Maitreya ja Sananda

Gallupisti

Kertokaa, mitä ajattelette Herra Maitreyasta, Sathya Sai Babasta ja Jeesus Kristus Sanandasta.

Maitreyahan on siis se Maailmanopettaja, josta Benjamin Creme puhuu, ja Sananda on se "Jeesus Kristus", joka sanelee viestejä Anna Bergille. Sathya Sai Baba on se siddhajoogi, joka väittänee olevansa Jumala. Kaikkia noita kolmea pidetään Jeesuksena.

38

834

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Risto

      Mitä enemmän Jeesuksia, sitä parempi. Ilmoittakaa kun tusina tulee täyteen.

      • ei naurattele

        Onhan sillä nimellä ihmisiä maailmassa, eikä niillä ole mitään tekemistä yleensä uskon kanssa.
        Joillakin vain on sellainen etunimi.


    • Apollos

      ”Jeesus vastasi: "Varokaa, ettei kukaan johda teitä harhaan. Monet tulevat esiintymään minun nimelläni. He sanovat: 'Minä olen Messias', ja eksyttävät monia .. "Jos joku silloin sanoo teille: 'Täällä on Messias', tai: 'Messias on tuolla', älkää uskoko. Sillä vääriä messiaita ja vääriä profeettoja ilmaantuu, ja he tekevät suuria tunnustekoja ja ihmeitä, niin että he johtavat, jos mahdollista, valitutkin harhaan. Tämän minä olen teille nyt ennalta ilmoittanut.”

    • Mamaki

      Noista muista en sano mitään, kun en ole perehtynyt.
      Mutta Maitreyasta, lainausta Minä Olen -lehdestä:

      "Skotlantilaissyntyinen taiteilija, kirjailija ja esoteristi Benjamin Creme on jo neljännesvuosisadan herättänyt kihinää ja kohinaa erilaisissa henkisissä piireissä. Kohu on lähtenyt liikkeelle joistakin Cremen väittämistä koskien suuren henkisen opettajan tuloa, jota kaikki keskeiset maailmanuskonnot odottavat: kristityt Kristuksen toisena tulemisena, buddhalaiset viidentenä Buddhana, Maitreyana, islaminuskoiset Imam Mahdina, hindulaiset Kalki-Avatarana tai Krishnan uutena inkarnaationa, juutalaiset Messiaana. Kohun on herättänyt se, että Cremen mukaan Maailmanopettaja saapui Lontooseen 1970-luvun lopulla ja on siitä lähtien ilmestynyt monille tuhansille ihmisille ympäri maailmaa."

      - buddhalaiset tosiaan odottavat Maitreyaa, uutta Buddhaa - siis tosiaan yhä odottavat

      - buddhalaiset eivät tietääkseni intoile mistään Lontooseen 70-luvulla ilmestyneestä Maailmanopettajasta, saati että pitäisivät häntä Maitreyana

      - Creme on esoteristi, ja sellaisena hänen juttunsa on otettava

      - Kuka tahansa voi tietysti ottaa nimen Maitreya ja alkaa esiintyä sillä nimellä, mutta se ei ihan riitä että buddhalaiset tunnustaisivat hänet Buddhaksi

      • Mamaki

        Olen joskus miettinyt, miten kristityt aikovat itse erottaa aidon anti-kristuksesta, jos molemmat olisivat hyvin uskottavia?


      • Apollos
        Mamaki kirjoitti:

        Olen joskus miettinyt, miten kristityt aikovat itse erottaa aidon anti-kristuksesta, jos molemmat olisivat hyvin uskottavia?

        Vain Jumalan Hengen avulla. Ihminen ei omalla järkeisopillaan voi mitenkään välttyä vahvalta eksytykseltä, ihmisen ymmärrys ei riitä erottamaan sitä aidosta. Mutta eihän ihminen voi myöskään tuntea Jeesusta muuten, kuin Hengen kautta, joka avaa ymmärryksen käsittämään Raamatun hengellisen sanoman. Ihminen on kokonaan Jumalan varassa sen suhteen, että pysyy Kristuksessa.

        Yksi selvä merkki on annettu:
        "Sentähden, jos teille sanotaan: 'Katso, hän on erämaassa', niin älkää menkö sinne, tahi: 'Katso, hän on kammiossa', niin älkää uskoko. Sillä niinkuin salama leimahtaa idästä ja näkyy hamaan länteen, niin on oleva Ihmisen Pojan tulemus."


      • maiqqu
        Mamaki kirjoitti:

        Olen joskus miettinyt, miten kristityt aikovat itse erottaa aidon anti-kristuksesta, jos molemmat olisivat hyvin uskottavia?

        Jos sellainen tulisi, saisi hän paljon arvostelua osakseen. Totuus ei kaikkia miellyttäisi. Ei uskottaisi kuitenkaan. Ties vaikka kävisi samoin kuin edelliselle, valitettavasti. Vai mitä luulet? Olisiko kansakuntamme jo valmis kohtaamaan totuuden?


      • Rettinki
        Mamaki kirjoitti:

        Olen joskus miettinyt, miten kristityt aikovat itse erottaa aidon anti-kristuksesta, jos molemmat olisivat hyvin uskottavia?

        Mene ja alusta osiosi. Kyllä aito erottuu anti-kristuksesta kun aika koittaa. Ihminen on herkkä instrumentti.


      • ei tarvitse
        Mamaki kirjoitti:

        Olen joskus miettinyt, miten kristityt aikovat itse erottaa aidon anti-kristuksesta, jos molemmat olisivat hyvin uskottavia?

        En usko että ne kovinkaan paljon muistuttavat toisiaan, joten tuskonpa on syytä huoleen...!


      • muttamutta
        maiqqu kirjoitti:

        Jos sellainen tulisi, saisi hän paljon arvostelua osakseen. Totuus ei kaikkia miellyttäisi. Ei uskottaisi kuitenkaan. Ties vaikka kävisi samoin kuin edelliselle, valitettavasti. Vai mitä luulet? Olisiko kansakuntamme jo valmis kohtaamaan totuuden?

        Omituista, ei toista ole olemassakaan!


      • Maiqquu
        muttamutta kirjoitti:

        Omituista, ei toista ole olemassakaan!

        Uskon itse näin, en tiedä onko se niin...
        Ei tule toista Jeesusta samanlaista ja me kaikki olemme kuin hän, aivan samanlaisia, mutta vasta tiellä, jonka hän kulki loppuun.


      • maiqqu
        Apollos kirjoitti:

        Vain Jumalan Hengen avulla. Ihminen ei omalla järkeisopillaan voi mitenkään välttyä vahvalta eksytykseltä, ihmisen ymmärrys ei riitä erottamaan sitä aidosta. Mutta eihän ihminen voi myöskään tuntea Jeesusta muuten, kuin Hengen kautta, joka avaa ymmärryksen käsittämään Raamatun hengellisen sanoman. Ihminen on kokonaan Jumalan varassa sen suhteen, että pysyy Kristuksessa.

        Yksi selvä merkki on annettu:
        "Sentähden, jos teille sanotaan: 'Katso, hän on erämaassa', niin älkää menkö sinne, tahi: 'Katso, hän on kammiossa', niin älkää uskoko. Sillä niinkuin salama leimahtaa idästä ja näkyy hamaan länteen, niin on oleva Ihmisen Pojan tulemus."

        Ajattelisin merkin tarkoittavan - Meidän ei tule lähteä etsimään Jumalaa tuolta eikä sieltä, koska ainoa paikka mistä voimme hänet tavoittaa on sisällämme.


      • Apollos
        maiqqu kirjoitti:

        Ajattelisin merkin tarkoittavan - Meidän ei tule lähteä etsimään Jumalaa tuolta eikä sieltä, koska ainoa paikka mistä voimme hänet tavoittaa on sisällämme.

        Jeesus sanoi hänelle: "Minä olen tie ja totuus ja elämä; ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani.


      • maiqqu
        Apollos kirjoitti:

        Jeesus sanoi hänelle: "Minä olen tie ja totuus ja elämä; ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani.

        Ymmärtäisin sen lauseen niin, että Jeesus oli meille esimerkki miten löytää tie, joka on totuus ja joka vie elämään. Hänen kauttansa tarkoittaisi kaikkien meidän ykseyttä. Ymmärsinkö oikein?


      • Apollos
        maiqqu kirjoitti:

        Ymmärtäisin sen lauseen niin, että Jeesus oli meille esimerkki miten löytää tie, joka on totuus ja joka vie elämään. Hänen kauttansa tarkoittaisi kaikkien meidän ykseyttä. Ymmärsinkö oikein?

        "Niin Jeesus sanoi heille: "Totisesti, totisesti minä sanon teille: ellette syö Ihmisen Pojan lihaa ja juo hänen vertansa, ei teillä ole elämää itsessänne. Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, sillä on iankaikkinen elämä, ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä. Sillä minun lihani on totinen ruoka, ja minun vereni on totinen juoma. Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, se pysyy minussa, ja minä hänessä. Niinkuin Isä, joka elää, on minut lähettänyt, ja minä elän Isän kautta, niin myös se, joka minua syö, elää minun kauttani."

        Johannes selventää tätä vielä huomauttamalla, että tässä puhutaan Hengestä ja elämästä.

        Juutalaisille, jotka tätä kuuntelivat, Jeesuksen puhe oli suora viittaus uhriin. Juutalaiset kuulijat pahastuivat siitä, että Jeesus näin osoitti olevansa uhri heidän puolestaan ja vain tämän uhrin kautta tulisi sovitus.


      • maiqqu
        Apollos kirjoitti:

        "Niin Jeesus sanoi heille: "Totisesti, totisesti minä sanon teille: ellette syö Ihmisen Pojan lihaa ja juo hänen vertansa, ei teillä ole elämää itsessänne. Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, sillä on iankaikkinen elämä, ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä. Sillä minun lihani on totinen ruoka, ja minun vereni on totinen juoma. Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, se pysyy minussa, ja minä hänessä. Niinkuin Isä, joka elää, on minut lähettänyt, ja minä elän Isän kautta, niin myös se, joka minua syö, elää minun kauttani."

        Johannes selventää tätä vielä huomauttamalla, että tässä puhutaan Hengestä ja elämästä.

        Juutalaisille, jotka tätä kuuntelivat, Jeesuksen puhe oli suora viittaus uhriin. Juutalaiset kuulijat pahastuivat siitä, että Jeesus näin osoitti olevansa uhri heidän puolestaan ja vain tämän uhrin kautta tulisi sovitus.

        Mikäli otsikkosi oli kysymys, tarkoitin hänen kauttaan on ykseys, hänen henkensä=minun henkeni=Jumalan henki. Jeesus oli yksi tie, jota seurata, muttei ainoa.


      • Apollos
        maiqqu kirjoitti:

        Mikäli otsikkosi oli kysymys, tarkoitin hänen kauttaan on ykseys, hänen henkensä=minun henkeni=Jumalan henki. Jeesus oli yksi tie, jota seurata, muttei ainoa.

        Ef10:4 ”Hän, joka on astunut alas, on se, joka myös astui ylös, kaikkia taivaita ylemmäksi, täyttääkseen kaikki.”

        Paavali korostaa Jeesuksen täydellistä elämää maan päällä ja myös erityisesti hänen ylösnousemustaan. Juutalaisilla oli selvä käsitys siitä, että Messias olisi ihmisten edustaja Jumalan edessä. Jeesus on vastaus siihen tunnettuun kysymykseen ”kuka menisi meidän puolestamme Jumalan luokse suorittaakseen sovituksen?”

        Jumala on taivaassa, ihmisten ulottumattomissa, mutta ihmisten rikokset Jumalaa vastaan on tehty maan päällä ja nämä rikokset ovat katkaisseet yhteyden ihmisen ja Jumalan välillä. Miten siis maan päällä oleva ihminen voisi mitenkään päästä yhteyteen Jumalan kanssa, joka on taivaassa? Eihän ihminen pääse Jumalan luokse omin voimin, ei millään tavalla, ei oman itsen sisäiset asiat auta yhteyteen taivaassa olevan Jumalan kanssa kun ihminen on rikkonut Jumalaa vastaan ja yhteys on katkennut.

        Tähän siis on vastaus, Jeesus, joka tuli itse taivaasta ja eli ihmisen muodossa ihmisen elämän tekemättä yhtään syntiä, säilyttäen yhteyden Jumalaan. Kukaan syntinen ihminen ei voi olla yhteydessä Jumalaan, joka on Pyhä, mutta Jeesus voi. Jeesuksen kautta myös jokainen ihminen saa tämän yhteyden, koska Jeesus on sovittanut jokaisen ihmisen rikkomuksen kuolemallaan ristille naulittuna. Jeesus on välittäjä, joka on Jumalan yhteydessä ja jonka yhteydessä ihminen voi olla, kun saa ensin syntinsä anteeksi Jeesuksen uhrin perusteella.

        Ei kukaan muu ole koskaan sovittanut sinun syntejäsi Jumalan edessä kuin Jeesus. Eikä ilman sovitusta ole yhteyttä, se sotisi voimakkaasti Jumalan oikeudenmukaisuutta vastaan, ei Jumala voi katsoa läpi sormien ihmisen rikosta, koska se oikeuden mukaan ansaitsee rangaistuksen. Jeesus ainoana voi antaa sen anteeksi, koska hän ainoana kärsi sen sinun puolestasi.

        Jeesuksen ristinkuolema on epämiellyttävää ja se on hirveää, mutta vain se voi sovittaa hirveät syntimme. Synti on äärimmäisen vakava asia, niin vakava, että se vaatii sovituksen.


