Kaikki järkkärit tuntuu olevan sellaisia, että akku pitää ottaa ulos ja laittaa erilliseen laturiin. Eikö ole mitään malleja joita voisi käyttää verkkovirrallakin?
Järkkärin käyttö verkkovirralla?
alottlja
16300
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Ainakin Canonin paremmat mallit saa toimimaan verkkovirralla.
http://www.rajalacamera.fi/canon-ack-e6-verkkolaite.html
On. Pitä vain etsiä.
http://www.cyberphoto.fi/info.php?article=ACK-E6&infArtnr=5dmk3&flik=sc3
http://www.cyberphoto.fi/info.php?article=eh-5b&infArtnr=nid6102485&flik=sc3
Periaatteessa minkä tahansa kameran saa toimimaan sopivalla muuntajalla ja akkuadapterilla.
Ei line yhtään järjestelmäkemeraa joka toimii verkkovirralla 230V.
Vaikka esim akut ladataan verkkovirralla niin niistä ei syötetä kameraan verkkovirtaa. Tarvitaan ns. verkkolaite joka muuntaa verkkovirran kameraan sopivaksi tasavirraksi.
Ulkopuolisella virtalähteellä voi käyttää kaikkia kameroita joissa on DC in-liitin. Tuo DC tarkoittaa tasavirtaa, ei verkkovirtaa (AC).
Mun kameran akkulaturissa on DC OUT 8.4V-liitin josta voi syöttää johdolla virtaa kameraan.
AC ei muuten tarkoita varsinaisesti mitään verkkovirtaa...
Olet sikäli oikeassa, että on olemassa myös DC-verkkovirtaa, mutta se ei liity mitenkään po asiaan kun aloittajan käytettävissä ei kuitenkaan liene muuta verkkovirtaa kuin 230V AC (vaihtovirta).
Esim. studioon voisi tietenkiin rakentaa DC-verkon kameran tarvitsemalle jännitteelle. Silloin verkkovirta olisi DC (tasavirtaa).
Varsinaisesti sanomme ”muuten” puhekielessä kotitalouksiin syötettävää 230V:n ns. taloussähköä verkkovirraksi (se on Suomessa aina vaihtovirtaa AC. Joissakin kodeissa on käytössä myös 360 (400) V:n AC (mulla vain kiukaassa, liedessä ja uunissa).
Ns. valtakunnan verkossa (siirtoverkko, runkoverkko, ) verkkovirran jännite on paljon suurempi 10–400 kilovolttia.
Tulevaisuudessa 0,4 kV ns. lähiverkko (pienjänniteverkko) korvattaneen 1,5 kV tasajänniteverkolla (DC).
Eiköhän se liene hankalaa vetää roikkaa perässään pitkin metsiä jos haluaa kameraansa käyttää verkkovirralla? Se jo maksaakin jos vaikka vaatimattoman 1 km roikan hankkii.
Olympuksen malleihin E-3 ja E-5 saa verkkovirtalaitteen, ostin joskus ja maksoin 50€ ,on jäänyt vähälle käytölle, koska minulla on 2 akkua ja lisäksi niitä voi käyttää yhdessä pystykuvauskahvassa, lisäksi pystykuvauskahvan (oli kylkiäinen) mukana tuli paristokotelo, mihin sopii 6 kpl AA kokoisia akkuja tai paristoja. Lidl myi Tronic ja Varta akkuja 1€ kpl.
Käsittääkseni lähes kaikkiin Canonin kameroihin (ml. kompaktit) saa verkkojohdon. Esim. tässä on halpajärkkäreihin:
http://www.rajalacamera.fi/canon-ack-e10-verkkolaite.html?gclid=CLeQqZij18ACFWHecgodGacAIA
Jos akkukotetelon kannessa on kumitulppa, niin se on verkkojohtoa varten.
Tässä on satasarjaan:
http://www.rajalacamera.fi/canon-ack-e8-verkkolaite.html
Johto menee akkutyypin mukaan.
Ostin Canon-kompaktin (PowerShot S20) toukokuussa 2000. Paketissa tuli mukana verkkovirta-adapteri, jonka akunmuotoinen pää oli tarkoitettu tökättäväksi akun paikalle ja johdon toinen, verkkopistokkeen muotoinen pää pistorasiaan.
Tuo kamera on tietenkin päässyt eläkkeelle jo vuosia sitten. Verkkovirta-adapterin kokeilemiseen en ole tuntenut tarvetta ja se lojunee jossakin laatikon uumenissa edelleen yhtä käyttämättömänä kuin 14 vuotta sitten. Onneksi minulle ei ole pakkomyyty tuollaista, ylimääräistä hintalisää tuovaa turhaketta tuon ensimmäisen digikamerani jälkeen.
