiminut Joe Freeman Britt kertoo, että tytön ruumis löytyi "rakastavaisten kujaksi" kutsutulta alueelta. Brittin mukaan joka puolella paikkaa oli oluttölkkejä, kondomeja ja tupakantumppeja.
Yksi tupakantumpeista vapautti lopulta vankilassa syyttöminä istuneet veljekset. Tumpista löytyi DNA:ta, joka kuului Roscoe Artisille. Tuomittu raiskaaja ja murhaaja Artis asui Buien surman aikaan vain 100 metrin päässä paikasta, josta ruumis löytyi.
Useista teoista tuomittu Artis istuu parhaillaan elinkautista vankilassa. Vielä ei ole selvillä, ryhdytäänkö Artisia vastaan nostamaan syyte Buien murhasta.
Isä kiiruhti halaamaan syyttömäksi todettua McCollumia.
Isä kiiruhti halaamaan syyttömäksi todettua McCollumia. (AP)
Lähde: CNN
TEIJA LASSI
[email protected]"
Miehet tuomitaan ilman näyttöä, akkoja ei vaikka täysin selvästi syyllinen kuten auerska. No, onneksi järki voittaa lopulta tuossakin.
Ple! aisankannattaja OLE HILJAA! Tuommoiset kaltaisesi nysäkullit beivät ansaitse kuin oman kätensä.
Vai on se Ple! tätinainen, no se on kyllä huomattu ))
Korjataan, nimimerkki Ple! on luonnollisesti oikeassa, annulistit ei.
Peitepoliisi "Seppo Mäkelä" palloili Auerin perheessä yli puoli vuotta, eikä löytänyt mitään näyttöä perheenäitiin kohdistuneiden murhaepäilyjen tueksi.
"Peitepoliisi "Seppo" ei vuonna 2009 havainnut lapsissa mitään huolestuttavia piirteitä tai oireita. Hän kiitteli äidin suhdetta lapsiinsa. Siitä seuraa, että "Sepon" raportti olisi ollut puolustukselle oleellista aineistoa myös perin omituisessa seksuaalirikosjutussa, jota syyttäjät alkoivat kehrätä kokoon vuonna 2011, kun Turun HO oli hylännyt murhasyytteen. Siinä syyttäjät käyttivät "Sepon" tilauslausuntoa hyväkseen tämän parjatessa Aueria tahdottomaksi ja "perässä vedettäväksi" henkilöksi.
"Sepon" raportti puhuu myös syyttäjien uusia murhajutun todisteita vastaan. Muutamien lasten vuonna 2011 Auerin veljen haastattelemana kehittämien tarinoiden uskottavuus vuoden 2006 tapahtumista on erittäin heikko jo yksin siksi, etteivät he kertoneet mitään tämän suuntaistakaan vuonna 2009, jolloin "Seppo" kuitenkin kehuu lasten suhtautuneen häneen luottavaisesti.
"Syyttäjien tulisi perustella avoimesti ja rehellisesti, miksi "Sepon" raportti ei kelvannut heille näytöksi tärkeimmältä osaltaan: siitä mikä siitä puuttuu. Siitä puuttuvat kaikki havainnot sellaisista ongelmista, joita varmasti olisi ollut, jos lapset olisivat jo kolmen vuoden ajan tienneet äidin tappaneen isän"
Vaikka "Seppo" vuonna 2009 mustamaalasi Anneli Aueria hartiavoimin, kävelytyyliä myöten, oli yksi poikkeus: hän kehui tätä äitinä.
Syyttäjät tiesivät, että "Sepon" raportti puhuu Auerin syyllisyyttä vastaan. Siksi he salasivat sen. Peitepoliisitoiminta paljastui vahingossa, ja syyttäjät sekä KRP yrittivät estää puolustusta saamasta raporttia käyttöönsä. Puolustus sai sen vasta KKO:n päätöksellä. KKO:n mukaan arvioitaessa syytetyn oikeutta saada käyttöönsä tietoja peitetoiminnasta laadituista asiakirjoista, lähtökohtana oli syytetyn oikeus saada tieto esitutkinnassa kertyneestä aineistosta, jolla saattaa olla merkitystä hänen syyllisyytensä selvittämisessä"
Mitä väliä sepon runoiluista, kuuntelu paljasti auerskan syylliseksi ja tyttö salasi tietojaan. Taisi olla tyttö apuna murhassa.