      • maiqqu
        Apollos kirjoitti:

        Ef10:4 ”Hän, joka on astunut alas, on se, joka myös astui ylös, kaikkia taivaita ylemmäksi, täyttääkseen kaikki.”

        Paavali korostaa Jeesuksen täydellistä elämää maan päällä ja myös erityisesti hänen ylösnousemustaan. Juutalaisilla oli selvä käsitys siitä, että Messias olisi ihmisten edustaja Jumalan edessä. Jeesus on vastaus siihen tunnettuun kysymykseen ”kuka menisi meidän puolestamme Jumalan luokse suorittaakseen sovituksen?”

        Jumala on taivaassa, ihmisten ulottumattomissa, mutta ihmisten rikokset Jumalaa vastaan on tehty maan päällä ja nämä rikokset ovat katkaisseet yhteyden ihmisen ja Jumalan välillä. Miten siis maan päällä oleva ihminen voisi mitenkään päästä yhteyteen Jumalan kanssa, joka on taivaassa? Eihän ihminen pääse Jumalan luokse omin voimin, ei millään tavalla, ei oman itsen sisäiset asiat auta yhteyteen taivaassa olevan Jumalan kanssa kun ihminen on rikkonut Jumalaa vastaan ja yhteys on katkennut.

        Tähän siis on vastaus, Jeesus, joka tuli itse taivaasta ja eli ihmisen muodossa ihmisen elämän tekemättä yhtään syntiä, säilyttäen yhteyden Jumalaan. Kukaan syntinen ihminen ei voi olla yhteydessä Jumalaan, joka on Pyhä, mutta Jeesus voi. Jeesuksen kautta myös jokainen ihminen saa tämän yhteyden, koska Jeesus on sovittanut jokaisen ihmisen rikkomuksen kuolemallaan ristille naulittuna. Jeesus on välittäjä, joka on Jumalan yhteydessä ja jonka yhteydessä ihminen voi olla, kun saa ensin syntinsä anteeksi Jeesuksen uhrin perusteella.

        Ei kukaan muu ole koskaan sovittanut sinun syntejäsi Jumalan edessä kuin Jeesus. Eikä ilman sovitusta ole yhteyttä, se sotisi voimakkaasti Jumalan oikeudenmukaisuutta vastaan, ei Jumala voi katsoa läpi sormien ihmisen rikosta, koska se oikeuden mukaan ansaitsee rangaistuksen. Jeesus ainoana voi antaa sen anteeksi, koska hän ainoana kärsi sen sinun puolestasi.

        Jeesuksen ristinkuolema on epämiellyttävää ja se on hirveää, mutta vain se voi sovittaa hirveät syntimme. Synti on äärimmäisen vakava asia, niin vakava, että se vaatii sovituksen.

        Syntihän on ero Jumalasta. Olemme sen itse tehneet ja teemme edelleen. Portit auki ykseyteen ovat koko ajan auki, armo on tässä ja nyt, kunhan vain sen hoksaisimme ja sitä itse haluaisimme, mutta meillä on omat syymme olla haluamatta. Olemme kiinni illuusiossamme omaan persoonaamme, omaan ainutlaatuisuuteemme, olemme niin kiinni jopa vikoihimme, ettemme edes niistä osaa hellittää. Jumalalle kaikki pahat tekomme ovat tyhjää, ainoa joka niistä kärsii olemme me itse.

        En minä näkisi Jeesusta välttämättömänä välikappaleena meidän ja Jumalan välillä, muuten kuin että hän näytti meille esimerkein ja vertauksin mitä me olemme ja mihin olemme matkalla. Ristinkuolemakin oli esimerkki. Kuolla maalliselle, elää ikuisesti taivaassa. Se vaan on otettu turhankin kirjaimellisesti, niinkuin kuolema meille olisi se joko tai taivaaseen tai kadotukseen. Fyysisesti kuoltuamme, synnymme uudelleen niin kauan kuin olemme tietoisia itsestämme ja todellisesta olemuksestamme ykseydessä ja sen hyväksyneet, silloin tämä elämänpyörä lakkaa. Kärsimys, jonka itse teemme lakkaa. Luovumme itsestämme, saadaksemme olla osa jotain suurempaa. Miltä se sinusta kuulostaisi?


      • Apollos
        maiqqu kirjoitti:

        Syntihän on ero Jumalasta. Olemme sen itse tehneet ja teemme edelleen. Portit auki ykseyteen ovat koko ajan auki, armo on tässä ja nyt, kunhan vain sen hoksaisimme ja sitä itse haluaisimme, mutta meillä on omat syymme olla haluamatta. Olemme kiinni illuusiossamme omaan persoonaamme, omaan ainutlaatuisuuteemme, olemme niin kiinni jopa vikoihimme, ettemme edes niistä osaa hellittää. Jumalalle kaikki pahat tekomme ovat tyhjää, ainoa joka niistä kärsii olemme me itse.

        En minä näkisi Jeesusta välttämättömänä välikappaleena meidän ja Jumalan välillä, muuten kuin että hän näytti meille esimerkein ja vertauksin mitä me olemme ja mihin olemme matkalla. Ristinkuolemakin oli esimerkki. Kuolla maalliselle, elää ikuisesti taivaassa. Se vaan on otettu turhankin kirjaimellisesti, niinkuin kuolema meille olisi se joko tai taivaaseen tai kadotukseen. Fyysisesti kuoltuamme, synnymme uudelleen niin kauan kuin olemme tietoisia itsestämme ja todellisesta olemuksestamme ykseydessä ja sen hyväksyneet, silloin tämä elämänpyörä lakkaa. Kärsimys, jonka itse teemme lakkaa. Luovumme itsestämme, saadaksemme olla osa jotain suurempaa. Miltä se sinusta kuulostaisi?

        Lähtökohtana se, että olemme syntisiä ihmisiä ja Jumala on Pyhä kaikkivaltias Jumala, tästä kai olemme samaa mieltä.

        Yhteys Jumalaan on auki, kirjoitat. Mihin perustuu se, että synnin saastuttama ihminen saa yhteyden Jumalaan?


      • maiqqu
        Apollos kirjoitti:

        Lähtökohtana se, että olemme syntisiä ihmisiä ja Jumala on Pyhä kaikkivaltias Jumala, tästä kai olemme samaa mieltä.

        Yhteys Jumalaan on auki, kirjoitat. Mihin perustuu se, että synnin saastuttama ihminen saa yhteyden Jumalaan?

        Siten, että hoksaa sen yhteyden, että se on olemassa ja on aina ollut. Se ei ole ulkopuolella meitä vaan itsessä.


      • maiqqu
        maiqqu kirjoitti:

        Siten, että hoksaa sen yhteyden, että se on olemassa ja on aina ollut. Se ei ole ulkopuolella meitä vaan itsessä.

        Nyt taidan mennä nukkumaan, mutta jatketaan vielä kun ehditään. Suosittelen Kahlil Gibranin kirjaa Profeetta. Se oli yksi teos, joka kosketti minua ja sai silmiäni auki vai pitäisikö sanoa kiinni...
        : )


      • Apollos
        maiqqu kirjoitti:

        Siten, että hoksaa sen yhteyden, että se on olemassa ja on aina ollut. Se ei ole ulkopuolella meitä vaan itsessä.

        Mutta mihin se perustuu, mihin silloin perustuu käsitys Jumalasta? Ihmisellä on itsessään jonkinlainen tietoisuus siitä, että on jotain ihmistä suurempaa, mutta mitä ajattelet Raamatun kertomuksesta?

        Ajatuksesihan pohjautuu kuitenkin lopulta itämaiseen filosofiaan, hindulaisuuteen ym. Näiden taustat on mahdollista selvittää, että nähdään mihin niiden ajattelu perustuu. Eihän tarkoituksemme ole puhua jostain todellisuudesta irrallaan olevasta asiasta, vaan Jumalasta, joka todellisesti on olemassa.

        Väitän, että ihmisen kaipuu Jumalan löytämiseksi on luonut monenlaisia tapoja ja ilmenee monien uskontojen kautta, mutta ne ovat ihmisen yrityksiä lähestyä Jumalaa ja väitän vielä, että pystyn perustelemaan sen, miksi Jeesus on Jumalan antama vastaus ihmisten kaipuuseen Jumalan puoleen.

        On eroa sillä, onko jokin uskonto kehitetty ihmisen yrityksenä, vai onko se uskoa todelliseen Jumalaan, joka lähestyy ihmistä omalla tavallaan.

        Pyydän sinua lukemaan profiilisivullani olevan linkin "Oma puheenvuoroni uskosta" ja kommentoimaan sitä. Palataan huomenna.


      • maiqqu
        Apollos kirjoitti:

        Mutta mihin se perustuu, mihin silloin perustuu käsitys Jumalasta? Ihmisellä on itsessään jonkinlainen tietoisuus siitä, että on jotain ihmistä suurempaa, mutta mitä ajattelet Raamatun kertomuksesta?

        Ajatuksesihan pohjautuu kuitenkin lopulta itämaiseen filosofiaan, hindulaisuuteen ym. Näiden taustat on mahdollista selvittää, että nähdään mihin niiden ajattelu perustuu. Eihän tarkoituksemme ole puhua jostain todellisuudesta irrallaan olevasta asiasta, vaan Jumalasta, joka todellisesti on olemassa.

        Väitän, että ihmisen kaipuu Jumalan löytämiseksi on luonut monenlaisia tapoja ja ilmenee monien uskontojen kautta, mutta ne ovat ihmisen yrityksiä lähestyä Jumalaa ja väitän vielä, että pystyn perustelemaan sen, miksi Jeesus on Jumalan antama vastaus ihmisten kaipuuseen Jumalan puoleen.

        On eroa sillä, onko jokin uskonto kehitetty ihmisen yrityksenä, vai onko se uskoa todelliseen Jumalaan, joka lähestyy ihmistä omalla tavallaan.

        Pyydän sinua lukemaan profiilisivullani olevan linkin "Oma puheenvuoroni uskosta" ja kommentoimaan sitä. Palataan huomenna.

        Olen tosi huono perustelemaan käsitystäni, sillä se on todellakin muodostunut niin monesta eri lähteestä. Uskon kyllä Raamattuun ja kristinuskoon, mutta mielestäni se ei ole se ainoa oikea, vaikka hyvä onkin. Se on yhtä hyvä kuin muutkin. Kuitenkin niitä tulkitessa tulisi muistaa se että ihminen on ne kirjoittanut, kääntänyt ja vajavaisin ihmismielin niitä tulkitsemmekin. Ne ovat niin täynnä suurta viisautta, onnellinen se ken ne ymmärtää täysin.
        Mielestäni uskominen nimenomaan vaatii myös ihmisen omaa yritystä, ilman sitä se on aika huteralla pohjalla ja on alttiina muiden mielipiteille, jotka voivat sitten horjuttaa sitä uskoa. Kun löytää sen uskon sisältään, se on erilaista. Sen vain tietää, että se on niin.
        En voi väittää, että jonkun muun usko ei olisi oikeata tietenkään, sen tietää ihminen itse millaista se on. Itse tarvitsin kuitenkin sen sisäänmenemisen, hiljentymisen ja vaikka mitä ennen kuin tunsin löytäneeni jotain, sen mikä on aina pysyvää.
        Anteeksi etten oikein osaa vastata sinun kysymyksiin, kuten varmaan toivoisit, mutta kumpikin on varmasti menossa samaan suuntaan siitä huolimatta. : )


      • Apollos
        maiqqu kirjoitti:

        Olen tosi huono perustelemaan käsitystäni, sillä se on todellakin muodostunut niin monesta eri lähteestä. Uskon kyllä Raamattuun ja kristinuskoon, mutta mielestäni se ei ole se ainoa oikea, vaikka hyvä onkin. Se on yhtä hyvä kuin muutkin. Kuitenkin niitä tulkitessa tulisi muistaa se että ihminen on ne kirjoittanut, kääntänyt ja vajavaisin ihmismielin niitä tulkitsemmekin. Ne ovat niin täynnä suurta viisautta, onnellinen se ken ne ymmärtää täysin.
        Mielestäni uskominen nimenomaan vaatii myös ihmisen omaa yritystä, ilman sitä se on aika huteralla pohjalla ja on alttiina muiden mielipiteille, jotka voivat sitten horjuttaa sitä uskoa. Kun löytää sen uskon sisältään, se on erilaista. Sen vain tietää, että se on niin.
        En voi väittää, että jonkun muun usko ei olisi oikeata tietenkään, sen tietää ihminen itse millaista se on. Itse tarvitsin kuitenkin sen sisäänmenemisen, hiljentymisen ja vaikka mitä ennen kuin tunsin löytäneeni jotain, sen mikä on aina pysyvää.
        Anteeksi etten oikein osaa vastata sinun kysymyksiin, kuten varmaan toivoisit, mutta kumpikin on varmasti menossa samaan suuntaan siitä huolimatta. : )

        Mielestäni sillä, mihin uskomme on merkitystä. Ajatus siitä, että jokainen tulkoon omalla uskollaan autuaaksi, ei perustu todellisuuteen, sehän olisi hieman sama kuin sanoa, että kulkekoon jokainen mihin suuntaan vain, iltaan mennessä kaikki joutuvat Tampereelle :)

        Jos mietimme hetken sitä, miten ihminen voisi löytää totuuden vuolemalla puusta itselleen jumalankuvan ja pyytämällä siltä suojelusta ja hyvää satoa, niin voimme todeta ettei sellainen ole perusteltua. Jos viereinen puu kysyisi ihmiseltä, että miksi tämä kumartelee vuolemaansa puunpalasta, vaikka hän on se, jota ihmisen pitäisi kumarrella, niin silloin olisi edes jokin syy. Olisi ainakin puun oma väite, jonka todenperäisyys pitäisi tietenkin selvittää ensin. Puilla vain ei yleensä ole sellaista taipumusta, että ne ilmoittaisivat olevansa jumalia, joten tällainen ajatus ei todellisuudessa tule kysymykseen.

