Kylmä tammikuun aamu, pakkanen paukkuu nurkissa –24° lukemissa.
Luonto on hiljainen hakiessani aamun lehden postilaatikolta. Jäipä aamulenkki itseltänikin tekemättä, siitä soimaan itseäni. Viritän radion päälle – uutisia ja musiikkia kuunnellen aloitan lehden luvun.
Äkkiä mielen iskee jysähdys, mitä onkaan sivulla tuolla, sivulla kuolinilmoitusten. Ei voi olla totta, totta totta se on, siellä lukee tosiaan, poismennyt on hyvä toveri Eero, tuo rehti kaveri kaikkien.
Mieleen muistuu hyvin nuo vuodet lapsuuden, nuoruuden, jotka samalla luokalla vietimme koulussa Ogelin. Terävä päästään oli tuo urheilija meidän tuo terävä, joukosta ison veljeskatraan. Ilon toi hän kaikille meille luokkatovereilleen aina, myös hetkillä synkillä ikävillä.
Trumpettia soitti tuo Eero joukossa Klasun Brassi bandin. Liian moni on poissa joukosta tuosta, mainio rumpali Upi, basisti Eki, tuo nimimerkin antaja, ja nyt torven törisyttäjä Eero, eräitä mainitakseni :-c Monet aamut ilonamme he olivat kaikki.
Havahdun mietteistäni, mitä sanoikaan tuo uutislukija radion, sanoi että pois on Armi tuo neito kaunoinen, iki-ihastuksen kohde poikien monien. Kohtalo oli hälle julma, armon ansainnut on hän, mutta surun torstai tämä on.
Mutta Eero Eero, mitä mieleen tuleekaan, rehti mies oli hän. Sydämensä paikallaan oli meille jokaiselle, meille luojan luomien. Poissa hän on nyt, hän Paalasmaan Eero, haikeus jää mieleen monien.
Kiitos vuosista noista Eero, jotka meille soit, meille kaikille koulutovereille aikanaan. Valoon pääsemme joskus kaikki, sitten kun aika meidän on.
Muistoasi kunnioittaen
Eräs koulutoveri Ogelista
Luonto on hiljainen hakiessani aamun lehden postilaatikolta. Jäipä aamulenkki itseltänikin tekemättä, siitä soimaan itseäni. Viritän radion päälle – uutisia ja musiikkia kuunnellen aloitan lehden luvun.
Äkkiä mielen iskee jysähdys, mitä onkaan sivulla tuolla, sivulla kuolinilmoitusten. Ei voi olla totta, totta totta se on, siellä lukee tosiaan, poismennyt on hyvä toveri Eero, tuo rehti kaveri kaikkien.
Mieleen muistuu hyvin nuo vuodet lapsuuden, nuoruuden, jotka samalla luokalla vietimme koulussa Ogelin. Terävä päästään oli tuo urheilija meidän tuo terävä, joukosta ison veljeskatraan. Ilon toi hän kaikille meille luokkatovereilleen aina, myös hetkillä synkillä ikävillä.
Trumpettia soitti tuo Eero joukossa Klasun Brassi bandin. Liian moni on poissa joukosta tuosta, mainio rumpali Upi, basisti Eki, tuo nimimerkin antaja, ja nyt torven törisyttäjä Eero, eräitä mainitakseni :-c Monet aamut ilonamme he olivat kaikki.
Havahdun mietteistäni, mitä sanoikaan tuo uutislukija radion, sanoi että pois on Armi tuo neito kaunoinen, iki-ihastuksen kohde poikien monien. Kohtalo oli hälle julma, armon ansainnut on hän, mutta surun torstai tämä on.
Mutta Eero Eero, mitä mieleen tuleekaan, rehti mies oli hän. Sydämensä paikallaan oli meille jokaiselle, meille luojan luomien. Poissa hän on nyt, hän Paalasmaan Eero, haikeus jää mieleen monien.
Kiitos vuosista noista Eero, jotka meille soit, meille kaikille koulutovereille aikanaan. Valoon pääsemme joskus kaikki, sitten kun aika meidän on.
Muistoasi kunnioittaen
Eräs koulutoveri Ogelista
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.