Vapaa-ajattelijain esittää tiedotteessaa 2.9.2014 kannatettavia huomioita. Niitä olisi paikallaan välittää kansanedustajille ylipäätään sekä varsinkin sivistysvaliokunnan ja perustuslakivaliokunnan jäsenille. Kun vapareita ja tämän asian kannatajia on paljon eri puolueissa ja eri puolilla maaata, olisi suositeltavaa, että ET:n vapauttamisesitystä tuettaiiin eri puolueiden jäsenten ja kannattajien toimesta kyseisten kansanedustajan omassa vaalipiirissä. Jos olet vaikka Oulusta, muista ensin oman vaalipiirisi kansanedustajia, joilla yhtymäkohtia omaan ajatteluusi.
"Elämänkatsomustiedon avaamista tuetaan
Myös lapsiasiavaltuutettu tukee elämänkatsomustiedon eli ET:n avaamista valittavaksi kaikille perusopetus- ja lukiolaissa. Asia nousee esille eduskunnassa, joka alkaa käsitellä hallituksen säästölakeihin liittyvää esitystä pienuskontojen minimiryhmäkoon nostamisesta. Lakiesitystä on kritisoitu laajasti siihen tulleissa lausunnoissa.
Koska samoissa lakipykälissä säädetään ET:n valintaoikeuden rajauksesta, se nousee nyt myös esiin. Valinnan mahdollistamisella on kannatusta eduskuntaryhmien piirissä. Siitä on myös kansanedustaja Anna Kontulan tekemä lakialoite. Muun muassa Humanistiliitto ja Vapaa-ajattelijat ovat jo pitkään vaatineet uskonnollisesti tunnustuksettoman elämänkatsomustiedon avaamista kaikille valittavaksi ja oppiaineen aseman parantamista kouluissa. Myös Ihmisoikeusliiton selvityksessä vuodelta 2010 todetaan uskonnonvapauden tilanteen eriarvoisuus oppilaiden kannalta.
Lapsiasiavaltuutettu huomauttaa lausunnossaan nyt käsiteltävään lakiesitykseen, että ”elämänkatsomustiedon opetukseen osallistuminen ei nykyiselläänkään täytä yhdenvertaisuudelle asetettuja vaatimuksia. Uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluva oppilas, jolle on tarjolla oman uskontokuntansa mukaista uskonnonopetusta, ei voi osallistua elämänkatsomustiedon opetukseen. Tällä rajoitetaan erityisesti evankelisluterilaiseen ja ortodoksiseen uskontokuntaan kuuluvien oppilaiden oikeutta valita uskonnon opetuksen ja elämänkatsomustiedon opetuksen välillä.”
- Peruskoululaisten perheiden ja lukiolaisten uskonnollinen holhoaminen valtion säädöksillä kirkon jäsenyyden perusteella ei pitäisi olla enää nykyaikaa, sanoo Vapaa-ajattelijain liiton pääsihteeri Esa Ylikoski. Valinnan vapaus tulee sallia, sillä monipuolinen ja moniarvoinen mutta tunnustukseton elämänkatsomustieto vastaa paremmin monen lukiolaisen toiveita ja peruskoululaisen perheen katsomuksellista tilannetta kuin evankelisluterilainen tai ortodoksinen ”oman uskonnon” opetus.
Myös tuoreessa kasvatustieteen pro gradu -tutkielmassa (Paula Ahonen, 2014, Jyväskylän yliopisto) haastatellut, lapsensa katsomusaineeksi elämänkatsomustiedon valinneet vanhemmat olivat vahvasti sitä mieltä, että elämänkatsomustiedon tulisi olla kaikkien oppilaiden saatavilla, että aine sopisi hyvin kaikille niin että huoltajat voisivat valita, onko oppilaan katsomusaineena uskonto vai ET.
- Eräs tutkielmaan osallistunut äiti kertoo erottaneensa lapsensa kirkosta, jotta tämä voi osallistua elämänkatsomustiedon opetukseen. Minkä takia evankelisluterilaiseen ja ortodoksiseen kirkkoon kuuluvilta pitää lailla kieltää elämänkatsomustiedon valinnan mahdollisuus, ihmettelee Esa Ylikoski
- Nykyjärjestelmä on myös lapsen oikeuksien kannalta liian jäykkä. Huoltajien uskonnollisessa asemassa tapahtuu usein muutoksia 9- tai 12-vuotisen koulutien aikana, mutta lapsen aseman muuttamiseen ei riitä nuoren itsensä ja toisen huoltajan kanta, vaan muutokseen tarvitaan molempien huoltajien hyväksyntä, huomauttaa Esa Ylikoski.