        Ymmärräthän, että Jeesus tuli maailmaan tilanteessa, jossa ihmiset palvoivat jumalina kuka mitäkin. Puusta, kivestä tai kullasta tehtyjä kuvia, tai joillakin oli Jumalasta abstraktimpi käsitys, jolloin he saattoivat ajatella Jumalan ilmentävän itseään vaikka planeettojen liikkeissä. Jeesus kertoi, että on hyödytöntä palvoa kuvia tai itse kehitettyjä käsityksiä Jumalasta, kun hän on se, joka on juuri tullut ilmaisemaan todellisen elävän Jumalan.

        Vaikka puhumme tästä todellisesta historian tapahtumasta, niin tietenkään Jeesuksen oma suullinen todistus ei vielä riitä perustellusti uskomaan häntä Jumalan asialla olevaksi Messiaaksi. Väitän silti, että tällekin uskolle on todellisia perusteita. Eihän Jeesusta tee Messiaaksi vain se, että joku todistaa hänen olevan Messias, vaan tarvitaan enemmän. Johannes kastajakin todisti Jeesuksen olevan Jumalan karitsa, joka pois ottaa maailman synnit, mutta ei pelkän puheen takia ole syytä uskoa Johannesta. Monet tosin alkoivat ajatella, että Johanneksen todistuksessa voi ollakin jotain perää, kun Johannes kaikessa pysyi tiukasti totuudessa, jopa niin, että sen takia häneltä katkaistiin kaula.

        Jeesus ilmoittaa itsensä selkeästi ja ilmoittaa myös olevansa ainoa tie Jumalan tuntemiseen. Jo sen perusteella voimme todeta, että joko Jeesus on väärässä tai sitten hindulainen maailmankäsitys on väärässä. Niitä ei voi sovittaa ikään kuin saman uskon eri osiksi. Tällä palstalla on hyvä kirjoitus uskosta illuusiona, toivottavasti se herättää monia kyselemään oman uskon perusteita, miksi uskoa sellaiseen jonka tietää vääräksi tai kuvitelluksi. Joillekin uskonto voi olla hauska harrastus, mutta silloin on väärin puhua pelastavasta uskosta kun usko ei perustu todellisuuteen, vaan on keksittyä.

        Ihmisen mieli on mielenkiintoinen. Jos joku haluaa omaksua tietyn opin ja uskottelee sen itselleen itsesuggestiomenetelmillä, vaikka mandrameditaatiolla, niin kyllä hän alkaa uskoa siihen ennen pitkää. Mutta on huomattava, ettei silloin voida puhua perustellusta uskosta, jolla olisi merkitystä todellisuuden kannalta.

        Kerroit, että sitten kun tietää itsessään jonkin olevan oikein, niin silloin se olisi tavallaan perusteltua ja voi olla että jollekin se riittää, mutta jos oikeasti haluaa etsiä totuutta, niin silloin haluaa myös löytää totuuden, vaikka se olisi erilainen kuin itse muodostettu käsitys siitä. Itsen subjektiivisesti muodostama käsitys ei voi olla perusteena totuudelle, vaikka se ei myöskään sulje pois sitä, että todellisuus on koettavissa, aivan kuten yhteys Jeesukseen voidaan todellisesti kokea, syntien anteeksisaaminen voidaan kokea ja Jumala ilmaisee itsensä henkilökohtaisesti.

        Siis kokemus ei saa olla peruste, vaan seurausta todellisuudesta. Perustuksen sille mitä uskoo, pitää mielestäni olla selkeästi itsen ulkopuolella, koska eihän todellisesti olemassa olevan Jumalan olemassaolo ole riippuvainen siitä koemmeko yhteyden häneen vai emme. Hän on ja se voidaan perustella ulkokohtaisesti, tietenkin ulkokohtaisia todisteluja voidaan kiistää ja niinpä sitten sen lopullisen sisäisen varmuuden antaa vain Jumala itse Pyhän Hengen kautta, se on koettavaa todellisuutta ei itse uskoteltua.

        Tästä tuli taas aika sekava näin nopeasti kirjoitettuna, mutta ehkäpä löydät sen pointin, mitä ajan takaa :)


      • maiqqu
        Apollos kirjoitti:

        Mielestäni sillä, mihin uskomme on merkitystä. Ajatus siitä, että jokainen tulkoon omalla uskollaan autuaaksi, ei perustu todellisuuteen, sehän olisi hieman sama kuin sanoa, että kulkekoon jokainen mihin suuntaan vain, iltaan mennessä kaikki joutuvat Tampereelle :)

        Jos mietimme hetken sitä, miten ihminen voisi löytää totuuden vuolemalla puusta itselleen jumalankuvan ja pyytämällä siltä suojelusta ja hyvää satoa, niin voimme todeta ettei sellainen ole perusteltua. Jos viereinen puu kysyisi ihmiseltä, että miksi tämä kumartelee vuolemaansa puunpalasta, vaikka hän on se, jota ihmisen pitäisi kumarrella, niin silloin olisi edes jokin syy. Olisi ainakin puun oma väite, jonka todenperäisyys pitäisi tietenkin selvittää ensin. Puilla vain ei yleensä ole sellaista taipumusta, että ne ilmoittaisivat olevansa jumalia, joten tällainen ajatus ei todellisuudessa tule kysymykseen.

        Ymmärräthän, että Jeesus tuli maailmaan tilanteessa, jossa ihmiset palvoivat jumalina kuka mitäkin. Puusta, kivestä tai kullasta tehtyjä kuvia, tai joillakin oli Jumalasta abstraktimpi käsitys, jolloin he saattoivat ajatella Jumalan ilmentävän itseään vaikka planeettojen liikkeissä. Jeesus kertoi, että on hyödytöntä palvoa kuvia tai itse kehitettyjä käsityksiä Jumalasta, kun hän on se, joka on juuri tullut ilmaisemaan todellisen elävän Jumalan.

        Vaikka puhumme tästä todellisesta historian tapahtumasta, niin tietenkään Jeesuksen oma suullinen todistus ei vielä riitä perustellusti uskomaan häntä Jumalan asialla olevaksi Messiaaksi. Väitän silti, että tällekin uskolle on todellisia perusteita. Eihän Jeesusta tee Messiaaksi vain se, että joku todistaa hänen olevan Messias, vaan tarvitaan enemmän. Johannes kastajakin todisti Jeesuksen olevan Jumalan karitsa, joka pois ottaa maailman synnit, mutta ei pelkän puheen takia ole syytä uskoa Johannesta. Monet tosin alkoivat ajatella, että Johanneksen todistuksessa voi ollakin jotain perää, kun Johannes kaikessa pysyi tiukasti totuudessa, jopa niin, että sen takia häneltä katkaistiin kaula.

        Jeesus ilmoittaa itsensä selkeästi ja ilmoittaa myös olevansa ainoa tie Jumalan tuntemiseen. Jo sen perusteella voimme todeta, että joko Jeesus on väärässä tai sitten hindulainen maailmankäsitys on väärässä. Niitä ei voi sovittaa ikään kuin saman uskon eri osiksi. Tällä palstalla on hyvä kirjoitus uskosta illuusiona, toivottavasti se herättää monia kyselemään oman uskon perusteita, miksi uskoa sellaiseen jonka tietää vääräksi tai kuvitelluksi. Joillekin uskonto voi olla hauska harrastus, mutta silloin on väärin puhua pelastavasta uskosta kun usko ei perustu todellisuuteen, vaan on keksittyä.

        Ihmisen mieli on mielenkiintoinen. Jos joku haluaa omaksua tietyn opin ja uskottelee sen itselleen itsesuggestiomenetelmillä, vaikka mandrameditaatiolla, niin kyllä hän alkaa uskoa siihen ennen pitkää. Mutta on huomattava, ettei silloin voida puhua perustellusta uskosta, jolla olisi merkitystä todellisuuden kannalta.

        Kerroit, että sitten kun tietää itsessään jonkin olevan oikein, niin silloin se olisi tavallaan perusteltua ja voi olla että jollekin se riittää, mutta jos oikeasti haluaa etsiä totuutta, niin silloin haluaa myös löytää totuuden, vaikka se olisi erilainen kuin itse muodostettu käsitys siitä. Itsen subjektiivisesti muodostama käsitys ei voi olla perusteena totuudelle, vaikka se ei myöskään sulje pois sitä, että todellisuus on koettavissa, aivan kuten yhteys Jeesukseen voidaan todellisesti kokea, syntien anteeksisaaminen voidaan kokea ja Jumala ilmaisee itsensä henkilökohtaisesti.

        Siis kokemus ei saa olla peruste, vaan seurausta todellisuudesta. Perustuksen sille mitä uskoo, pitää mielestäni olla selkeästi itsen ulkopuolella, koska eihän todellisesti olemassa olevan Jumalan olemassaolo ole riippuvainen siitä koemmeko yhteyden häneen vai emme. Hän on ja se voidaan perustella ulkokohtaisesti, tietenkin ulkokohtaisia todisteluja voidaan kiistää ja niinpä sitten sen lopullisen sisäisen varmuuden antaa vain Jumala itse Pyhän Hengen kautta, se on koettavaa todellisuutta ei itse uskoteltua.

        Tästä tuli taas aika sekava näin nopeasti kirjoitettuna, mutta ehkäpä löydät sen pointin, mitä ajan takaa :)

        Juuri sitä kun sanoit Pyhästä Hengestä minäkin ajoin takaa... Se Pyhä Henki on meissä kaikissa sisällä, ken haluaa sen kuulla sen tulee kuulemaan, tosin täytyy karsia pois kaikki muut asiat mitä sen kuulemisen tiellä on. Ja siksi se onkin niin todellista ja aitoa.

        Mistä kummasta se tulee että Jeesus olisi ainoa tie Jumalan luo? Ymmärrän kyllä sen että hän on pyrkinyt poistamaan ihmisten uskomuksia kaiken maailman jumaliin, joille uhrattiin ja jotka olivat ostettavissa ym. Mutta eikö sieltä Raamatusta löydy mitään kohtaa, jossa olisi se mitä hän itsellänsä olisi muuta voinut tarkoittaa kuin juuri itseään Jeesusta, esim. hän oli Jumalan poika ja kaikki hänen veljiään, silloin kaikki ovat Jumalan lapsia, miksi juuri yhden Jumalan lapsen kautta täytyisi muidenkin löytää Jumalan luo. Kun eivät kaikki ole koskaan kuulleetkaan Jeesuksesta, pienet lapset, eriuskoiset joille ei todellakaan opeteta kristinuskoa, monet epäonniset joille esim kotona on Raamatun sijaan ollut vaan juoppolalleja, ihmiset ennen Jeesusta jne jne...Itse tosin uskon jälleensyntymiseen, joten voisivathan he jossakin elämässään sitten tutustua kristinuskoon, mutta ei, ei se voi millään olla niin. Kyllä Jeesus tulisi ottaa meille esimerkkinä, tasavertaisena kuin mekin, joka vain oli löytänyt sisältänsä Jumalan ja yritti sitten vertauksin muillekin opettaa. Mutta hän teki sen niin, että ihmisten oli pakko itsekseen hakea vastauksia. Nimenomaan itse kuitenkin löytää Pyhä Henki.


      • Apollos
        maiqqu kirjoitti:

        Juuri sitä kun sanoit Pyhästä Hengestä minäkin ajoin takaa... Se Pyhä Henki on meissä kaikissa sisällä, ken haluaa sen kuulla sen tulee kuulemaan, tosin täytyy karsia pois kaikki muut asiat mitä sen kuulemisen tiellä on. Ja siksi se onkin niin todellista ja aitoa.

        Mistä kummasta se tulee että Jeesus olisi ainoa tie Jumalan luo? Ymmärrän kyllä sen että hän on pyrkinyt poistamaan ihmisten uskomuksia kaiken maailman jumaliin, joille uhrattiin ja jotka olivat ostettavissa ym. Mutta eikö sieltä Raamatusta löydy mitään kohtaa, jossa olisi se mitä hän itsellänsä olisi muuta voinut tarkoittaa kuin juuri itseään Jeesusta, esim. hän oli Jumalan poika ja kaikki hänen veljiään, silloin kaikki ovat Jumalan lapsia, miksi juuri yhden Jumalan lapsen kautta täytyisi muidenkin löytää Jumalan luo. Kun eivät kaikki ole koskaan kuulleetkaan Jeesuksesta, pienet lapset, eriuskoiset joille ei todellakaan opeteta kristinuskoa, monet epäonniset joille esim kotona on Raamatun sijaan ollut vaan juoppolalleja, ihmiset ennen Jeesusta jne jne...Itse tosin uskon jälleensyntymiseen, joten voisivathan he jossakin elämässään sitten tutustua kristinuskoon, mutta ei, ei se voi millään olla niin. Kyllä Jeesus tulisi ottaa meille esimerkkinä, tasavertaisena kuin mekin, joka vain oli löytänyt sisältänsä Jumalan ja yritti sitten vertauksin muillekin opettaa. Mutta hän teki sen niin, että ihmisten oli pakko itsekseen hakea vastauksia. Nimenomaan itse kuitenkin löytää Pyhä Henki.

        Pari kohtaa ensin.
        Joh15:26"Mutta kun Puolustaja tulee, jonka minä lähetän teille Isän tyköä, totuuden Henki, joka lähtee Isän tyköä, niin hän on todistava minusta."