Seppo sai pilua, niin se riitti!
Valehteli sen, minkä pystyi!
Auer on syyllinen, ja myöntänyt sen itsekin!
Aivan. Ja täällä vouhkaavat auer fanaatikot, joille on tullut pakkomielle puolustaa rikollista naista. Mutta toivon mukaan loppuu, kun tuomio luetaan ja KKO ei enää ota käsittelyyn.
Laillisuusperiaate
Vaaka on Oikeuden symboli
Suomen perustuslaissa (11.6.1999/731) säädetään seuraavasti:
Rikosoikeudellinen laillisuusperiaate
"Ketään ei saa pitää syyllisenä rikokseen eikä tuomita rangaistukseen sellaisen teon perusteella, jota ei tekohetkellä ole laissa säädetty rangaistavaksi. Rikoksesta ei saa tuomita ankarampaa rangaistusta kuin tekohetkellä on laissa säädetty." [1]
Edellä mainittu perustuslain säännös ilmaisee oikeustieteessä rikosoikeudellisen laillisuus- eli legaliteettiperiaatteen nimellä tunnetun keskeisen oikeusperiaatteen. Rikosoikeudellinen legaliteettiperiaate kuuluu niiden yleisten oikeusperiaatteiden ryhmään, joiden nojalla syntyy kansalaisten suoja viranomaisten mielivaltaa vastaan.
Sisällysluettelo
1 Rikosoikeudellinen legaliteettiperiaate
1.1 Yleistä
1.2 Ei rikosta ilman lakia
1.3 Kielto säätää taannehtivasti vaikuttava rikoslaki
1.4 Täsmällisyysvaatimus
2 Katso myös
3 Lähteet
3.1 Viitteet
4 Aiheesta muualla
4.1 Esimerkkejä
Rikosoikeudellinen legaliteettiperiaate
Yleistä
Legaliteettiperiaatetta on sanottu säännöksi, jonka addressaatti eli se, johon lain kielto tai käsky kohdistuu, on pikemminkin lainsäätäjä kuin kansalaiset. Se, ettei ketään saa tuomita rangaistukseen ilman lain tukea, ei yleensä aiheuta ongelmia. Ongelmallisempi on sen sijaan legaliteettiperiaatteesta johdettu taannehtivan rikoslainsäädännön kielto, mikä tarkoittaa, että lainsäätäjä ei saa säätää jälkikäteen rangaistavaksi sellaista tekoa, joka ei tekohetkellä ollut rangaistava. Samoin legaliteettiperiaatteeseen katsotaan sisältyvän myös täsmällisyysvaatimus: laissa pitää täsmällisesti osoittaa, mitkä teot säädetään rangaistavaksi, eli laki ei saa olla epämääräinen.
Vaikka laillisuusperiaatteesta puhuttaessa usein tarkoitetaan rikosoikeudellista legaliteettiperiaatetta, koskee laillisuusvaatimus yleisesti kaikkia viranomaistoimintaa. Viranomainen ei saa virassaan toimia mielivaltaisesti, vaan jokaisessa virkatoimessa on noudatettava tarkoin lakia sekä objektiivisuutta. Tämä yleinen viranomaiselle asetettu laillisuusvaatimus on ilmaistu sekä perustuslain 2 §:n 3. momentissa[2] että hallintolain 6 §:ssä, jossa säädetään, että
"Viranomaisen on kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti sekä käytettävä toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin. Viranomaisen toimien on oltava puolueettomia ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden. Niiden on suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia."[3]
Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6. artikla määrittää ne asiat, joista päätettäessä jokaisella tulee olla oikeus saada asiansa käsitellyksi nimenomaan tuomioistuimessa ja että menettelyn siellä tulee olla oikeudenmukainen.
