E85 etanolia Origoon?

Nojaa, voihan marinolillakin täyttövaiheessa läträtä, valutella sinne tänne ja sprii höyrystyy ja huulessa oleva tupakki sytyttää ja koko purtilo lentää - no ei nyt sentään, vaan sammutuspeite lentää...

Joten ei ollut vastaus kysymykseen. E85 etanolissa on bensaa 15-20%, mitenkä se vaikuttaa käyttöön keittimen polttonesteenä - en ole nähnyt mitään tietoja. Kai se on nyt nosteltava origo veneestä telakoinnin jälkeen ja tehtävä empiiriset kokeet pihamaalla, lämpiääkö totivesi ja palaako hillityn normaalisti vai käryttääkö tai roihahteleeko.

Eihän E85 ole sama kuin bensa, paljon lähempänä marinolia (85%) kuin bensiiniä (15%).

Tärkein tieto siellä on se bensan osuus, vaikka pienempikin niin kyllä se riittää paukkuun. Mietitäämpä hetki, jos se auto kulkisi sillä pirtulla niin miksi sinne sitä bensiiniä lisätään. Kyllä se on se bensan antama potku mitä siinä seoksessa tarvitaan. Vastaus on: älä lähde leikkimään, sillä veneessä hiilivetyjen kaasut - ovat raskaampia kuin ilma - jäävät sinne sisään ja kun seos on sopiva enkelikuoro tulee tutuksi.

on koettu kirjoitti:

Tärkein tieto siellä on se bensan osuus, vaikka pienempikin niin kyllä se riittää paukkuun. Mietitäämpä hetki, jos se auto kulkisi sillä pirtulla niin miksi sinne sitä bensiiniä lisätään. Kyllä se on se bensan antama potku mitä siinä seoksessa tarvitaan. Vastaus on: älä lähde leikkimään, sillä veneessä hiilivetyjen kaasut - ovat raskaampia kuin ilma - jäävät sinne sisään ja kun seos on sopiva enkelikuoro tulee tutuksi.

Lue lisää

Nesteen E85 etanolia on 80-85%. Jos bensa-auto kulkisi E85 etanolilla, niin miksi tarvitsee tehdä muutoksia polttoainejärjestelmään ja moottorinohjaukseen? Olihan niitä petroolilla kulkeviakin (ainakin petro-saab ja -talbot) 80-lulvun alussa, sama kone kuin bensavehkeessä mutta niihinkin oli tehty tarvittavat muutokset (puristussuhde ym) Silti petroolia voidaan käyttää venekeittimien polttoaineena, eikä kukaan pelkää että petroolin hiilivetyjen kaasut räjäyttävät venettä.

E85 on moottoripolttoaine, samoin kuin dieselöljy ja bensiini ja jopa petrooli. Mitenkä sen fysikaaliset ominaisuudet sitten lisäaineiden vuoksi eroavat puhtaasta etanolista ja bensiinistä? Jos sitä ei voi käyttää nykyisten etanolikeitinten (Origo tms.) polttonesteenä, niin olisiko mahdollista valmistaa keittimiä ja liesiä jotka käyttäisivät sitä? Aikoinaan veneessäni oli tenttukeitin, jossa etanoli höyrystyi polttimessa (polttimeen johtavan putken alla oli esilämmityskuppi), luulisi että tuon tyyppiseen vähän helpommin höyrystyvä E85 olisi hyvä polttoaine.

Tietysti voi miettiä myös sitä miksi E85 etanoli maksaa 1,1 €/l, Marinol etanoli 5 €/l ja Origonol etanoli 9 €/l

Mutta nimimerkin "on koettu" perusteella voisi päätellä että olet kokeillut E85 polttoainetta keittohommissa. Vastauksessasi on kuitenkin vain skepulaatioita "mietitäänpä hetki..." - eikä niinkään empiirisiä havaintoja. Mitä siis olet kokenut?