        Joh16:7"Kuitenkin minä sanon teille totuuden: teille on hyväksi, että minä menen pois. Sillä ellen minä mene pois, ei Puolustaja tule teidän tykönne; mutta jos minä menen, niin minä hänet teille lähetän."

        Lainaan tähän aikaisemmin kirjoittamaani, ettei tarvitse kirjoittaa uudestaan samoja:

        Synti on teko, jota Jumala ei hyväksy ja se on samalla teko joka saattaa ihmisen Jumalan tuomion alaiseksi. Näitä tekoja on lueteltu Raamatussa mm, valhe, varkaus, huoruus, juopumus, lähimmäisen auttamatta jättäminen eli kovasydämisyys, jne. Niinpä voidaan olla yhtä mieltä siitä, että jokainen on syntinen. Jumalan laki vaatii täydellistä pyhyyttä ilman yhtäkään syntiä, ainoastaan siten ihminen voi olla Jumalalle kelpaava, muutoin on automaattisesti iankaikkisen tuomion alainen.

        Uudestisyntyminen on vastaus, kun ihmetellään sitä miten ihminen voi olla yhtä aikaa syntinen ihminen ja silti pyhä ja kelpaava Jumalan edessä. Uudestisyntyminen ei ole pieni teologinen sivuseikka, vaan ihmisen sielun pelastumisen edellytys. Uudestisyntyminen käsitteenä ei viittaa missään mielessä jälleensyntymiseen, vaan se tarkoittaa ihmisen toista syntymistä. Ensimmäinen syntyminen on ruumiin syntymä, jossa ihminen syntyy aineelliseen maailmaan ruumiillisesti (lihallisesti) oman äitinsä kautta, luonnollisesti myös isän vaikutuksesta. Toinen syntymä, eli uudestisyntyminen on syntyminen Jumalan valtakuntaan Hengen kautta Jumalan vaikutuksesta.

        Jeesus sanoo uudestisyntymisestä: ” Jeesus vastasi: "Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: jos joku ei synny vedestä ja Hengestä, ei hän voi päästä sisälle Jumalan valtakuntaan. Mikä lihasta on syntynyt, on liha; ja mikä Hengestä on syntynyt, on henki. Älä ihmettele, että minä sanoin sinulle: teidän täytyy syntyä uudesti, ylhäältä.”
        Johannes kertoo Jeesuksesta ja siitä miten usko Jeesukseen kytkeytyy uudestisyntymiseen Evankeliumissaan:” Mutta kaikille, jotka ottivat hänet (Jeesuksen) vastaan, hän antoi voiman tulla Jumalan lapsiksi, niille, jotka uskovat hänen nimeensä, jotka eivät ole syntyneet verestä eikä lihan tahdosta eikä miehen tahdosta, vaan Jumalasta.”

        Uudestisyntymisessä ihminen liitetään Jumalan valtakuntaan ja enemmänkin, itseensä Jumalaan. Uudestisyntymisessä Jumalan Henki (Pyhä Henki) tulee ihmiseen ja ihminen on Hengen kautta yhteydessä Jumalaan. Yhteys Pyhään Jumalaan ei ole mahdollinen syntiselle ihmiselle, vaan tämän yhteyden voi saada vain ihminen, joka on saanut syntinsä anteeksi. Usko Jeesukseen on merkittävässä osassa siksi, että ainoastaan Jeesus voi antaa synnit anteeksi, koska ainoastaan Jeesus on itse ottanut kannettavakseen jokainen ihmisen henkilökohtaisten syntien rangaistuksen ja sovittanut jokaisen ihmisen synnit.

        Uudestisyntyminen, eli Pyhän Hengen saaminen on siis tapahtuma, jonka jälkeen ihminen on Jumalan lapsi, Jumalan Hengestä syntynyt. Ruumiin aistien kautta tapahtuvan aineellisen maailman havainnoinnin lisäksi uudestisyntynyt voi Hengen kautta kokea hengellistä maailmaa ja olla hengen yhteydessä Jumalaan. Koska Isä ja Poika ovat yhtä, on Jumalan Hengen saaminen yhteyttä Jeesuksen kanssa, kuten Paavali usein toteaa.

        Paavali kertoo tästä mm.” Jotka lihan vallassa ovat, ne eivät voi olla Jumalalle otolliset. Mutta te ette ole lihan vallassa, vaan Hengen, jos kerran Jumalan Henki teissä asuu. Mutta jolla ei ole Kristuksen Henkeä, se ei ole hänen omansa.”
        Paavali kutsuu tätä asiaa salaisuudeksi, se on ollut salassa Jeesuksen sovitustyöhön asti koko maailmalta, mutta nyt se on paljastettu. Se on salaisuus myös niin, että Jumalan Henki uskovissa ei ole näkyvä, eikä uskosta osaton voi ymmärtää uskon perustaa, Jeesusta, johon uskova on konkreettisessa yhteydessä Hengen kautta. Tämä kaikki on koettavaa ja ymmärrettävää todellisuutta niille, joilla on Henki, siksi Paavalikin kehottaa kaikkia: ” Koetelkaa itseänne, oletteko uskossa; tutkikaa itseänne. Vai ettekö tunne itseänne, että Jeesus Kristus on teissä? Ellei, niin ette kestä koetusta.”

        Vasta Hengen yhteys Jeesukseen avaa ymmärtämään Raamatun hengellisen sisällön, koska uudestisyntynyt jo tietää mistä Raamatussa kerrotaan. Uusi Testamentti on toisaalta myös ohjekirja siihen, miten saa Jumalan Hengen syntien anteeksi saamisen kautta Jeesuksen sovitustyön perusteella.


      • maiqqu
        Apollos kirjoitti:

        Pari kohtaa ensin.
        Joh15:26"Mutta kun Puolustaja tulee, jonka minä lähetän teille Isän tyköä, totuuden Henki, joka lähtee Isän tyköä, niin hän on todistava minusta."

        Joh16:7"Kuitenkin minä sanon teille totuuden: teille on hyväksi, että minä menen pois. Sillä ellen minä mene pois, ei Puolustaja tule teidän tykönne; mutta jos minä menen, niin minä hänet teille lähetän."

        Lainaan tähän aikaisemmin kirjoittamaani, ettei tarvitse kirjoittaa uudestaan samoja:

        Synti on teko, jota Jumala ei hyväksy ja se on samalla teko joka saattaa ihmisen Jumalan tuomion alaiseksi. Näitä tekoja on lueteltu Raamatussa mm, valhe, varkaus, huoruus, juopumus, lähimmäisen auttamatta jättäminen eli kovasydämisyys, jne. Niinpä voidaan olla yhtä mieltä siitä, että jokainen on syntinen. Jumalan laki vaatii täydellistä pyhyyttä ilman yhtäkään syntiä, ainoastaan siten ihminen voi olla Jumalalle kelpaava, muutoin on automaattisesti iankaikkisen tuomion alainen.

        Uudestisyntyminen on vastaus, kun ihmetellään sitä miten ihminen voi olla yhtä aikaa syntinen ihminen ja silti pyhä ja kelpaava Jumalan edessä. Uudestisyntyminen ei ole pieni teologinen sivuseikka, vaan ihmisen sielun pelastumisen edellytys. Uudestisyntyminen käsitteenä ei viittaa missään mielessä jälleensyntymiseen, vaan se tarkoittaa ihmisen toista syntymistä. Ensimmäinen syntyminen on ruumiin syntymä, jossa ihminen syntyy aineelliseen maailmaan ruumiillisesti (lihallisesti) oman äitinsä kautta, luonnollisesti myös isän vaikutuksesta. Toinen syntymä, eli uudestisyntyminen on syntyminen Jumalan valtakuntaan Hengen kautta Jumalan vaikutuksesta.

        Jeesus sanoo uudestisyntymisestä: ” Jeesus vastasi: "Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: jos joku ei synny vedestä ja Hengestä, ei hän voi päästä sisälle Jumalan valtakuntaan. Mikä lihasta on syntynyt, on liha; ja mikä Hengestä on syntynyt, on henki. Älä ihmettele, että minä sanoin sinulle: teidän täytyy syntyä uudesti, ylhäältä.”
        Johannes kertoo Jeesuksesta ja siitä miten usko Jeesukseen kytkeytyy uudestisyntymiseen Evankeliumissaan:” Mutta kaikille, jotka ottivat hänet (Jeesuksen) vastaan, hän antoi voiman tulla Jumalan lapsiksi, niille, jotka uskovat hänen nimeensä, jotka eivät ole syntyneet verestä eikä lihan tahdosta eikä miehen tahdosta, vaan Jumalasta.”

        Uudestisyntymisessä ihminen liitetään Jumalan valtakuntaan ja enemmänkin, itseensä Jumalaan. Uudestisyntymisessä Jumalan Henki (Pyhä Henki) tulee ihmiseen ja ihminen on Hengen kautta yhteydessä Jumalaan. Yhteys Pyhään Jumalaan ei ole mahdollinen syntiselle ihmiselle, vaan tämän yhteyden voi saada vain ihminen, joka on saanut syntinsä anteeksi. Usko Jeesukseen on merkittävässä osassa siksi, että ainoastaan Jeesus voi antaa synnit anteeksi, koska ainoastaan Jeesus on itse ottanut kannettavakseen jokainen ihmisen henkilökohtaisten syntien rangaistuksen ja sovittanut jokaisen ihmisen synnit.

        Uudestisyntyminen, eli Pyhän Hengen saaminen on siis tapahtuma, jonka jälkeen ihminen on Jumalan lapsi, Jumalan Hengestä syntynyt. Ruumiin aistien kautta tapahtuvan aineellisen maailman havainnoinnin lisäksi uudestisyntynyt voi Hengen kautta kokea hengellistä maailmaa ja olla hengen yhteydessä Jumalaan. Koska Isä ja Poika ovat yhtä, on Jumalan Hengen saaminen yhteyttä Jeesuksen kanssa, kuten Paavali usein toteaa.

        Paavali kertoo tästä mm.” Jotka lihan vallassa ovat, ne eivät voi olla Jumalalle otolliset. Mutta te ette ole lihan vallassa, vaan Hengen, jos kerran Jumalan Henki teissä asuu. Mutta jolla ei ole Kristuksen Henkeä, se ei ole hänen omansa.”
        Paavali kutsuu tätä asiaa salaisuudeksi, se on ollut salassa Jeesuksen sovitustyöhön asti koko maailmalta, mutta nyt se on paljastettu. Se on salaisuus myös niin, että Jumalan Henki uskovissa ei ole näkyvä, eikä uskosta osaton voi ymmärtää uskon perustaa, Jeesusta, johon uskova on konkreettisessa yhteydessä Hengen kautta. Tämä kaikki on koettavaa ja ymmärrettävää todellisuutta niille, joilla on Henki, siksi Paavalikin kehottaa kaikkia: ” Koetelkaa itseänne, oletteko uskossa; tutkikaa itseänne. Vai ettekö tunne itseänne, että Jeesus Kristus on teissä? Ellei, niin ette kestä koetusta.”

        Vasta Hengen yhteys Jeesukseen avaa ymmärtämään Raamatun hengellisen sisällön, koska uudestisyntynyt jo tietää mistä Raamatussa kerrotaan. Uusi Testamentti on toisaalta myös ohjekirja siihen, miten saa Jumalan Hengen syntien anteeksi saamisen kautta Jeesuksen sovitustyön perusteella.

        Hei taas! Eikö se Puolustaja, joka meille KAIKILLE on lähetetty, ole juuri Pyhä Henki. Miksi Jeesus sanoi, että hänen pitää poistua, jotta Pyhä Henki tulisi? Koska ihmisten usko olisi muutoin vain ulkokohtaista, uskoa johonkin ulkoiseen, sen sijaan, että etsittäisi sitä sisältämme.
        Synti on ero Jumalasta. Kärsimys ja "tuomio" on silloin vain se ero. Eroa rakkaudesta, jolloin tulee pelko ym. ikävät asiat.
        Uudellensyntyminen on todellakin sitä kuin sanoit "ylhäältä", toisaalta se on myös se hetki, jolloin valaistuu. Jälleensyntyminen on taas se elämänpyöra, jossa pyörimme kunnes siitä vapaudumme tämän uudelleensyntymisen kautta.

        Kuinkahan moni meistä ihan oikeasti on valaistunut? Aika harva, luulisin. Pelkkä ulkokohtainen uskominen voi olla myös este päästä totuuteen, siitä tehdään suoja itselle, eikä uskalletakaan kohdata itseä vajavaisena. En tarkoita nyt sinua vaan yleensä. Ei uskalleta asettaa kyseenalaisiksi mitään kohtia uskonnossa, vaikka niiden todellinen ymmärtäminen sitä saattaisi vaatia.

        Todellakin kaikki syntimme on anteeksiannettu, eikä siihen tarvitse olla kuullut koskaan Jeesuksesta, jos sen muutoinkin ymmärtää. Voihan olla niinkin kuin Jumala on jossain sanonut että hän on kaikki ja hän on rakkaus, ettei lopulta mikään muu ole edes todellista, vaan harhaa. Kaikki ovat varmasti yhtä mieltä siitä etteivät unet ole todellisia, mutta mistä sen tietäisimme jollemme heräisi välillä?

        Tällaisia tänään. : )


    • Apollos

      Viestihierarkia oli liian syvä, joten piti aloittaa tästä uusi ketju.