Vapaa-ajattelijat on uskonnottomien ihmisoikeus- ja kulttuurijärjestö. Vapaa-ajattelijain mielestä Suomen valtion on kohdeltava kaikkia ihmisiä yhdenvertaisesti uskonnosta tai vakaumuksesta riippumatta. Julkisen vallan tulee olla neutraali ja puolueeton suhteessa uskontoihin ja vakaumuksiin. Ihmisellä ja perheellä tulee olla oikeus halutessaan pitää uskonto ja vakaumus yksityisasianaan joutumatta paljastamaan sitä. Julkisen vallan ei tule omassa toiminnassaan esimerkiksi kouluissa järjestää yhdenkään uskonnon tunnustuksellisia jumalanpalveluksia ja muita uskonnonharjoitustilaisuuksia."
"Elämänkatsomustiedon avaamista tuetaan
Myös lapsiasiavaltuutettu tukee elämänkatsomustiedon eli ET:n avaamista valittavaksi kaikille perusopetus- ja lukiolaissa. Asia nousee esille eduskunnassa, joka alkaa käsitellä hallituksen säästölakeihin liittyvää esitystä pienuskontojen minimiryhmäkoon nostamisesta. Lakiesitystä on kritisoitu laajasti siihen tulleissa lausunnoissa.
Koska samoissa lakipykälissä säädetään ET:n valintaoikeuden rajauksesta, se nousee nyt myös esiin. Valinnan mahdollistamisella on kannatusta eduskuntaryhmien piirissä. Siitä on myös kansanedustaja Anna Kontulan tekemä lakialoite. Muun muassa Humanistiliitto ja Vapaa-ajattelijat ovat jo pitkään vaatineet uskonnollisesti tunnustuksettoman elämänkatsomustiedon avaamista kaikille valittavaksi ja oppiaineen aseman parantamista kouluissa. Myös Ihmisoikeusliiton selvityksessä vuodelta 2010 todetaan uskonnonvapauden tilanteen eriarvoisuus oppilaiden kannalta.
Lapsiasiavaltuutettu huomauttaa lausunnossaan nyt käsiteltävään lakiesitykseen, että ”elämänkatsomustiedon opetukseen osallistuminen ei nykyiselläänkään täytä yhdenvertaisuudelle asetettuja vaatimuksia. Uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluva oppilas, jolle on tarjolla oman uskontokuntansa mukaista uskonnonopetusta, ei voi osallistua elämänkatsomustiedon opetukseen. Tällä rajoitetaan erityisesti evankelisluterilaiseen ja ortodoksiseen uskontokuntaan kuuluvien oppilaiden oikeutta valita uskonnon opetuksen ja elämänkatsomustiedon opetuksen välillä.”
- Peruskoululaisten perheiden ja lukiolaisten uskonnollinen holhoaminen valtion säädöksillä kirkon jäsenyyden perusteella ei pitäisi olla enää nykyaikaa, sanoo Vapaa-ajattelijain liiton pääsihteeri Esa Ylikoski. Valinnan vapaus tulee sallia, sillä monipuolinen ja moniarvoinen mutta tunnustukseton elämänkatsomustieto vastaa paremmin monen lukiolaisen toiveita ja peruskoululaisen perheen katsomuksellista tilannetta kuin evankelisluterilainen tai ortodoksinen ”oman uskonnon” opetus.
Myös tuoreessa kasvatustieteen pro gradu -tutkielmassa (Paula Ahonen, 2014, Jyväskylän yliopisto) haastatellut, lapsensa katsomusaineeksi elämänkatsomustiedon valinneet vanhemmat olivat vahvasti sitä mieltä, että elämänkatsomustiedon tulisi olla kaikkien oppilaiden saatavilla, että aine sopisi hyvin kaikille niin että huoltajat voisivat valita, onko oppilaan katsomusaineena uskonto vai ET.
- Eräs tutkielmaan osallistunut äiti kertoo erottaneensa lapsensa kirkosta, jotta tämä voi osallistua elämänkatsomustiedon opetukseen. Minkä takia evankelisluterilaiseen ja ortodoksiseen kirkkoon kuuluvilta pitää lailla kieltää elämänkatsomustiedon valinnan mahdollisuus, ihmettelee Esa Ylikoski
- Nykyjärjestelmä on myös lapsen oikeuksien kannalta liian jäykkä. Huoltajien uskonnollisessa asemassa tapahtuu usein muutoksia 9- tai 12-vuotisen koulutien aikana, mutta lapsen aseman muuttamiseen ei riitä nuoren itsensä ja toisen huoltajan kanta, vaan muutokseen tarvitaan molempien huoltajien hyväksyntä, huomauttaa Esa Ylikoski.