Kuudennen artiklan 1. kappale kuuluu seuraavasti:
Oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin
1. Jokaisella on oikeus kohtuullisen ajan kuluessa oikeudenmukaiseen ja julkiseen oikeudenkäyntiin laillisesti perustetussa riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa silloin, kun päätetään hänen oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan tai häntä vastaan nostetusta rikossyytteestä. Päätös on annettava julkisesti, mutta lehdistöltä ja yleisöltä voidaan kieltää pääsy koko oikeudenkäyntiin tai osaan siitä demokraattisen yhteiskunnan moraalin, yleisen järjestyksen tai kansallisen turvallisuuden vuoksi nuorten henkilöiden etujen tai osapuolten yksityiselämän suojaamisen niin vaatiessa, tai siinä määrin kuin tuomioistuin harkitsee ehdottoman välttämättömäksi erityisolosuhteissa, joissa julkisuus loukkaisi oikeudenmukaisuutta.
Artiklan 2. kappaleessa säädetään syyttömyysolettamasta:
2. Jokaista rikoksesta syytettyä on pidettävä syyttömänä, kunnes hänen syyllisyytensä on laillisesti näytetty toteen.
Artiklan 1. kappaleessa on vain pääkohdat seikoista, jotka oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin kuuluu (laillinen ja riippumaton tuomioistuin, oikeudenkäytön julkisuus). Oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin sisältö onkin jätetty ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön varaan. Kuitenkin artiklan 3. kappaleessa on säädetty vähimmäisoikeuksista, jotka rikoksesta syytetylle on taattava.
3. Jokaisella rikoksesta syytetyllä on seuraavat vähimmäisoikeudet:
a) oikeus saada viipymättä yksityiskohtainen tieto häneen kohdistettujen syytteiden sisällöstä ja perusteista hänen ymmärtämällään kielellä;
b) oikeus saada riittävästi aikaa ja edellytykset valmistella puolustustaan;
c) oikeus puolustautua henkilökohtaisesti tai itse valitsemansa oikeudenkäyntiavustajan välityksellä, ja jos hän ei pysty itse maksamaan saamastaan oikeusavusta, hänen on saatava se korvauksetta oikeudenmukaisuuden niin vaatiessa;
d) oikeus kuulustella tai kuulustuttaa todistajia, jotka kutsutaan todistamaan häntä vastaan, ja saada hänen puolestaan esiintyvät todistajat kutsutuiksi ja kuulustelluiksi samoissa olosuhteissa kuin häntä vastaan todistamaan kutsutut todistajat;
e) oikeus saada maksutta tulkin apua, jos hän ei ymmärrä tai puhu tuomioistuimessa käytettyä kieltä.
Oikeusvoima
Oikeusvoima tarkoittaa sitä, että tuomioistuimen tai hallintoviranomaisen tekemä ratkaisu rajoittaa toimintamahdollisuuksia myöhemmässä oikeudenkäynnissä tai hallinnollisessa käsittelyssä.[1] Oikeusvoima-käsite syntyy sen seurauksena, että "ne bis in idem" (ei kahdesti samassa asiassa) nimellä tunnettu oikeusperiaate on toteutettu jonkin maan oikeusjärjestyksessä. Tällöin tuomioistuinten lainvoimaiset ratkaisut saavat ns. oikeusvoima-ominaisuuden. Käytännössä oikeusvoimalla tarkoitetaan, ettei tuomioistuin saa ottaa uudestaan käsiteltäväksi sellaista seikkaa, joka jo on lainvoimaisella päätöksellä ratkaistu (oikeusvoiman negatiivinen vaikutus)[2]. Myös jos oikeuskäsittelyssä tulee vastaan seikka, josta on jo annettu lainvoimainen ratkaisu, aikaisempi ratkaisu pitää panna uuden tuomion perusteeksi niin, ettei tuota seikkaa voida enää menestyksellä riitauttaa (oikeusvoiman positiivinen vaikutus)[3].
Oikeusvoima on siten eri asia kuin lainvoima. Ratkaisu tulee lainvoimaiseksi, kun se on lopullinen eli kun siitä ei saa (enää) valittaa. Kun harkitaan kysymystä, onko jokin seikka jo ratkaistu (lainvoimaisella) päätöksellä eli sisältyykö tämä seikka aiemmin tehtyyn ratkaisuun käsitellään kysymystä, jota nimitetään oikeustieteessä "oikeusvoiman ulottuvuudeksi".