      Jeesuksen piti kärsiä ristillä kuollessaan rangaistus meidän kaikkien tekemistä synneistä, että hänellä olisi oikeus antaa anteeksi. Oikeudenmukaisuus kuuluu Jumalan olemukseen, eikä siitä voi tinkiä, synnin on saatava rangaistus. Kun sinä olet tehnyt synnin, niin siitä kuuluu rangaistus joka on paljon järkyttävämpi kuin osaamme kuvitella. Olemme sokeutuneet synnin vakavuuden suhteen tässä maailmassa, jossa elämä on pintaliitoa ja kaiken väitetään olevan suhteellista. Synti saa palkkansa ja sen joutuu kokemaan synnintekijä itse ellei ole saanut syntiä anteeksi, ellei joku toinen ole kärsinyt sitä jo ihmisen puolesta.

      Ihminen ei voi millään sovittaa omia vääriä tekojaan, eihän ihmisellä ole mitään mitä voisi antaa Jumalalle, joka on luonut kaiken mitä on. Väärät teot osoittavat niin suurta ja syvää kapinallisuutta Jumalaa kohtaan, ettei ihminen voi koskaan sovittaa sitä, vaan rangaistus on iankaikkinen, loppumaton. Uskonto ei ole hauska harrastus, vaan sen tunnustamista, että elämme elävän Pyhän Jumalan edessä, joka vihaa syntiä koko olemuksellaan.

      Nyt voimme kehitellä erilaisia uskomuksia. Voimme päättää, että otamme Raamatusta vaikkapa syntien anteeksiannon, kun se kuulostaa mukavalta ja toisaalta otamme vaikka valaistumisen käsitteen hindulaisuudesta. Silloin saamme kasaan oman uskonnon joka on helppo niellä ja laittaa sopivaan pakettiin, meille sopivaan. Toinen kysymys on sitten, mitä tekemistä sellaisella uskonnolla on todellisuuden kanssa. Mitä se ihmistä auttaa vaikka kehittäisi miten hienon uskonnollisen oppirakennelman, jos Jumala ei siihen sitoudu. En tarkoita sinua, vaan yleensä.

      Mitä sitten on se, mitä ihmisen sisältä löytyy. Monet kokevat mielentyhjennys tekniikoiden avulla saavutettavaa ykseyttä, yhteyttä, kuin osallisuutta globaalista tietoisuudesta, ehkä tavallaan transpersoonallisessa tilassa olemista. Mutta se on kuitenkin ihmisen vaikuttama tila, hän työskentelee ensin kuukausia sen eteen, että saavuttaa jonkin tilan. Jotkut sietävät kipuakin harjoituksen tuloksena mutta harva yhdistää sitä Jumalan kohtaamiseen. Ei ihminen voi tehdä mitään sellaista, millä hän löytää Jumalan, ei Jumala ole ihmisen ohjailtavissa eikä löydettävissä, ellei hän ilmaise itseään. Jumala on ilmaissut itsensä Jeesuksen kautta ja Jeesus sanoo olevansa ainoa todellinen tie Jumalan luokse. Ainoa, joka on Jumalan luota tullut ilmaisemaan Jumalan, ei siis ole ihmisten kehittelemä tekniikka tai menetelmä.

      • maiqqu

        Otetaanpa kristinuskosta sitten Jeesuksen sanat:

        Jos teillä olisi sinapinsiemenenkään verran uskoa, mikään ei olisi teille mahdotonta.

        Eikö kyse ole valaistuneesta ihmisestä, joita monien uskontojen perustajat ovat olleet.

        Oikea usko ei tee ihmisestä pappia vaan valaistuneen. Siksi olisi tärkeä myös jo ns. uskossa olevien miettiä uskonsa perustaa, mille se perustuu. Perustuuko se faktoihin jotka todistavat Raamatun oikeaksi esim. vai onko se sisäistä tietoa.


      • Apollos
        maiqqu kirjoitti:

        Otetaanpa kristinuskosta sitten Jeesuksen sanat:

        Jos teillä olisi sinapinsiemenenkään verran uskoa, mikään ei olisi teille mahdotonta.

        Eikö kyse ole valaistuneesta ihmisestä, joita monien uskontojen perustajat ovat olleet.

        Oikea usko ei tee ihmisestä pappia vaan valaistuneen. Siksi olisi tärkeä myös jo ns. uskossa olevien miettiä uskonsa perustaa, mille se perustuu. Perustuuko se faktoihin jotka todistavat Raamatun oikeaksi esim. vai onko se sisäistä tietoa.

        Juuri tähän asiaan jo aikaisemminkin hieman viittasin. Väitän nimittäin, että Raamatun tutkimus on jo osoittanut Raamatun olevan hyvin tarkka ja totuudenmukainen kuvaus todellisista tapahtumista. Tämä hämmästyttää monia, jotka ajattelevat uskonnon olevan vain jotain uskonasioita jonka voi kokea tunteella tai muuten sisäisesti.

        Kristinuskon nimittäminen uskonnoksi ei oikeasti ole edes perusteltua ja usein nimityksellä viitataankin vain niihin ulkoisiin puitteisiin, mitä Jeesuksen seurakunnan ympärille on rakennettu. Valitettavasti ulkoiset puitteet ja muodot ovat saaneet niin paljon huomiota osalleen, ettei voi ihmetellä joidenkin luulevan kristinuskon olevan vain väitä muotoja.

        Ihmisessä on sisäänrakennettuna jo luomisessa tietty Jumalan kaipuu, mutta se on vain yleinen ilmoitus ja siksi se on myös yhteistä kaikille uskonnoille. Täyttymyksen sisäinen kaipuu saa silloin, kun Pyhä Henki antaa ehdottoman varmuuden Jeesuksesta. Valaistumiskokemus ei anna täyttymystä, vaan se on edelleen yleinen käsitys jonkinlaisen todellisen jumaluuden olemassaolosta.

        Sisäinen todiste ei ole todiste, mutta ulkoa tuleva ilmoitus ja Pyhä Henki voi antaa todisteen Jeesuksesta. Valaistuneeksi sanotaan niitä, jotka oman jumalankaipuunsa takia ovat harjoittaneet uskonnollista jumaluuden etsintää ja ovat siinä tietyllä tasolla, mutta todellinen yhteys Jumalaan saavutetaan, kun annetaan Jumalan itsensä ottaa yhteys ihmiseen. Silloin yhteys toteutuu Jumalan ehdoilla ja tavalla.


      • maiqqu
        Apollos kirjoitti:

        Juuri tähän asiaan jo aikaisemminkin hieman viittasin. Väitän nimittäin, että Raamatun tutkimus on jo osoittanut Raamatun olevan hyvin tarkka ja totuudenmukainen kuvaus todellisista tapahtumista. Tämä hämmästyttää monia, jotka ajattelevat uskonnon olevan vain jotain uskonasioita jonka voi kokea tunteella tai muuten sisäisesti.

        Kristinuskon nimittäminen uskonnoksi ei oikeasti ole edes perusteltua ja usein nimityksellä viitataankin vain niihin ulkoisiin puitteisiin, mitä Jeesuksen seurakunnan ympärille on rakennettu. Valitettavasti ulkoiset puitteet ja muodot ovat saaneet niin paljon huomiota osalleen, ettei voi ihmetellä joidenkin luulevan kristinuskon olevan vain väitä muotoja.

        Ihmisessä on sisäänrakennettuna jo luomisessa tietty Jumalan kaipuu, mutta se on vain yleinen ilmoitus ja siksi se on myös yhteistä kaikille uskonnoille. Täyttymyksen sisäinen kaipuu saa silloin, kun Pyhä Henki antaa ehdottoman varmuuden Jeesuksesta. Valaistumiskokemus ei anna täyttymystä, vaan se on edelleen yleinen käsitys jonkinlaisen todellisen jumaluuden olemassaolosta.

        Sisäinen todiste ei ole todiste, mutta ulkoa tuleva ilmoitus ja Pyhä Henki voi antaa todisteen Jeesuksesta. Valaistuneeksi sanotaan niitä, jotka oman jumalankaipuunsa takia ovat harjoittaneet uskonnollista jumaluuden etsintää ja ovat siinä tietyllä tasolla, mutta todellinen yhteys Jumalaan saavutetaan, kun annetaan Jumalan itsensä ottaa yhteys ihmiseen. Silloin yhteys toteutuu Jumalan ehdoilla ja tavalla.

        Miksi käytät sanaa Jeesus kun voisi käyttää sanaa Jumala. Silloin ei tarvitsisi sulkea muita uskontoja pois, huonommiksi kuin kristinusko.

        Etkö todellakaan näe niitä samanarvoisina lähestymistapoina Jumalaan.

        Jeesus oli eräs tällaisista valaistuneista. Sinustakin voi sellainen tulla, kun etsit. Mielestäni sitä tarkoitti hänen sanansa:

        Jos teillä olisi sinapinsiemenenkään verran uskoa, mikään ei olisi teille mahdotonta.

        Sitä ainakin itse etsin, edes sitä pientä siemenen vertaa ja olen ollut monesti kummastunut, eikö minulla sitä vieläkään ole, jotain puuttuu ja sitä etsin.

        Kuinka niin ihmisen sisäänrakennettu Jumalan kaipuu on VAIN yleinen ilmoitus? Minusta se on meille suurinta mitä meillä voi ennen valaistumista olla.

        Valaistumisestakin sinulla on jo kovin selkeä kuva, ettei se anna täyttymystä. Miten niin, kenen olet ajatellut olleen valaistuneen? Minusta esim Jeesus ja Buddha ,Kahlil Gibranin Profeetta ovat sellaisia. Ja kyllä he jos ketkä ovat saaneet siitä täyttymyksen. Se on myös sitä että Pyhä Henki heissä vaikuttaa, ilman egon vaikutusta siihen. En todellakaan tarkoita valaistuneilla joogeja jotka vuosikaupalla vain joogaavat ja mietiskelevät ja pääsevät johonkin tilaan, valaistumista se ei ole.

        Valaistuneella on sanat, tiedot ja ne siirtyvät myös toiminnaksi. Jumala ei voi toimia ihmisen tahtoa vastaan, siksi ihmisen pitää tietää mitä haluaa, omat motiivinsa, tuntea itsensä todella, sen pitää sisältää hakemista, kyseenalaistamista, jotta se on aitoa se haluaminen, vasta sitten Jumala voi alkaa vaikuttaa ihmisen kautta. Sillä Jumala on rakkaus ja rakkaus ei pakota.


      • Apollos
        maiqqu kirjoitti:

        Miksi käytät sanaa Jeesus kun voisi käyttää sanaa Jumala. Silloin ei tarvitsisi sulkea muita uskontoja pois, huonommiksi kuin kristinusko.

        Etkö todellakaan näe niitä samanarvoisina lähestymistapoina Jumalaan.

        Jeesus oli eräs tällaisista valaistuneista. Sinustakin voi sellainen tulla, kun etsit. Mielestäni sitä tarkoitti hänen sanansa:

        Jos teillä olisi sinapinsiemenenkään verran uskoa, mikään ei olisi teille mahdotonta.

        Sitä ainakin itse etsin, edes sitä pientä siemenen vertaa ja olen ollut monesti kummastunut, eikö minulla sitä vieläkään ole, jotain puuttuu ja sitä etsin.

        Kuinka niin ihmisen sisäänrakennettu Jumalan kaipuu on VAIN yleinen ilmoitus? Minusta se on meille suurinta mitä meillä voi ennen valaistumista olla.

        Valaistumisestakin sinulla on jo kovin selkeä kuva, ettei se anna täyttymystä. Miten niin, kenen olet ajatellut olleen valaistuneen? Minusta esim Jeesus ja Buddha ,Kahlil Gibranin Profeetta ovat sellaisia. Ja kyllä he jos ketkä ovat saaneet siitä täyttymyksen. Se on myös sitä että Pyhä Henki heissä vaikuttaa, ilman egon vaikutusta siihen. En todellakaan tarkoita valaistuneilla joogeja jotka vuosikaupalla vain joogaavat ja mietiskelevät ja pääsevät johonkin tilaan, valaistumista se ei ole.

        Valaistuneella on sanat, tiedot ja ne siirtyvät myös toiminnaksi. Jumala ei voi toimia ihmisen tahtoa vastaan, siksi ihmisen pitää tietää mitä haluaa, omat motiivinsa, tuntea itsensä todella, sen pitää sisältää hakemista, kyseenalaistamista, jotta se on aitoa se haluaminen, vasta sitten Jumala voi alkaa vaikuttaa ihmisen kautta. Sillä Jumala on rakkaus ja rakkaus ei pakota.

        Jeesuksen sanat ja opetukset kertovat laajasti monista asioista mutta nivoutuvat kuitenkin yhdeksi kokonaisuudeksi jota mielestäni luet nyt aika valikoiden. Jeesus kutsui ihmisiä Jumalan valtakuntaan, joka oli nyt saavutettavissa, nyt olisi lunastuksen päivä käsillä, joka vapauttaa ihmisen synnin orjuudesta. Hyvin selväksi Raamattu tekee sen, ettei ihmisessä itsessään ole mitään kykyä eikä voimaa toimia oikein ” Niin Jeesus taas puhui heille sanoen: "Minä olen maailman valkeus; joka minua seuraa, se ei pimeydessä vaella, vaan hänellä on oleva elämän valkeus".”

        Raamatusta ei löydy mitään sellaista kohtaa, jonka perusteella voisi saada edes ajatusta siitä, että Jeesus tarkoittaisi jotain ihmisistä itsestään löytyvää, vaan korostaa koko ajan ettei ihminen itsessään voi mitään ” Minä olen viinipuu, te olette oksat. Joka pysyy minussa ja jossa minä pysyn, se kantaa paljon hedelmää; sillä ilman minua te ette voi mitään tehdä. Jos joku ei pysy minussa, niin hänet heitetään pois niinkuin oksa, ja hän kuivettuu; ja ne kootaan yhteen ja heitetään tuleen, ja ne palavat. Jos te pysytte minussa ja minun sanani pysyvät teissä, niin anokaa, mitä ikinä tahdotte, ja te saatte sen.”