Kamerat eivät ole minulle harrastelijalle studio-, vaan reissulaitteita.
Digijärkkäristi olen ollut kolmen vuoden ajan, toinen runko on nyt menossa. Kertaakaan en ole kaivannut mahdollisuutta kameran käyttämiseen suoraan verkkovirralla. Sen sijaan olen pitänyt jokaisen digikamerani kohdalla huolta, että minulla on vähintään kaksi akkua, joista tyhjentynyt ladataan varalle heti ladattuun vaihtamisen jälkeen.
Canon oli jo silloin Nikonia edellä.
Itse ostin v. 2000 N Coolpix 990 pokkariroppanan. Akkujen kesto oli alle ala-arvoisen jonka takia koko keksintö jäi vähälle käytölle.
Ostin siihen verkkovirtasovittimen jolla teoriassa pystyi kuvaamaan vaikka studiossa. Harmin paikka vaan....niksun tarkennus ei toiminut edes välttävästi joten studiokuvaamisestakaan ei tullut mitään.
”… niksun tarkennus ei toiminut edes välttävästi joten studiokuvaamisestakaan ei tullut mitään.”
että sillälailla. Ei voi kuvata studiossa ilman automaattitarkennusta? Nyt on jossai.n pitkiämatoja.
>Canon oli jo silloin Nikonia edellä.
Pitää kenties paikkansa. Pokkareissa.
Pokkaripuolella kuvaan Canonilla edelleen, mutta järkkärimerkikseni valikoitui Nikon ja taitaapa pysyäkin. Mielestäni järkkäripuolella pitää mennä 5D Mk III -tasolle asti, ennen kuin Canonilta alkaa löytyä hintaluokkakohtaisesti tasapäinen vastus Nikonille. Optiikassa kumpikin merkki napsii toisiltaan lasista toiseen pistevoittoja ristiin.
Filmiaikoina 1980- ja 1990-luvuilla kuvasin Canon AE-1:llä, ihan mielikseni ja täydeksi tyydytyksekseni. Silti siirryin nyt digikaudella järkkäreissä Nikonin leiriin.
Kummankaan merkin kuvaajilla ei kuitenkaan pitäisi missään nimessä olla varaa vähätellä pääkilpailijaa.
Nikonilla kunnon digijärkkäreitä tuli vasta D700 ja D 3. Kaikki edeltäneet olivat heikompia kuin Canonit.
Kieltämättä D4 ja D 810 ovat hienoja kameroita. Nyt voisin vaihtaa takaisin Nikoniin.
Alkuperäiselle kysyjälle:
Aika harvassa on tilanteet missä järkkärin verkkovirtakäytöstä on hyötyä (ilmeisesti pellipoliiseissa näin on), senverran on hyvät akunkestot, peilittömillä tosin on toivomisen varaa.
Käytän time-lapse ja studio kuvauksessa verkkolaitetta mm. siksi ettei kameraa tarvitse välillä irroittaa jalustasta.
Tuota onko ? Mitää järkeö kun lisä vara ja jopa tehoakkuvaraperiä on saatavilla
lisävarusteina? Jopa edullisestiki ainakin harakiriosina.
Kun jokatapauksessa joutuisi hankkimaan lisävarusteena suht kalliita tarvikkeita verkkovirran liittämiseksi kameraan?
Melekein sama kun alkaisi käyttää langatonta käsipuhelinta piuhallisena.
Tosin nykyään monessa älyphonessa ei ole akku noin vaan vaihdettavissa toisin kun kamerassa.
Paikoillaan jossain studiossa kuvatessa voi olla kätevääkin tai toisinaan sitten taas ei? Kyllähän joissain järkkykameroissakin on liitin ulkoiselle tasavirralle mutta mitä ja kuka sillä oikeesti mitään tekee?
Kaikki ylenmääräset piuhat on käytännös aina vaan tiellä jos joutuu kameraa käsittemään.
Tavis kuvaaja ainakaan tuskin tarttee nii kauheesti virtaa ettei tota kykenis mukanaan parissa akussa kantamaan?
Vaikka valmistajat yleensä lupaavat yhellälatauksella nou puolet enempi kuvia
kun yhellä akullisella saa.
”Kun jokatapauksessa joutuisi hankkimaan lisävarusteena suht kalliita tarvikkeita verkkovirran liittämiseksi kameraan?”
Eihän tuossa mitään kalliita tarvikkeita ja lisävarusteita
DC 8.4V OUT-liitin oli akkulaturissa vakiona ja tarvittava johtokin tuli kameran mukana (sekin turhaan kun noita johtoja on muutenkin kerääntynyt).
Uskon, että ratkaisu tulee halvemmaksi kun akut eivät ”kulu” studiokäytössä.