"Alibin rikosasiantuntijoiden shokkituomio: Ulvilan murhaepäilty Anneli Auer on syytön!
28.5.2010
Asiasanat: Anneli Auer, Jukka S. Lahti, Ulvila, murha
Uusin Alibi-lehti otsikoi kannessaan raflaavasti: Ulvilan murhasta tuomio - näin Annelille käy.
Alibin rikostoimitus on arvioinut maatamme kuohuttanutta Ulvilan murhajuttua ennen kuin Satakunnan käräjäoikeus antaa juhannuksen alla asiassa päätöksen. Lehden rikosasiantuntijoiden mukaan syyttäjillä ei ole mitään konkreettista näyttöä Anneli Aueria vastaan, ja syyte hänen aviomiehensä Jukka S. Lahden murhasta tullaan hylkäämään.
Muun muassa keskeisenä todisteena esitettyä hätäpuhelunauhoitusta Alibin asiantuntijat pitävät arvelluttavana.
-Riippuu täysin kuuntelijasta, mitä mielikuvia hätäpuhelu synnyttää, Alibin asiantuntijat toteavat ja pitävät syyttäjän näkemystä hätäpuhelusta pelkkänä spekulaationa.
-Ulvilan murhajutussa käy samalla tavalla kuin Bodomin murhaoikeudenkäynnissä. Syyttäjien näyttö on niin hatara kuin olla ja voi."
Pitkään piti syyttömänä tai pikemminkin yritti saada lehteä myydyksi haastatteluilla ja jutuilla, mutta nykyään näyttää sekin päätyhjäntoimittaja tajunneen auerskan syylliseksi.
Auer kärähti jo valheenpaljastuskokeessa!
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014090318628161_uu.shtml
Pistetään Auer EU-istuimen eteen tai Nürburgiin sitten!
Syyllinen, mikä syyllinen!
persut tollasia ymmärrä- ne ymmärtää vaan iltalehtien lööppejä.
ulvilassa terassin ovet ei aukene sisäpuolelta ollenkaan- oven ikkunalasin läpi täytyy mennä- kahvoja ei ole ollenkaan- ei mulla muuta.
ps.
Ulvilasurma VIRANOMAISET TODENNUT UHRIN olleen surmapäivän yhteydes polisiin ja SE EI LIITY ASIAAN
SIIS VIRANOMAISET ON TODENNEET ETTÄ UHRI psykologi-jännämies?Jukka S. Lahden olleen koko surmapäivän puhelimessa yhteydessä poliisiin PORVOO BORGÅåån ja että tuo poliisi oli myös kuollut seur päivänä- ja että myös J.S. Lahden psykologi-tuttava oli löytynyt seuraavana päivänä kuolleena merenpohjasta - töölönlahdesta?- ja että NÄMÄ ASIAT EI LIITY MITENKÄÄN surmatun Lahden TAPAUKSEEN- TIETENKÄÄÄNNN EII!!!
Jos siis viranomaiset noin toteaa ja iltalehdet ei asiasta kirjota niin ei ole syytä epäillä- !!
http://anneliauer.com/ulvilan-surma-miksi-anneli-auer-on-syyton/
https://uutisiahauskastijakiinnostavasti.wordpress.com/2020/05/03/mista-voi-tietaa-onko-kotimaasi-satanistien-hallussa/
Oliko se Jens sitten lainapeitepoliisi?
Anneli Aueria ei voida vapauttaa. Hänen syyllisyytensä oli selvä jo alusta alkaen. Rikostutkijat olivat huonoja ja sotkivat kaikki asiat.
Olen varma siitä, että A.A. tuomitaan ja oikeinhan se on. Vaikkakin, hän on jo istunut suurimman osan tulevasta vankeusajasta.
Ekakertalainen pääsee puolella!
Syyllinen on kuitenkin loppu elämänsä!
Mitäs läksi!
Elinkautista ei puoliteta ja sekin tulee nykyisen päälle. Sitten toivottavasti hoitoon loppuiäkseen kuten Jammusetä.