        Nämäkin lupaukset ovat totta tänä päivänä ja kaikki ne ohjaavat meidät Jeesuksen puoleen, niin kuin koko Raamattu. Ne ovat varoituksen, kehotuksen ja lohdutuksen sanoja, riippuen siitä mikä on meidän asemamme Jeesuksen suhteen. Oman egon vallasta pääsemiseksi ei ihmisessä ole mitään, koska ihminen itsessään on se oma ego ja siksi ihminen tarvitsee ulkopuolelta tulevan Jumalan vaikutuksen, Pyhän Hengen saamisen. Se on täysin eriasia kuin itse kehitettyjen menetelmien avulla itsensä vapauttamista itsestään, ei ihminen voi päästä irti omasta olemuksestaan omin voimin. Se on kuin häntäänsä jahtaavan kissan toimintaa, heti kun häntä tippuu suusta ralli alkaa taas.


      • maiqqu
        Apollos kirjoitti:

        Jeesuksen sanat ja opetukset kertovat laajasti monista asioista mutta nivoutuvat kuitenkin yhdeksi kokonaisuudeksi jota mielestäni luet nyt aika valikoiden. Jeesus kutsui ihmisiä Jumalan valtakuntaan, joka oli nyt saavutettavissa, nyt olisi lunastuksen päivä käsillä, joka vapauttaa ihmisen synnin orjuudesta. Hyvin selväksi Raamattu tekee sen, ettei ihmisessä itsessään ole mitään kykyä eikä voimaa toimia oikein ” Niin Jeesus taas puhui heille sanoen: "Minä olen maailman valkeus; joka minua seuraa, se ei pimeydessä vaella, vaan hänellä on oleva elämän valkeus".”

        Raamatusta ei löydy mitään sellaista kohtaa, jonka perusteella voisi saada edes ajatusta siitä, että Jeesus tarkoittaisi jotain ihmisistä itsestään löytyvää, vaan korostaa koko ajan ettei ihminen itsessään voi mitään ” Minä olen viinipuu, te olette oksat. Joka pysyy minussa ja jossa minä pysyn, se kantaa paljon hedelmää; sillä ilman minua te ette voi mitään tehdä. Jos joku ei pysy minussa, niin hänet heitetään pois niinkuin oksa, ja hän kuivettuu; ja ne kootaan yhteen ja heitetään tuleen, ja ne palavat. Jos te pysytte minussa ja minun sanani pysyvät teissä, niin anokaa, mitä ikinä tahdotte, ja te saatte sen.”

        Nämäkin lupaukset ovat totta tänä päivänä ja kaikki ne ohjaavat meidät Jeesuksen puoleen, niin kuin koko Raamattu. Ne ovat varoituksen, kehotuksen ja lohdutuksen sanoja, riippuen siitä mikä on meidän asemamme Jeesuksen suhteen. Oman egon vallasta pääsemiseksi ei ihmisessä ole mitään, koska ihminen itsessään on se oma ego ja siksi ihminen tarvitsee ulkopuolelta tulevan Jumalan vaikutuksen, Pyhän Hengen saamisen. Se on täysin eriasia kuin itse kehitettyjen menetelmien avulla itsensä vapauttamista itsestään, ei ihminen voi päästä irti omasta olemuksestaan omin voimin. Se on kuin häntäänsä jahtaavan kissan toimintaa, heti kun häntä tippuu suusta ralli alkaa taas.

        Kuka on sellainen viinipuunoksa joka hänessä pysyy, joka voi anoa mitä vain ja hän sen saa. Oletko sinä? Minusta meistä todella harva on siihen vasta yltänyt. Ja kun ei ole, tulisi hakea uusia kysymyksiä, eikö? Vai kannattaako silloin jäädä paikoilleen, ajatellen "Minä tiedän totuuden minä olen viinipuun oksa."

        Kyllä ihmisessä itsessään on kyky pyrkiä Jumalan luo, ei sitä anneta vain harvoille ja valituille, joille Pyhä Henki jostain ilmestyy. Pakkohan se on olla kaikilla, se on meidän todellinen itsemme.

        Haluaisin sinussakin herättää kyselyä, vaikka sanasi viisaita ovat, tiedät itsekin, että jotain puuttuu. Vai mitä mieltä olet?


      • Apollos
        maiqqu kirjoitti:

        Kuka on sellainen viinipuunoksa joka hänessä pysyy, joka voi anoa mitä vain ja hän sen saa. Oletko sinä? Minusta meistä todella harva on siihen vasta yltänyt. Ja kun ei ole, tulisi hakea uusia kysymyksiä, eikö? Vai kannattaako silloin jäädä paikoilleen, ajatellen "Minä tiedän totuuden minä olen viinipuun oksa."

        Kyllä ihmisessä itsessään on kyky pyrkiä Jumalan luo, ei sitä anneta vain harvoille ja valituille, joille Pyhä Henki jostain ilmestyy. Pakkohan se on olla kaikilla, se on meidän todellinen itsemme.

        Haluaisin sinussakin herättää kyselyä, vaikka sanasi viisaita ovat, tiedät itsekin, että jotain puuttuu. Vai mitä mieltä olet?

        Yritin ihan todella miettiä sitä, että koenko kuitenkin jotain puuttuvan, mutta niin itseriittoiselta kuin se kuulostaakin, niin en pysty kokemaan niin. Tietysti jotain ulkoista ja jopa omaan ihmisyyteen liittyvää voisi toivoa olevan enemmän ja jotain toista asiaa vähemmän. Tämä ei kuitenkaan nouse minun mittaamattomasta itseriittoisuudesta, vaan siitä, että olen saanut niin paljon, paljon enemmän kuin milloinkaan voisin ansaita tai omatekoisesti saavuttaa.

        Minun elämäni oli aika normaalia ennen uskoontuloakin, joten en ole kokenut mitään suurta ahdistusta sisimmän tyhjyydestä tai vastaavaa. Kuitenkin on selvä ero sillä mitä oli ennen ja jälkeen uskoontulon, Pyhän Hengen saamisen. Pyhä Henki vaikutta ihan tietoisuuden tasolla sen ymmärtämisen kuka Jeesus todella on ja mitä hän on tehnyt mutta myös paljasti itsestä jotain sellaista mitä ei muuten voi löytää.

        Olen kuullut monia erilaisia kertomuksia uskoontulosta, mutta niissä on paljon yhteistä, kuten oman syntisyyden näkeminen järkyttävässä mittakaavassa. Jeesuksen puheet ihmisen sydämestä saavat aivan uuden merkityksen kun ne todella tietoisesti ymmärtää. Eihän Jeesus puhu sydämestä vertapumppaavana elimenä tai jonain tunteiden sijaintipaikkana, vaan samassa merkityksessä kuin puhutaan puun sydämestä, kaikkein sisimmästä osasta ihmisyyttä, jonne ihminen ei omilla menetelmillä milloinkaan pääse käsiksi.

        Tunteet ja tietoisuus, alitajunta ja muistot, kaikki ne ovat vielä vain pintaa ja vaikka ihminen koko elämänsä työskentelisi oman tietoisuutensa kanssa, niin silti voisi päästä vain muutaman vuosikerroksen pintaa syvemmälle, jos käytetään tätä puu vertausta. Jollekin riittää se, että saa käsiteltyä omia tunteitaan, oppii tunnistamaan niitä. Joku taas joutuu käsittelemään kipeitä muistoja, jotka vaikuttavat elämään ja suhtautumiseen joihinkin asioihin mutta ne ovat vain pintakerroksissa olevia asioita.

        Joku voi vaatia enemmän ja alkaa työskennellä kurinalaisesti oman tietoisuutensa kanssa monenlaisin menetelmin saavuttaakseen syvemmän tai ”korkeamman” tietoisuuden tason. Näiden psykologisten alueiden kanssa työskentely on monesti palkitsevaakin, joka tulee sinuksi tunteittensa kanssa ja joku tiedostaa oman egon ja superegon eriävyydet. Joku saa käsiteltyä muistonsa ja joku pääsee käsittämään uusia alueita omasta tietoisuudesta. Kuitenkin koko ajan ollaan päästy vain vähän matkaa matkalla ihmisen sisimpään.

        Kaikkein sisin on mahdoton saavuttaa ihmisen menetelmin, sinne on kuin kova kuori jota ei voi läpäistä, se on aluetta jonne Jumala loi oman kuvansa luodessaan ihmisen. Se on aluetta, jossa oleva Jumalan kuva kuoli ja vääristyi suorastaan saatanalliseksi ihmisen langetessa saatanaan. Tajuntaa laajentavia aineita käyttäviä ihmisiä kuolee psykologisista syistä ja luulenpa että jos ihminen pääsee käsittämään vaikka vähänkin siitä raadollisuudesta mitä ihmisen sisimmässä asuu, niin hän voi kuolla kauhuun. Tämä on järkyttävää puhetta ihmisen syvimmästä olemuksesta ja siksi se onkin vaikeaa myöntää.

        Jumala ei turhaan sanonut, että ihmisen on kuolemalla kuoltava, koska ihminen joutui paitsi ruumiillisen kuoleman alaisuuteen, myös ihmisen sielu kuoli suhteessa Jumalaan ja se hyvä minkä Jumala oli sinne asettanut vääristyi kammottavalla tavalla. Uudestisyntyminen on sitä, että Jumala uudestaan luo sinne sen kuvan, joka ihmisen sisimpään oli alun perin tarkoitettu. Että Jumala täyttää ihmisen sisimmän totuuden, rakkauden ja Jumalan tuntemisen, eli Kristuksen hengellä. Se ei näy heti päälle päin, mutta ajan kuluessa kun ulommat kerrokset antavat tilaa, jotain sieltä pääsee säteilemään ihmisestä ulospäinkin.

        Uudestisyntymisessä ihmisen persoonallisuus ei muutu, ei tunne-elämän vaihtelut lakkaa toimimasta, ihmisestä ei tule viilipyttymäisen tyyntä, vaan sitä mukaa kun ihmisen oma persoonallisuus sulaa sen Jumalan rakkauden edessä, joka hänessä sisältäpäin vaikuttaa, se alkaa näkyä. Kuitenkaan kaikki pintakerrokset eivät koko elinaikana sulaudu siihen sisimmässä vaikuttavaan Jumalan Henkeen, vaan vasta tästä kehosta ”kuoriutuminen” lopullisesti paljastaa sen mitä ihmisen sisimmässä on ja mitä ihminen siis olemukseltaan on.

        Tällä tavalla ajatellen on ehkä helpompi ymmärtää myös tuomio. Kun ihminen ruumiillisesti kuolee ja sisin kuoriutuu esiin, niin Jumalan omat, hänen Henkeensä sulautuneet jatkavat elämää Jumalan yhteydessä, omina persooninaan. Jos taas joku ruumiin kuoltua paljastuu sisimmältään raadolliseksi ja muodoltaan kauhistuttavaksi, niin ne menevät omaan paikkaansa jatkaakseen olemassaoloaan sellaisina.

        Ihminen ei voi itse vaikuttaa omaan syntymäänsä, siihen että hänen ruumiinsa syntyy äidistään. Eihän kukaan voi itse synnyttää omaa ruumistaan ja samoin kukaan ei voi itse synnyttää Jumalan Henkeä omaan sisimpäänsä. Syntyminen on aina lahjaa sille, joka syntyy, niin myös uudestisyntyminen. Se on tapahtuma, jonka vaikuttaa Jumala jokaiselle, joka tahtoo saada anteeksi oman itsensä, sisimpänsä syntisyyden.

        Syntiä ja syntisyyttä ei voi vain lakaista maton alle vaan se vaatii tuomion ja Jeesus teki mittasuhteiltaan käsittämättömän uhrauksen ottaessaan sinun koko raadollisen sisimpäsi syntisyyden omakseen kuolettaakseen sen omassa kuolemassaan että sinulla olisi mahdollisuus ottaa vastaan uudestisyntymisen lahja. Siksi Paavali sanoo:” Minä olen Kristuksen kanssa ristiinnaulittu, ja minä elän, en enää minä, vaan Kristus elää minussa; ja minkä nyt elän lihassa, sen minä elän Jumalan Pojan uskossa, hänen, joka on rakastanut minua ja antanut itsensä minun edestäni.”

        On oikein ja kohtuullista pyytää Jeesukselta anteeksi hänelle tuottamaansa tuskaa ja siinä näkyy Jumalan suurenmoinen ja ylitsepursuava rakkaus, että hän antaa anteeksi ja vielä enemmän, antaa uudestisyntymisen lahjan ja iankaikkisen elämän.

        Aloitin sillä, että kuulostaa ehkä itseriittoiselta sanoa ettei enää kaipaa enempää, mutta ehkä ymmärrät miten paljon olen saanut lahjaksi, ilman mitään omaa ansiota Jeesukselta joka rakastaa minua, vaikka olen syntinen ja hän on joutunut kantamaan minun syntisyyteni. Se mitä joskus voin kaivata, on yhä läheisempää Jeesuksen tuntemista, johon hän armossaan on minua uskoontulosta asti johdattanut ja yhä johdattaa.


      • maiqqu
        Apollos kirjoitti:

        Yritin ihan todella miettiä sitä, että koenko kuitenkin jotain puuttuvan, mutta niin itseriittoiselta kuin se kuulostaakin, niin en pysty kokemaan niin. Tietysti jotain ulkoista ja jopa omaan ihmisyyteen liittyvää voisi toivoa olevan enemmän ja jotain toista asiaa vähemmän. Tämä ei kuitenkaan nouse minun mittaamattomasta itseriittoisuudesta, vaan siitä, että olen saanut niin paljon, paljon enemmän kuin milloinkaan voisin ansaita tai omatekoisesti saavuttaa.

