Kirkko kehityksen jarru?

Tavallisesti pidämme keskiaikaa pelkästään pimeyden aikakautena. Ensimmäiset tekniset visionäärit ilmaantuivat kuitenkin juuri keskiajalla ja kirkon piiristä.

Joukkoon kuului muiden muassa 1200-luvulla elänyt fransiskaanimunkki Roger Bacon. Hän ei ollut ainoastaan eräs tuon ajan oppineimmista filosofeista ja tiedemiehistä, vaan myös keskiaikainen vastine Jules Vernelle.

Roger Bacon ennusti, että tulevaisuudessa ihminen voi kulkea huimalla nopeudella vaunuilla, joissa ei ole vetoeläimiä, ja että tuolloin rakennetaan lentäviä koneita ja veden alla uivia laivoja.

Kuinka suosittu hän oli kirkollisissa piireissä?

Voimme siten löytää kirkon piiristä osavastauksen kysymykseen, miksi keskiaika oli niin dynaamista aikaa. Mutta kyseessä ei ole koko totuus.

Keskiaikaisen yhteiskunnan voi sanoa - yksinkertaisesti ilmaistuna - koostuneen kolmesta osasta: kirkosta, feodaalitiloista ja kaupungeista. Myös maatilat ja kaupungit olivat dynamiikan osatekijöitä.

Roger Bacon on kuvannut myös fossiileja koskevia havaintoja. Leonardo da Vinci (1452—1519) oli ensimmäisiä niistä, jotka ymmärsivät fossiilien todellisen luonteen.

Ranskalainen Bernard Palissy (noin 1510—1590) väitti vuonna 1575 luennoissaan (painettu kirjana 1580), että fossiilit olivat kauan sitten kuolleiden eläinten todellisia jäännöksiä.

Hänet monen muun tapaan poltettiin vuonna 1590 roviolla kerettiläisten ajatustensa vuoksi. Samalla tavalla kävi monen muun alun alkaen kirkon ja luostarien piirissä kasvaneiden ajattelijoiden ja tutkijoiden.

Kuinkahan kannustavaa tuo rovio- menettely tieteen kehittymiselle mahtoikaan olla?

Edelleen kirkolla on monia traditiosta periytyviä piirteitä, jotka pyrkivät estämään luonnollista kehitystä.