Vapaa-ajattelijat on uskonnottomien ihmisoikeus- ja kulttuurijärjestö. Vapaa-ajattelijain mielestä Suomen valtion on kohdeltava kaikkia ihmisiä yhdenvertaisesti uskonnosta tai vakaumuksesta riippumatta. Julkisen vallan tulee olla neutraali ja puolueeton suhteessa uskontoihin ja vakaumuksiin. Ihmisellä ja perheellä tulee olla oikeus halutessaan pitää uskonto ja vakaumus yksityisasianaan joutumatta paljastamaan sitä. Julkisen vallan ei tule omassa toiminnassaan esimerkiksi kouluissa järjestää yhdenkään uskonnon tunnustuksellisia jumalanpalveluksia ja muita uskonnonharjoitustilaisuuksia."
Vastaukset 24
Vanhimmat
Liite edelliseen:
"Lapsiasiainvaltuutetun ja Ihmisoikeusliiton toteamukset:
Lapsiasianvaltuutettu
”Lapsiasiavaltuutettu huomauttaa lisäksi, että elämänkatsomustiedon opetukseen osallistuminen ei nykyiselläänkään täytä yhdenvertaisuudelle asetettuja vaatimuksia. Uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluva oppilas, jolle on tarjolla oman uskontokuntansa mukaista uskonnonopetusta, ei voi osallistua elämänkatsomustiedon opetukseen. Tällä rajoitetaan erityisesti evankelisluterilaiseen ja ortodoksiseen uskontokuntaan kuuluvien oppilaiden oikeutta valita uskonnon opetuksen ja elämänkatsomustiedon opetuksen välillä. Nyt esitetty lakimuutos lisää käytännössä eriarvoisessa asemassa olevin oppilaiden määrää, kun yhä useampi muihin uskontokuntiin kuuluvista voi valita elämänkatsomustiedon opetuksen.”
Lapsiasiavaltuutetun lausunto muiden uskontojen kuin evankelisluterilaisten ja ortodoksisen uskonnon opetusperusteiden tiukennuksesta perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa. Opetus- ja kulttuuriministeriölle 16.6.2014. Viite: Dnro 31/1010/2014, lausuntopyyntö 15.5.2014 http://www.lapsiasia.fi/nyt/lausunnot/lausunto/-/view/1885559
Ihmisoikeusliitto
on vuonna 2010 julkaissut selvityksen uskonnonopetukseen liittyvistä
ihmisoikeusnäkökulmista. http://ihmisoikeusliitto.fi/wp-content/uploads/2014/05/Uskonnonopetus_ja_ihmisoikeudet_IOL_2010.pdf.
Selvityksessä mm. todetaan, että
"Nykyisessä uskonnonopetusjärjestelmässä uskonnonvapaus näyttäytyy kuitenkin oppilaiden kannalta eriarvoisena vapautena ja oikeutena. Lain mukaan evankelisluterilaisen kirkon jäsen ei voi valita mitään muuta oppiainetta."
Ja kun eduskuntavaalit lähestyvät, voi toki tehdä niinkin, että ottaa mahdollisesta omasta puolueestaan 3-4 ehdokaskandidaattia tarkasteluun ja kilpailutaa hieman...
Tai jos ei ole vielä puoluetta lukkoon lyötynä ensin, vaan aikoo mennä henkilö edellä, voisi ottaa esim. 2-4 eri puolueesta ehdokkaan/ehdokkaita samanlaiseen kilpailutukseen...
Ja näin voi tehdä, vaikka olisi vielä hyvin epävarmaa, aikooko edes äänestää... Että jos tästä löytäisi yhden perusteen (lisää)...
Vaalien alla kuulemma on köyhälläkin ystäviä? ;-)
Lausunto siis on täällä: http://vapaa-ajattelijat.fi/blog/2014/09/12/elamankatsomustiedon-avaamista-tuetaan-tiedotus-12-9-2014/
Ja taustakertauksena: Laki on asetusta ylempi. Laki määrää esimerkiksi että peruskoulussa opetetaan matematiikkaa, asetus taas kuinka paljon. Asetuksella ei voida lakkauttaa matematiikan opetusta kokonaan.