        Minun elämäni oli aika normaalia ennen uskoontuloakin, joten en ole kokenut mitään suurta ahdistusta sisimmän tyhjyydestä tai vastaavaa. Kuitenkin on selvä ero sillä mitä oli ennen ja jälkeen uskoontulon, Pyhän Hengen saamisen. Pyhä Henki vaikutta ihan tietoisuuden tasolla sen ymmärtämisen kuka Jeesus todella on ja mitä hän on tehnyt mutta myös paljasti itsestä jotain sellaista mitä ei muuten voi löytää.

        Olen kuullut monia erilaisia kertomuksia uskoontulosta, mutta niissä on paljon yhteistä, kuten oman syntisyyden näkeminen järkyttävässä mittakaavassa. Jeesuksen puheet ihmisen sydämestä saavat aivan uuden merkityksen kun ne todella tietoisesti ymmärtää. Eihän Jeesus puhu sydämestä vertapumppaavana elimenä tai jonain tunteiden sijaintipaikkana, vaan samassa merkityksessä kuin puhutaan puun sydämestä, kaikkein sisimmästä osasta ihmisyyttä, jonne ihminen ei omilla menetelmillä milloinkaan pääse käsiksi.

        Tunteet ja tietoisuus, alitajunta ja muistot, kaikki ne ovat vielä vain pintaa ja vaikka ihminen koko elämänsä työskentelisi oman tietoisuutensa kanssa, niin silti voisi päästä vain muutaman vuosikerroksen pintaa syvemmälle, jos käytetään tätä puu vertausta. Jollekin riittää se, että saa käsiteltyä omia tunteitaan, oppii tunnistamaan niitä. Joku taas joutuu käsittelemään kipeitä muistoja, jotka vaikuttavat elämään ja suhtautumiseen joihinkin asioihin mutta ne ovat vain pintakerroksissa olevia asioita.

        Joku voi vaatia enemmän ja alkaa työskennellä kurinalaisesti oman tietoisuutensa kanssa monenlaisin menetelmin saavuttaakseen syvemmän tai ”korkeamman” tietoisuuden tason. Näiden psykologisten alueiden kanssa työskentely on monesti palkitsevaakin, joka tulee sinuksi tunteittensa kanssa ja joku tiedostaa oman egon ja superegon eriävyydet. Joku saa käsiteltyä muistonsa ja joku pääsee käsittämään uusia alueita omasta tietoisuudesta. Kuitenkin koko ajan ollaan päästy vain vähän matkaa matkalla ihmisen sisimpään.

        Kaikkein sisin on mahdoton saavuttaa ihmisen menetelmin, sinne on kuin kova kuori jota ei voi läpäistä, se on aluetta jonne Jumala loi oman kuvansa luodessaan ihmisen. Se on aluetta, jossa oleva Jumalan kuva kuoli ja vääristyi suorastaan saatanalliseksi ihmisen langetessa saatanaan. Tajuntaa laajentavia aineita käyttäviä ihmisiä kuolee psykologisista syistä ja luulenpa että jos ihminen pääsee käsittämään vaikka vähänkin siitä raadollisuudesta mitä ihmisen sisimmässä asuu, niin hän voi kuolla kauhuun. Tämä on järkyttävää puhetta ihmisen syvimmästä olemuksesta ja siksi se onkin vaikeaa myöntää.

        Jumala ei turhaan sanonut, että ihmisen on kuolemalla kuoltava, koska ihminen joutui paitsi ruumiillisen kuoleman alaisuuteen, myös ihmisen sielu kuoli suhteessa Jumalaan ja se hyvä minkä Jumala oli sinne asettanut vääristyi kammottavalla tavalla. Uudestisyntyminen on sitä, että Jumala uudestaan luo sinne sen kuvan, joka ihmisen sisimpään oli alun perin tarkoitettu. Että Jumala täyttää ihmisen sisimmän totuuden, rakkauden ja Jumalan tuntemisen, eli Kristuksen hengellä. Se ei näy heti päälle päin, mutta ajan kuluessa kun ulommat kerrokset antavat tilaa, jotain sieltä pääsee säteilemään ihmisestä ulospäinkin.

        Uudestisyntymisessä ihmisen persoonallisuus ei muutu, ei tunne-elämän vaihtelut lakkaa toimimasta, ihmisestä ei tule viilipyttymäisen tyyntä, vaan sitä mukaa kun ihmisen oma persoonallisuus sulaa sen Jumalan rakkauden edessä, joka hänessä sisältäpäin vaikuttaa, se alkaa näkyä. Kuitenkaan kaikki pintakerrokset eivät koko elinaikana sulaudu siihen sisimmässä vaikuttavaan Jumalan Henkeen, vaan vasta tästä kehosta ”kuoriutuminen” lopullisesti paljastaa sen mitä ihmisen sisimmässä on ja mitä ihminen siis olemukseltaan on.

        Tällä tavalla ajatellen on ehkä helpompi ymmärtää myös tuomio. Kun ihminen ruumiillisesti kuolee ja sisin kuoriutuu esiin, niin Jumalan omat, hänen Henkeensä sulautuneet jatkavat elämää Jumalan yhteydessä, omina persooninaan. Jos taas joku ruumiin kuoltua paljastuu sisimmältään raadolliseksi ja muodoltaan kauhistuttavaksi, niin ne menevät omaan paikkaansa jatkaakseen olemassaoloaan sellaisina.

        Ihminen ei voi itse vaikuttaa omaan syntymäänsä, siihen että hänen ruumiinsa syntyy äidistään. Eihän kukaan voi itse synnyttää omaa ruumistaan ja samoin kukaan ei voi itse synnyttää Jumalan Henkeä omaan sisimpäänsä. Syntyminen on aina lahjaa sille, joka syntyy, niin myös uudestisyntyminen. Se on tapahtuma, jonka vaikuttaa Jumala jokaiselle, joka tahtoo saada anteeksi oman itsensä, sisimpänsä syntisyyden.

        Syntiä ja syntisyyttä ei voi vain lakaista maton alle vaan se vaatii tuomion ja Jeesus teki mittasuhteiltaan käsittämättömän uhrauksen ottaessaan sinun koko raadollisen sisimpäsi syntisyyden omakseen kuolettaakseen sen omassa kuolemassaan että sinulla olisi mahdollisuus ottaa vastaan uudestisyntymisen lahja. Siksi Paavali sanoo:” Minä olen Kristuksen kanssa ristiinnaulittu, ja minä elän, en enää minä, vaan Kristus elää minussa; ja minkä nyt elän lihassa, sen minä elän Jumalan Pojan uskossa, hänen, joka on rakastanut minua ja antanut itsensä minun edestäni.”

        On oikein ja kohtuullista pyytää Jeesukselta anteeksi hänelle tuottamaansa tuskaa ja siinä näkyy Jumalan suurenmoinen ja ylitsepursuava rakkaus, että hän antaa anteeksi ja vielä enemmän, antaa uudestisyntymisen lahjan ja iankaikkisen elämän.

        Aloitin sillä, että kuulostaa ehkä itseriittoiselta sanoa ettei enää kaipaa enempää, mutta ehkä ymmärrät miten paljon olen saanut lahjaksi, ilman mitään omaa ansiota Jeesukselta joka rakastaa minua, vaikka olen syntinen ja hän on joutunut kantamaan minun syntisyyteni. Se mitä joskus voin kaivata, on yhä läheisempää Jeesuksen tuntemista, johon hän armossaan on minua uskoontulosta asti johdattanut ja yhä johdattaa.

        että ihmiset, jotka eivät ole kuulleetkaan Jeesuksesta, ihmiset joiden elämä on lapsuudesta asti ollut kammottavaa tuomittaisiin kadotukseen, kun Pyhä Henki ei heissä olekaan alkanut vaikuttaa. Sen voit varmaan myöntää, että kaikissa se ei pääse vaikuttamaan. Mutta juuri olosuhteista johtuen kaikki eivät voi sitä odottaakaan tai kaivatakaan. Eikö se ole ristiriitaista sinusta? Kyllä olisi Jumala silloin epäreilu! Eihän se voi mitenkään mennä niin. Olet ymmärtänyt väärin Raamatunlauseet.
        Ja mielestäni vielä paljon niistä väärin. Kun sinä olet niin ajatteleva, toivon sinun vielä pohtivan näitä.

        Millä perusteella Jumala valitsee sen, jonka sisimpään hän lähettää Pyhän Hengen joka alkaa vaikuttamaan tehden ihmisestä paremman. Kun kaikki ei sitä Jeesusta tunne.

        Sinun teoriasi on kuin joillakin helluntailaisilla. Me olemme pelastettuja, muut joutuvat kadotukseen.

        Ja vielä näistä uskontojen mietiskelytekniikoista, samoja ne on vaikka eri nimillä. Mietiskely = rukous.


      • Apollos
        maiqqu kirjoitti:

        että ihmiset, jotka eivät ole kuulleetkaan Jeesuksesta, ihmiset joiden elämä on lapsuudesta asti ollut kammottavaa tuomittaisiin kadotukseen, kun Pyhä Henki ei heissä olekaan alkanut vaikuttaa. Sen voit varmaan myöntää, että kaikissa se ei pääse vaikuttamaan. Mutta juuri olosuhteista johtuen kaikki eivät voi sitä odottaakaan tai kaivatakaan. Eikö se ole ristiriitaista sinusta? Kyllä olisi Jumala silloin epäreilu! Eihän se voi mitenkään mennä niin. Olet ymmärtänyt väärin Raamatunlauseet.
        Ja mielestäni vielä paljon niistä väärin. Kun sinä olet niin ajatteleva, toivon sinun vielä pohtivan näitä.

        Millä perusteella Jumala valitsee sen, jonka sisimpään hän lähettää Pyhän Hengen joka alkaa vaikuttamaan tehden ihmisestä paremman. Kun kaikki ei sitä Jeesusta tunne.

        Sinun teoriasi on kuin joillakin helluntailaisilla. Me olemme pelastettuja, muut joutuvat kadotukseen.

        Ja vielä näistä uskontojen mietiskelytekniikoista, samoja ne on vaikka eri nimillä. Mietiskely = rukous.

        ”Millä perusteella Jumala valitsee sen, jonka sisimpään hän lähettää Pyhän Hengen joka alkaa vaikuttamaan tehden ihmisestä paremman. Kun kaikki ei sitä Jeesusta tunne.”

        Ihan ensin täytyy huomauttaa, että silloin kun ihmisen sisimmässä on Pyhä Henki, niin ihminen on jo sisimmältään pyhä Jumalan edessä. Se miten Henki vaikuttaa ihmisessä on tavallaan eri asia. Se on Jumalan lapsen elämää jo täällä maan päällä ja kasvamista siinä.

        Jumala ei ole mykkä eikä välinpitämätön meidän elämämme suhteen, vaan hän johdattaa ihmisiä kuulemaan sanaansa ja kutsuu omakseen. Ihminen ei siis voi itse päättää, että minäpä nyt hankin sen Jumalan Hengen, vaan aloite tulee Jumalalta. Se on sama asia kuin se, että ihminen ei voi vain päättää kiinnostua hengellisistä asioista, jos ne ei kiinnosta niin ne ei kiinnosta, ei itseään voi pakottaa. Kuitenkin Jumala huolehtii, että kaikki jossain vaiheessa kiinnostuvat hengellisistä ja johdattaa heidät kuulemaan omaa sanaansa voidakseen antaa Pyhän Hengen niille, jotka suostuvat sen ottamaan vastaan.

        Joskus ihmiset kuvittelevat, että uskovaisen elämä on tylsää eikä saa tehdä mitään kivaa tai joku ajattelee että sitten pitää tehdä veroilmoituskin rehellisesti ja se voi estää jonkun suostumasta Jumalan omaksi. Jumala jättää tämän mahdollisuuden ihmiselle, koska niin kuin sanoit, rakkaus ei pakota, eikä Jumala varsinkaan pakota rakastamaan itseään.

        ”Sinun teoriasi on kuin joillakin helluntailaisilla. Me olemme pelastettuja, muut joutuvat kadotukseen.”

        En tiedä ajattelevatko helluntailaiset nyt ihan noin mutta minä ainakin luulen, että lopulta taivaassa on paljon enemmän ihmisiä kuin yleensä päälle päin näyttää. On kuitenkin armoa armon päälle, että saa löytää Jumalan jo nuorella iällä ja ilman jotain ahdistukseen joutumista jolloin monien ateistienkin sydän kääntyy huutamaan Jumalan puoleen. Sellaisenkin tilanteen Jumala voi järjestää vain siksi, että saisi antaa armon, maalliset ongelmat ovat kuitenkin hyvin vähäpätöisiä iankaikkisuuteen verrattuna.

        Mehän olemme kaikki itse ansainneet kadotuksen omilla teoillamme ja omalla pahuudellamme. Jos yksikin ihminen pelastuu, niin jo se on ainoastaan Jumalan suurta armoa ja tiedämme, että pelastuvia onkin paljon. Kyllä jokaisella on aito valintatilanne sen suhteen tahtooko suostua siihen hyvään, joka Jumala on vai tahtooko toimia itsekkäästi ja vähät välittää Jumalasta. Niistä, jotka eivät ole kuulleet Jeesuksesta (en tiedä onko sellaisia vielä jossain) Raamattu ei kerro tarkemmin, mutta ehkä vihjaa siihen suuntaan että heidät tuomitaan sen perusteella mitä ovat tienneet. Raamattu ei sano sitä suoraan, vaan jättää asian auki, Jumalan oikeudenmukaisuuden varaan. Ne jotka ovat kuulleet tuomitaan sen mukaan miten he toimivat kuultuaan.