Hiilivetyjen palamisessa muodostuu aina vesihöyryä eli eivät todellakaan kuivata mitään. Jos haluat kuivattaa palamisprosessilla tarvitset suljetun palotilan josta palokaasut siirtyvät palettuaan 100%:sti vuotamattomasta putkesta ulos. Silloin palotilan materiaalin läpi johtuva lämpö voi aiheuttaa suhteellisen kosteuden laskun lämmittämällä ilmaa, mikä ei oikeasti vielä kuivatamitään. Kuivattaminen onnistuu vasta kun se vesi siirretään jossain muodossa (höyrynä tai nesteenä) ulos veneestä.

no ei kuivata kirjoitti:

Hiilivetyjen palamisessa muodostuu aina vesihöyryä eli eivät todellakaan kuivata mitään. Jos haluat kuivattaa palamisprosessilla tarvitset suljetun palotilan josta palokaasut siirtyvät palettuaan 100%:sti vuotamattomasta putkesta ulos. Silloin palotilan materiaalin läpi johtuva lämpö voi aiheuttaa suhteellisen kosteuden laskun lämmittämällä ilmaa, mikä ei oikeasti vielä kuivatamitään. Kuivattaminen onnistuu vasta kun se vesi siirretään jossain muodossa (höyrynä tai nesteenä) ulos veneestä.

Lue lisää

Tulin juuri viikon purjehdusreissulta saaristosta. Niinä öinä, jolloin öljylamppu paloi kajuutassa illasta aamuun, luukkujen alumiinikarmit ja ikkunat olivat kuivat aamulla. Niinä öinä, jolloin sammutin öljylampun illalla, aamulla kondenssivettä oli alumiinikarmeissa, ikkunoissa ja sitä oli tippunut niistä turkille. Havainto oli se, että öljylampun palaessa sisälämpö pysyi aamuun asti n 16 asteessa ja sisällä tuntui kuivalta. Kun öljylamppu ei palanut, sisälämpö oli aamuisin n.12 astetta ja kondenssivettä oli siellä täällä ja tuntui kostealta.
Tarkoitatko todistelullasi, että havaintoni on pelkkää kuvittelua ja että öljylamppu oikeasti lisäsikin kosteutta?

ai että kostui? kirjoitti:

Tulin juuri viikon purjehdusreissulta saaristosta. Niinä öinä, jolloin öljylamppu paloi kajuutassa illasta aamuun, luukkujen alumiinikarmit ja ikkunat olivat kuivat aamulla. Niinä öinä, jolloin sammutin öljylampun illalla, aamulla kondenssivettä oli alumiinikarmeissa, ikkunoissa ja sitä oli tippunut niistä turkille. Havainto oli se, että öljylampun palaessa sisälämpö pysyi aamuun asti n 16 asteessa ja sisällä tuntui kuivalta. Kun öljylamppu ei palanut, sisälämpö oli aamuisin n.12 astetta ja kondenssivettä oli siellä täällä ja tuntui kostealta.
Tarkoitatko todistelullasi, että havaintoni on pelkkää kuvittelua ja että öljylamppu oikeasti lisäsikin kosteutta?

Lue lisää

Laskelmieni mukaan veneeni laipioon asennettu jonkin verran myrskylyhtyä isompi öljylamppu tuottaa 10 tunnin palamisen aikana 1,9 kWh edestä lämpöä. Onhan sillä jo merkitystä. Isot kattolamput voivat tuottaa lämpöä pari kilowattia, tavalliseen veneeseen ne taitavat olla liian isoja.

ai että kostui? kirjoitti:

Tulin juuri viikon purjehdusreissulta saaristosta. Niinä öinä, jolloin öljylamppu paloi kajuutassa illasta aamuun, luukkujen alumiinikarmit ja ikkunat olivat kuivat aamulla. Niinä öinä, jolloin sammutin öljylampun illalla, aamulla kondenssivettä oli alumiinikarmeissa, ikkunoissa ja sitä oli tippunut niistä turkille. Havainto oli se, että öljylampun palaessa sisälämpö pysyi aamuun asti n 16 asteessa ja sisällä tuntui kuivalta. Kun öljylamppu ei palanut, sisälämpö oli aamuisin n.12 astetta ja kondenssivettä oli siellä täällä ja tuntui kostealta.
Tarkoitatko todistelullasi, että havaintoni on pelkkää kuvittelua ja että öljylamppu oikeasti lisäsikin kosteutta?