Katsomusaineiden ryhmä kootaan kolmea oppilasta varten ja tämän määrää nimenomaan laki, ei asetus. Valtio haluaa säästää. Kolmen oppilaan rajaa halutaan nostaa, joten lakia on muutettava. Siis Eduskunta käsittelee asian. Myös ET:n rajaaminen pois lähinnä evlut oppilailta määrätään laissa. Epäsuorasti siis ET:n avaaminen voi päätyä asialistalle.
Eduskunta on varannut ensi viikon budjettiesityksen lähetekeskustelua varten. On mahdollista, että tähänkin asiaan puututaan, koska esitetyn lakimuutoksen taustalla on nimenomaan säästösyyt. Toisaalta suoria säästöjä avaaminen ei laskennallisesti toisi; käytännössä ehkä pienuskontojen opetuksen määrää supistetaan jatkossa entisestään ja tämä olisi eräs mahdollinen askel siiheen suuntaan.
Laki ei määrää esim. reaaliaineiden osalta kaikkia oppiaineita, mutta jostain syystä se määrää uskonnonopetuksesta sekä terveystiedosta. Tältä osin lukiolakia oltiin miltei avaamassa, mutta nyt on päädytty siihen, että "pandoran lipasta" ei avata eduskunnalle. Tämä tarkoitaa, että uskontoa/elämänkatsomustietoa on tuntijakoasetuksessa oltava vähintään yksi pakolinen kurssi. Nyt niitä on kolme. Ennakkotietojen (HS/MarjukkaLIiten) mukaan uskontoa/et:oa ollaan vähentämässä, mutta ehkä vain kahteen pakolliseen kurssiin.
Tämä korostaa po. vaatimuksemme merkitystä. Oppivelvollisuuden jälkeisiä II asteen opintojaan aloittavan tulisi saada itse valita, ottaako katsomusianeekseen "oman uskonnon" vai elämänkatsomustiedon. Holhoaminen valtion toimesta on niin väärin myös siksi, että lukiolainen ei voi erota kirkosta muutoin kuin molempien hultajien suostumuksella. Toki myös peruskoululaisen perheen tai uusperheen holhoaminen on myös väärin.
Jos uskonnon/et:n pakollisten kurssien määrä vähennettäisiin yhteen kurssiin, siinä tapauksessa myös kirkkoon kuuluva lukiolainen voisikin käytännössä opiskella elämänkatsomustietoa, kunhan suorttaa sen yhden pakollisen uskonnon kurssin (saadakseen päästötodistuksen). Tällä hetkellä lukiolaisella ei juuri riitä aikaa ottaa kolmen pakollisen uskonnon kurssin lisäksi enää et:n kursseja.
Yo-kirjoituksissa on sinänsä mahdollista kirjoittaa myös et, vaikka pakollinen aine olisikin uskonto, mutta silloin on valittava koko setti, siis kysymyssarja ja aine. Ennen muinoin oli reaalikokessa laaja ainevalikoima.
Jos saisin päätää, tekisin välimuodon yo-kirjoituten reaalikokeeseen niin, että voisi vaita aineryhmän, esim. katsomusianeet uskonto/et ja filosofia yhdessä, kaikisa täysi sarja kysymyksiä, muta voisi vastata ko. aineryhmän mihin kysymykseen tahansa.
Terveystieto on lisätty aivan nimenomaisesti Eduskunnan tahdosta. HE 142/2000: "kouluterveystutkimuksen mukaan oppilaiden erilainen oireilu on lisääntynyt. Muun muassa niska- ja hartiakivut, väsymys tai heikotus - - Yhtenä koulutyöhön liittyvänä syynä tutkimuksessa todetaan, että nuori ei saa koulussa tietoja ja taitoja, miten itseään tulisi huoltaa. - - Tutkimusten mukaan kouluttautumisella on myönteinen vaikutus ihmisen terveyteen."
Sen sijaan katsomusaineet ovat tavallaan vahinko. Tältä osin aiempi HE toteaa "Tarkoituksena on, että opiskelijalle pakolliset aineet säilyvät nykyisellään."; ei siis sanota erikseen mitään esim. uskonnosta tai maantiedosta. Katsomusaineet tulivat erikseen mainituiksi vain siksi, että niistä piti erikseen säätää.
Uusi asetusluonnos tuntijaosta ei siis oikeastaan noudata lain tarkoitusta. Ja jos sitä rikotaan, on vähän hassua noudattaa lain kirjainta tässä.
Tätä löyhästi sivuten, hallitus perustelee epätasa-arvoa uskontojen kesken muutamin eri tavoin: http://www.uskonnonvapaus.fi/2013/pienuskontojen-ryhmakoko.html
Sisältöä ei kannata vieläkään koittaa muuttaa... Että elämänkatsomustieto olisi niin mukavaa, että sinne sisällön takia haluttaisiin. Silloin tätä ongelmaa ei enää olisi:)
PS. Tuhannen ja yhden yön sadut vielä kesken
Edelleen: Suomen evankelisluterilaisen Valtionkirkon jäsenet eivät voi halutessaan opiskella elämänkatsomustietoa.
Asia nousee eduskunnassa esille ensi viikolla! Sille tarvitaan tukea.
"Pakkouskonto" kouluissa pois! Tuki tälle ja sitä tukeville kansanedustajille:
http://vapaa-ajattelijat.fi/blog/2014/09/12/elamankatsomustiedon-avaamista-tuetaan-tiedotus-12-9-2014/
Vapaa-ajattelijain Liitto ry on saanut eduskunnan sivistysvaliokunnalta lausuntopyynnön asiasta HE 136/2014 vp eduskunnalle laeiksi perusopetuslain 13 §:n ja lukiolain 9 §:n muuttamisesta. Kiitämme pyynnöstä ja vastaamme ottaen huomioon myös eduskunnan perustuslakivaliokunnan lausunnon 7.11.2014. Eduskunnan on syytä luopua hallituksen epäonnistuneesta esityksestä nostaa minimiryhmäkokoja.
Samalla pyydämme sivistysvaliokuntaa ja eduskuntaa kiinnittämään huomiota käsiteltävänä olevien perusopetuslain ja lukiolain pykälien (13 § ja 9 §) sisältämiin katsomusaineen valinnan vapauden rajoituksiin, jotka ovat ristiriidassa ihmisten yhdenvertaisen kohtelun periaatteen kanssa. Esitämme yhdenvertaisuuden toteuttamiseksi vapautta katsomusaineen valintaan kaikille. Sen, onko oppilas vauvana liitetty uskontokunnan jäseneksi, ei tule estää esimerkiksi elämänkatsomustiedon opetukseen pääsemistä. Valinnan voisivat edelleen tehdä peruskoulussa huoltajat ja lukiossa opiskelija itse.
I Minimiryhmäkokoa ei pidä nostaa
Mielestämme katsomusaineiden (omat uskonnot ja elämänkatsomustieto) opetuksen järjestämiseen vaadittavia minimiryhmäkokoja ei pidä nostaa.
Uskonnottomien ihmisoikeus- ja kulttuurijärjestönä Vapaa-ajattelijain liitto kiinnittää eduskunnan sivistysvaliokunnan huomiota erityisesti siihen, että kaikille sopiva katsomuksellisesti tunnustukseton, uskontoon tai ateismiin sitoutumaton elämänkatsomustieto on tälläkin hetkellä vajaakäytössä ja ryhmäkoon nosto heikentäisi oppiaineen ja siihen oikeutettujen oppilaiden asemaa käytännössä edelleen.
Elämänkatsomustiedon (et) asemaan keskittyneen www.et-opetus.fi -projektin saamien ja keräämien tietojen mukaan et:n opetusjärjestelyissä ja niistä tiedottamisessa on ollut ja on yhä usein puutteita ja virheitä kouluissa ja kunnissa (http://www.et-opetus.fi/raportit-ja-julkaisut). Peruskoulua aloittavien oppilaiden huoltajille lähetettävässä ”Tervetuloa kouluun” -oppaissa et:n esittely on puutteellinen, ja huoltajille järjestetyissä infotilaisuuksissa on usein korostettu opetuksen järjestämisen hankaluutta tai että ryhmää ei ole. Niinpä monet et:oon oikeutetun oppilaan huoltajat ovat taipuneet lapsen sijoittamiseen uskonnonopetukseen, ja tämä jo ennen koulun aloittamista usein painostuksen luonteisessa tilanteessa tehty valinta on sitten koulun taholla pidetty pysyvänä, mikäli huoltajat eivät oma-aloitteisesti ole ilmoittaneet muutoksesta. Et:n vajaakäyttö ilmenee siten, että et:n opetusryhmissä varsinkin perusopetuksen alakouluissa on koko maassa ollut keskimäärin alle 5 prosenttia kaikista oppilaista, vaikka siihen oikeutettuja oppilaita on nyt noin 15-16 prosenttia kaikista oppilaista. (Mihinkään rekisteröityyn uskonnolliseen yhdyskuntaan kuulumattomia on koko väestössä nyt 22 prosenttia, ja heistä on jonkun pienuskonnon jäseniä noin 2 prosenttia väestöstä.)