Lue lisää

Havaintosi lienevät oikeat, mutta johtopäätöksesi niistä olivat silkkaa puppua.

Öljylamppu sisätiloissa siis edelleenkin lisää kosteutta.

Vedyn palaminen: 2 H2 O2 = 2 H2O
Hiilen palaminen: C O2 = CO2
joten hiilivedyn palaminen:
n2(H2) m(C) (m n)(O2) = 2n(H2O) m(CO2)

Kosteuden voit sitten poistaa joko tuulettamalla (ilmanvaihdolla)
tai pumppaamalla pilssiin tiivistyneen veden pois.

Mitä ihmettä? Origon kaksiliekkisen lieden tilalle joku köpönen petroolikamina? En venekokkina moiseen tuhraamiseen lähe!

Kondenssi-ilmiö ja lämpimän ilman kosteuden sitominen on "selvää pässinlihaa". Hyvä, että selitit asian jokaisen ymmärrettäväksi!

Itse arvelen, että sisätilan lämmittäminen öljykamiinalla tai öljylampulla saattaa myös lisätä ilman kiertoa kajuutassa. Kun hallayönä kannella panee kätensä doradeboksin raakitorven suulle, tuntee lämmön virtauksen selvästi. Lämmin ilma nousee niinkuin tiedämme. Ehkä lämmityksen aiheuttama ilmankierron voimistuminen voi olla osasyy kuiviin sisätiloihin.

Viisi vuotta sitten syyspurjehduksella oli useita pakkasöitä ja öljykamiina ja -lamppu paloivat vuorokausia ilman taukoa. Sisällä oli kuivaa ja lämmintä, mutta ulkona oli kansi huurteessa. Veneessäni ei ole sähköllä toimivaa tuulettajalämppäriä, mutta on neljä iso doradea ja hyvä lämpöeristys rungossa ja kannessa. Vaikka hiilivedyn palaessa muodostuukin jkv vettä, lämmön vaikutus kosteuden sitomiseen ja ilmankierron lisääntymiseen voi olla merkittävämpi tekijä.

syyspurjehduksilla kirjoitti:

Kondenssi-ilmiö ja lämpimän ilman kosteuden sitominen on "selvää pässinlihaa". Hyvä, että selitit asian jokaisen ymmärrettäväksi!

Itse arvelen, että sisätilan lämmittäminen öljykamiinalla tai öljylampulla saattaa myös lisätä ilman kiertoa kajuutassa. Kun hallayönä kannella panee kätensä doradeboksin raakitorven suulle, tuntee lämmön virtauksen selvästi. Lämmin ilma nousee niinkuin tiedämme. Ehkä lämmityksen aiheuttama ilmankierron voimistuminen voi olla osasyy kuiviin sisätiloihin.

Viisi vuotta sitten syyspurjehduksella oli useita pakkasöitä ja öljykamiina ja -lamppu paloivat vuorokausia ilman taukoa. Sisällä oli kuivaa ja lämmintä, mutta ulkona oli kansi huurteessa. Veneessäni ei ole sähköllä toimivaa tuulettajalämppäriä, mutta on neljä iso doradea ja hyvä lämpöeristys rungossa ja kannessa. Vaikka hiilivedyn palaessa muodostuukin jkv vettä, lämmön vaikutus kosteuden sitomiseen ja ilmankierron lisääntymiseen voi olla merkittävämpi tekijä.

Lue lisää

Niin, kylmässä ilmassa voi absoluuttista kosteutta olla vähemmän kuin lämpimässä, vaikka suhteellista olisikin enemmän. Kajuutassa se lämpenee ja pystyy imemään lisää kosteutta, jonka se sitten pitää vielä siinä vaiheessa, kun se poistuu veneestä.