Tämä kertoo rakenteellisesta syrjinnästä. Et-opetukseen osallistuvien osuuden mataluuteen vaikuttaa se, että monissa kouluissa et-opetusta ei järjestetä ollenkaan, vaikka maamme kaikissa kunnissa opetukseen oikeutettuja oppilaita kuitenkin on. Tilanne, jossa et-opetukseen oikeutettujen, peruskoulun ensimmäiselle luokalle tulevien oppilaiden huoltajille ilmoitetaan, että et-opetusta ei järjestetä tai et-opetukseen osallistumiseksi ekaluokkalaisen tulisi yhden viikkotunnin ajaksi siirtyä toiseen kouluun, on uskonnottomia ja muita elämänkatsomuksen opetukseen oikeutettuja kohtaan tosiasiallisesti syrjivä.
Syrjintä vähenisi käytännössä, mikäli elämänkatsomustiedon oppilaiden määrä lisääntyisi. Tiedotuksen ja opetusjärjestelyjen parantamisen lisäksi uskonnottomien syrjintää vähentäisi myös evankelis-luterilaiseen ja ortodoksiseen kirkkoon kuuluvien peruskoulun oppilaiden ja lukiolaisten syrjinnän lopettaminen niin kuin seuraavassa esitetään:
II Elämänkatsomustiedon opiskelun mahdollisuuden salliminen kaikille
Mielestämme perusopetuksen oppilaan huoltajilla ja lukiolaisella tulee olla oikeus valita katsomusaineeksi uskonto tai elämänkatsomustieto riippumatta siitä, onko oppilas tai opiskelija lapsena liitetty ja väestörekisterissä rekisteröity evankelis-luterilaisen tai ortodoksisen kirkon jäseneksi tai ei. Niinpä esitämme, että eduskunta muuttaa perusopetuslain 13 §:n ja lukiolain 9 §:n sisältöä niin, että ihmisten yhdenvertainen kohtelu perusopetuksen ja lukion katsomusaineen valinnassa toteutetaan.
Perusteluksi kiinnitämme huomiota Perustuslakivaliokunnan lausunnossa 7.11.2014 esitettyyn kantaan, jonka mukaan evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkkokunnan oikeudellisesti ja yhteiskunnallisesti erityinen asema Suomessa ei ole sinänsä perustuslain 6 §:n 2 momentin edellyttämä hyväksyttävä syy kohdella näihin uskontokuntiin kuuluvia eri tavoin kuin muita.
”Suomessa valtio ei ole tunnustukseton mutta ei myöskään tunnustuksellinen (PeVL 12/1982 vp ). Evankelis-luterilaisella kirkolla on kuitenkin perustuslain 76 §:ään ja kirkkolakiin (1054/1993) perustuva erityisasema Suomessa, ja myös ortodoksisen kirkon julkisoikeudellinen asema perustuu eduskunnan säätämään lakiin (laki ortodoksisesta kirkosta, 985/2006). Tämä ei kuitenkaan perustuslakivaliokunnan mukaan merkitse, että evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkkokunnan oikeudellisesti ja yhteiskunnallisesti erityinen asema Suomessa olisi sinänsä perustuslain 6 §:n 2 momentin edellyttämä hyväksyttävä syy kohdella näihin uskontokuntiin kuuluvia eri tavoin kuin muita.”
Nykyinen tilanne, jossa kirkkoon liitetyn lapsen tai nuoren on pakko opiskella uskontoa peruskoulussa ja lukiossa, on holhoava ja rikkoo paitsi yhdenvertaisuutta myös lapsen oikeuksia ja uskonnonvapautta. Lapsiasiavaltuutettu huomauttaakin lausunnossaan nyt käsiteltävään lakiesitykseen, että ”elämänkatsomustiedon opetukseen osallistuminen ei nykyiselläänkään täytä yhdenvertaisuudelle asetettuja vaatimuksia. Uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluva oppilas, jolle on tarjolla oman uskontokuntansa mukaista uskonnonopetusta, ei voi osallistua elämänkatsomustiedon opetukseen. Tällä rajoitetaan erityisesti evankelisluterilaiseen ja ortodoksiseen uskontokuntaan kuuluvien oppilaiden oikeutta valita uskonnon opetuksen ja elämänkatsomustiedon opetuksen välillä.” Myös Ihmisoikeusliiton selvityksessä vuodelta 2010 todetaan uskonnonvapauden tilanteen eriarvoisuus oppilaiden kannalta.
Mielestämme peruskoululaisten perheiden ja lukiolaisten uskonnollinen holhoaminen valtion säädöksillä kirkon jäsenyyden perusteella ei pitäisi enää kuulua nykyaikaan. Nykyjärjestelmä on lapsen oikeuksien kannalta myös aivan liian jäykkä, kun lapsen perhetilanteissa ja huoltajien uskonnollisessa asemassa tapahtuu muutoksia lapsen 9- tai 12-vuotisen koulutien aikana. Lapsen tai nuoren virallisen uskonnollisen asema muuttamiseen väestörekisterissä ei riitä toisen huoltajan ja 12 vuotta täyttäneen lapsen itsensä kanta, vaan muutokseen tarvitaan molempien huoltajien hyväksyntä, mikä voi johtaa siihen, että lapsen tai nuoren oma ja lähivanhemman mielipide ei toteudu. Niinpä vaikka oppivelvollisuuden jälkeisiä II asteen opintojaan suorittava opiskelija itse ja esimerkiksi hänen lähihuoltajansa haluaisivat, että lukiolainen suorittaisi katsomusaineenaan elämänkatsomustiedon kurssit, toinen huoltaja voi tämän nyt käytännössä estää estämällä uskonnollisen aseman muuttamisen väestörekisterissä.
Katsomusaineen valinnan vapaus tulee mielestämme nyt sallia kaikille yhdenvertaisen kohtelun perusoikeuden toteuttamiseksi käytännössä. Katsomuksellisesti tunnustukseton, uskontoihin ja ateismiin sitoutumaton, sisällöltään monipuolinen ja moniarvoinen, elämänkatsomustieto sopii periaatteessa kaikille, ja joka tapauksessa se saattaa vastata paremmin monen lukiolaisen toiveita ja peruskoululaisen perheen katsomuksellista tilannetta kuin evankelisluterilainen tai ortodoksinen ”oman uskonnon” opetus. Muutos vahvistaisi lasten ja heidän perheidensä katsomuksellista autonomiaa ja toisi uskonnollisiin yhdyskuntiin kuuluville saman valinnan vapauden kuin on niihin kuulumattomilla. Samalla muutos ilmeisesti lisäisi elämänkatsomustiedon oppilasmäärää, mikä puolestaan edistäisi elämänkatsomustiedon opetusjärjestelyjen myönteistä kehittymistä niin, että myös uskonnottomien elämänkatsomustiedon oppilaiden ja opiskelijoiden opetus paranisi. Toisaalta lakimuutos myös vahvistaisi opintojen ja koulun tuntijärjestelyjen jatkuvuutta, sillä lapsi voisi, perheen niin halutessa, jatkaa elämänkatsomustiedon opetuksessa, vaikka hän vanhempineen liittyisi johonkin uskonnolliseen yhdyskuntaan.
Edellä olevan perusteella ehdotamme, että valiokunta käsittelisi HE 136/2014 yhteydessä myös lakialoitteen LA 44/2012 ET:n vapaan valinnan sallimisesta. Lisäksi eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen päätöksessä 1705/2003 todetaan tarve katsomusaineen valintaa koskevien pykälien selkiyttämiseen.
Perusopetuslain (21.8.1998/628) 13 §:n (6.6.2003/454) lukiolain (21.8.1998/629) 9 §:n (6.6.2003/455) ensimmäisestä momentista tulee poistaa seuraava valinnan vapautta rajoittava virke ”Tähän uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluvat oppilaat osallistuvat oman uskontonsa opetukseen.” Kuudennessa momentissa tulee säätää mahdollisuus valita katsomusaine vapaasti riippumatta siitä, onko oppilas tai opiskelija liitettynä johonkin uskonnolliseen yhdyskuntaan vai ei.
Hei, nyt olisi hyvä aika lähettää tukikannanottoja kansanedustajille.
"STT:n uutisiaa":
http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194940577059/artikkeli/vapaaajattelijat haluavat katsomusaineen valinnan vapaaksi.html
Missä muissa lehdissä löytyy?
Sivistysvaliokunta parin tunnin kuluttua:
3. HE 136/2014 vp eduskunnalle laeiksi perusopetuslain 13 §:n ja lukiolain 9 §:n muuttamisesta - - Päätetään asian jatkokäsittelystä.
Tätä ei ollut viikkosuunnitelmassa.
Sivistysvaliokunta eilen:
"Sivistysvaliokunta viittaa perustuslakivaliokunnan asiasta antamaan lausuntoon PeVL 37/2014 vp ja toteaa, että asian eteenpäin vieminen tässä vaiheessa vaalikautta ei ole valiokunnan arvion mukaan mahdollista. Valiokunta lopettaa asian käsittelyn. Päätöksestä ilmoitetaan valtiovarainvaliokunnalle ja eduskunnan keskuskanslialle."
Eli se siitä sitten. Katsomusaineiden minimiryhmäkoko ei kasva, eikä sitten käsitellä ohessa myöskään lakialoitetta joka olisi vapauttanut ET:n myös evlut kirkon jäsenille.
Olisi huomattavasti taloudellisempaa, jos ET lakkautettaisiin ja oppilaat siirtyisivät luterilaiseen uskonnonopetukseen. Tämä olisi kulttuurisestikin perusteltua, sillä luterilaisuus on maassamme valtauskonto ja historiallisesti katsoen merkittävä yleissivistyksen osa-alue.
Eli säästösyistä ET pois (ja vapareilta myös valtiontuet).
Talouden osalta tämä on tietenkin selvää. Yksi aine on halvempaa kuin monta.
Mutta ennen lisäpohdintaa: Mitä tekisit pienuskontojen opetukselle? Siis esim. ortodoksisuus, islam, Herran kansa ym.
Pienuskonnoissa on sentään omaa sisältöä. ET on pelkkää ei-uskontoa vaparien hengessä. Onneksi on joskus osaavia opettajia, joilla on esim. uskonnonopettajan koulutus. Olen kuullut, että he ovat parhaita. Hyvä opettajakaan ei kuitenkaan voi kompensoida huonoa oppiainetta, joka kaiken kukkuraksi syö rahaakin. Eli ET pois ja vapareiltakin tuet pois.
Et vastannut kunnolla. Kannatatko kaikille yhteistä ja pakollista evlut uskontoa, nykymallia pl. et-opetus vai jotain aivan muuta?
ET-opetuksen sisällöstä ks. vaikka http://et-opetus.fi/et . ET-opettajille on oma koulutuksensa, ks. http://www.helsinki.fi/et/ .
Avaan uuden ketjun evlut uskonnon opetuksesta.
Hallitusohjelmatavoitteemme on tältä osin selvä:
"5. Elämänkatsomustiedon opetus avattava kaikille
Mielestämme uskontoa ei tarvita peruskoulun ja lukion erillisenä oppiaineena. Mikäli uskonnonopetusta kuitenkin on, sitä ei pitäisi aloittaa vielä peruskoulun alaluokilla. Uskonnonopetuksen vaihtoehtona oleva elämänkatsomustieto tulee avata peruskoulussa ja lukiossa kaikille mahdolliseksi katsomusaineeksi uskonnon vaihtoehtona. Perheiden ja lukiolaisten tulee saada valita vapaasti ilman valtiovallan holhousta, onko oppilaan tai opiskelijan katsomusaineena elämänkatsomustieto vai uskonto. Tämä on hyvin perusteltua ottaa hallitusohjelmaan omana asianaan, mikäli eduskunta ei jo syksyllä 2014 korjaa tilannetta perusopetus- ja lukiolakien käsittelyn yhteydessä."
http://vapaa-ajattelijat.fi/blog/2014/10/23/ihmisten-yhdenvertaiseen-kohteluun-julkisen-vallan-toiminnassa-vapaa-ajattelijain-liitto-ryn-ehdotuksia-uuden-eduskuntakauden-tavoitteisiin-hallitusohjelmaan-ja-hallituksen-toimintaan/
Kansanedustajaehdokkaat ja kansanedustajat kuuntelevat tarkemmalla korvalla oman vaalipiirin immeisiä. Nyt sitten kilpailuttamaan saman puolueen ja eri puolueiden ehdokkaita mm. tämän asian suhteen... Toki myös puolueiden pääkonttoreiden halitusneuvottelijoille vaatimusliikettä tarvitaan...
Suomessa on ihan oikeitakin ongelmia. Kannattaisiko Humanisti-vaparinkin ihan vaan keskittyä niihin. Tällaista turhanaikaista lätinää on tuloksena, kun valtion rahalla hummataan hotelliseminaareissa ja ulkomailla.