        ” Ja vielä näistä uskontojen mietiskelytekniikoista, samoja ne on vaikka eri nimillä. Mietiskely = rukous.”

        Rukous on vuorovaikutuksessa olemista Jumalan kanssa. Omaan itseen kohdistuva meditaatio ei ole yhteyttä Jumalaan, vaan itseen. Rukous käsittää niin paljon erimuotoista yhteyttä Jumalaan, että sitä ei kannata laajemmin selvittää tässä, mutta se on yhteys, vuorovaikutus.

        Kun puhutaan yleisellä tasolla siitä ketkä pelastuvat, niin helposti tulee mielikuva Jumalasta joka ei olisi oikeudenmukainen, mutta silloin unohdetaan, että Jumala tuntee jokaisen ihmisen tarkasti ja kokonaan. Meillä ei ole kykyä arvioida sitä millaisen mahdollisuuden kukakin on elämässään saanut, Jumala kuitenkin toimii salatulla tavalla ihmisen sisimmän kanssa, sitä ei voi nähdä silmillään. Täytyy myös muistaa ettei meistä kukaan ole sitä ansainnut, vaan Jumala on johdattanut elämäämme ja odottanut sitä, että me kääntyisimme Jeesuksen puoleen, että hän saisi antaa meille armon ja täyttää meidät Pyhällä Hengellään. Tilanne on kuin väärinpäin, koska meidänhän syntisinä kuuluisi tehdä vaikka mitä että saisimme Jumalan kuulemaan meitä, mutta Jumala itse toimiikin kutsujana saadakseen antaa meille kaikkea rakkauttaan meidän hyväksemme. Joskus on kysytty, että entä jos joku ehtii kuolla ennen sitä, mutta juuri tällaisia inhimillisiä kysymyksiä tulee vain silloin, kun emme muista, että Jumala tietää jokaisen päivien määrän ja johdattaa sen mukaan samoin kuin kysymykset siitä miten kenenkin käy ja ovatko he varmasti saaneet riittävän selkeän kutsun. Jumala toivoo saavansa armahtaa jokaisen, mutta ei pakota, kutsuu vain jokaista sellaisella tavalla, joka kullekin erilaiselle ihmiselle tarjoaa mahdollisimman hyvän mahdollisuuden juuri hänelle.

        Toivon niin, että osaisin selittää paremmin, koska nämä ovat todella tärkeitä asioita. Lopulta kuitenkin vain Raamatun kautta Jumala antaa itsestään ilmoituksen ja puhuu sydämellemme tavalla, jota sisimmässämme ymmärrämme. Jos lukemisesta on jo aikaa, niin suosittelen ehdottomasti että lukaiset Johanneksen Evankeliumin läpi, koska se valaisee asioita minua paremmin.


      • maiqqu
        Apollos kirjoitti:

        ”Millä perusteella Jumala valitsee sen, jonka sisimpään hän lähettää Pyhän Hengen joka alkaa vaikuttamaan tehden ihmisestä paremman. Kun kaikki ei sitä Jeesusta tunne.”

        Ihan ensin täytyy huomauttaa, että silloin kun ihmisen sisimmässä on Pyhä Henki, niin ihminen on jo sisimmältään pyhä Jumalan edessä. Se miten Henki vaikuttaa ihmisessä on tavallaan eri asia. Se on Jumalan lapsen elämää jo täällä maan päällä ja kasvamista siinä.

        Jumala ei ole mykkä eikä välinpitämätön meidän elämämme suhteen, vaan hän johdattaa ihmisiä kuulemaan sanaansa ja kutsuu omakseen. Ihminen ei siis voi itse päättää, että minäpä nyt hankin sen Jumalan Hengen, vaan aloite tulee Jumalalta. Se on sama asia kuin se, että ihminen ei voi vain päättää kiinnostua hengellisistä asioista, jos ne ei kiinnosta niin ne ei kiinnosta, ei itseään voi pakottaa. Kuitenkin Jumala huolehtii, että kaikki jossain vaiheessa kiinnostuvat hengellisistä ja johdattaa heidät kuulemaan omaa sanaansa voidakseen antaa Pyhän Hengen niille, jotka suostuvat sen ottamaan vastaan.

        Joskus ihmiset kuvittelevat, että uskovaisen elämä on tylsää eikä saa tehdä mitään kivaa tai joku ajattelee että sitten pitää tehdä veroilmoituskin rehellisesti ja se voi estää jonkun suostumasta Jumalan omaksi. Jumala jättää tämän mahdollisuuden ihmiselle, koska niin kuin sanoit, rakkaus ei pakota, eikä Jumala varsinkaan pakota rakastamaan itseään.

        ”Sinun teoriasi on kuin joillakin helluntailaisilla. Me olemme pelastettuja, muut joutuvat kadotukseen.”

        En tiedä ajattelevatko helluntailaiset nyt ihan noin mutta minä ainakin luulen, että lopulta taivaassa on paljon enemmän ihmisiä kuin yleensä päälle päin näyttää. On kuitenkin armoa armon päälle, että saa löytää Jumalan jo nuorella iällä ja ilman jotain ahdistukseen joutumista jolloin monien ateistienkin sydän kääntyy huutamaan Jumalan puoleen. Sellaisenkin tilanteen Jumala voi järjestää vain siksi, että saisi antaa armon, maalliset ongelmat ovat kuitenkin hyvin vähäpätöisiä iankaikkisuuteen verrattuna.

        Mehän olemme kaikki itse ansainneet kadotuksen omilla teoillamme ja omalla pahuudellamme. Jos yksikin ihminen pelastuu, niin jo se on ainoastaan Jumalan suurta armoa ja tiedämme, että pelastuvia onkin paljon. Kyllä jokaisella on aito valintatilanne sen suhteen tahtooko suostua siihen hyvään, joka Jumala on vai tahtooko toimia itsekkäästi ja vähät välittää Jumalasta. Niistä, jotka eivät ole kuulleet Jeesuksesta (en tiedä onko sellaisia vielä jossain) Raamattu ei kerro tarkemmin, mutta ehkä vihjaa siihen suuntaan että heidät tuomitaan sen perusteella mitä ovat tienneet. Raamattu ei sano sitä suoraan, vaan jättää asian auki, Jumalan oikeudenmukaisuuden varaan. Ne jotka ovat kuulleet tuomitaan sen mukaan miten he toimivat kuultuaan.

        ” Ja vielä näistä uskontojen mietiskelytekniikoista, samoja ne on vaikka eri nimillä. Mietiskely = rukous.”

        Rukous on vuorovaikutuksessa olemista Jumalan kanssa. Omaan itseen kohdistuva meditaatio ei ole yhteyttä Jumalaan, vaan itseen. Rukous käsittää niin paljon erimuotoista yhteyttä Jumalaan, että sitä ei kannata laajemmin selvittää tässä, mutta se on yhteys, vuorovaikutus.

        Kun puhutaan yleisellä tasolla siitä ketkä pelastuvat, niin helposti tulee mielikuva Jumalasta joka ei olisi oikeudenmukainen, mutta silloin unohdetaan, että Jumala tuntee jokaisen ihmisen tarkasti ja kokonaan. Meillä ei ole kykyä arvioida sitä millaisen mahdollisuuden kukakin on elämässään saanut, Jumala kuitenkin toimii salatulla tavalla ihmisen sisimmän kanssa, sitä ei voi nähdä silmillään. Täytyy myös muistaa ettei meistä kukaan ole sitä ansainnut, vaan Jumala on johdattanut elämäämme ja odottanut sitä, että me kääntyisimme Jeesuksen puoleen, että hän saisi antaa meille armon ja täyttää meidät Pyhällä Hengellään. Tilanne on kuin väärinpäin, koska meidänhän syntisinä kuuluisi tehdä vaikka mitä että saisimme Jumalan kuulemaan meitä, mutta Jumala itse toimiikin kutsujana saadakseen antaa meille kaikkea rakkauttaan meidän hyväksemme. Joskus on kysytty, että entä jos joku ehtii kuolla ennen sitä, mutta juuri tällaisia inhimillisiä kysymyksiä tulee vain silloin, kun emme muista, että Jumala tietää jokaisen päivien määrän ja johdattaa sen mukaan samoin kuin kysymykset siitä miten kenenkin käy ja ovatko he varmasti saaneet riittävän selkeän kutsun. Jumala toivoo saavansa armahtaa jokaisen, mutta ei pakota, kutsuu vain jokaista sellaisella tavalla, joka kullekin erilaiselle ihmiselle tarjoaa mahdollisimman hyvän mahdollisuuden juuri hänelle.

        Toivon niin, että osaisin selittää paremmin, koska nämä ovat todella tärkeitä asioita. Lopulta kuitenkin vain Raamatun kautta Jumala antaa itsestään ilmoituksen ja puhuu sydämellemme tavalla, jota sisimmässämme ymmärrämme. Jos lukemisesta on jo aikaa, niin suosittelen ehdottomasti että lukaiset Johanneksen Evankeliumin läpi, koska se valaisee asioita minua paremmin.

        Kanssasi oli kiva kirjoitella, mutta taidan tosiaan myös alkaa lueskelemaan (Vaihteeksi). Se on kyllä jännä miten eri tavalla ihmiset voi ajatella samoistakin asioista, mutta kenties kerran ymmärryksen portit aukeavat. Molemmille meille.
        Minulla ei nyt ole mitään lisättävää, joten jos sinulla on niin ok.

        Ps. Kiitos antoisasta keskustelusta. Vielä näillä palstoilla sellaistakin on sentään.


      • Apollos
        maiqqu kirjoitti:

        Kanssasi oli kiva kirjoitella, mutta taidan tosiaan myös alkaa lueskelemaan (Vaihteeksi). Se on kyllä jännä miten eri tavalla ihmiset voi ajatella samoistakin asioista, mutta kenties kerran ymmärryksen portit aukeavat. Molemmille meille.
        Minulla ei nyt ole mitään lisättävää, joten jos sinulla on niin ok.

        Ps. Kiitos antoisasta keskustelusta. Vielä näillä palstoilla sellaistakin on sentään.

        Kiitos sinulle kirjoittelusta.
        Ai uskontoon liittyvistä asioista voi olla myös erimieltä? Äläs nyt :)

        Mutta vakavammin, olen edelleen sitä mieltä että monet käsitykset on mahdollista osoittaa perusteettomiksi ja tietenkin väitän ettei kuitenkaan minun :)


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Putin hoiti Suomen natoon ja myös Ruotsin

      Iso kiitos Vladimir Putinille. Hänen ansiosta pääsemme nyt Natoon. Putin halusi Naton lähelle ja nyt sai. Voimme tästä kiittää vain Putinia.
      Maailman menoa
      648
      7948
    2. Niinistö teki hetkessä Suomesta Venäjän ydinaseiden maalitaulun

      Kaiken lisäksi mies vielä lällätteli Putinille eilisessä tiedotustilaisuudessa ja käski katsomaan itseään peiliin. Kyllä vähän asiallisempaa käytöstä
      Maailman menoa
      466
      2234
    3. Voi Stefu ja sun kiivas luonteesi

      Sielä lentelee ullakkohuoneiston ikkunasta daamin vaatteet ja matkalaukut pitkin pihaa. Toisaalta,en ihmettele yhtään että tämä suhde päättyi näin,kyl
      Kotimaiset julkkisjuorut
      229
      2135
    4. Poliisi otti Stefun kiinni!

      Seiska tietää kertoa.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      144
      1703
    5. Veikkaus: Miten The Rasmus pärjää Euroviisuissa?

      Euroviisuhuuma on ylimmillään, kun Suomi ja The Rasmus taistelee biisillään Jezebel. Bändi on tikissä, kunhan Lauri Ylösen ääni kantaa. Mitä veikka
      Viihde ja kulttuuri
      51
      1230
    6. Ohhoh! Martina Aitolehti ja seurapiirihurmuri-Jesper ekassa yhteiskuvassa - Sutinaa Mallorcalla!

      Martina Aitolehti ja seurapiirijulkkis-Jesper nauttivat toisistaan varsin vauhdikkaissa merkeissä Mallorcalla. Aitolehti ei ole esitellyt rakastaan vi
      Kotimaiset julkkisjuorut
      25
      1223
    7. Stefanilta tuli taas karu totuus Sofiasta

      Marokkolainen h*o*ra! Voi tsiisus kun mulla on hauskaa! Lumput lentää ikkunasta kun Stefu raivoaa h*uralleen🤣🤣🤣 Nyt ne popparit tulille, tästä tule
      Kotimaiset julkkisjuorut
      99
      1104
    8. Ootko onnellinen kun ei tarvitse

      nähdä tätä tyhmää naamaa enää koskaan? Multa se särkee sydämen, mutta minkäs teen. Vaikka olisi kuinka sinnikäs eikä hellittäisi, se ei aina auta.
      Ikävä
      65
      836
    9. Steppuli veressä

      Seiskan lööpissä Steppulilla naama ja nyrkit veressä. Ei tainnut ihan kamojen pihalle paiskominen riittää. Onkohan pistänyt kämpän tuusannuuskaks.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      58
      753
    10. Oletko nähnyt eroottiset kohuleffat? Fifty Shades Of Grey -trilogia tv:stä

      Fifty Shades -trilogia starttaa, kun nuori opiskelijanainen Anastasia tapaa rikkaan liikemiehen. Seksisuhdehan siitä starttaa, höystettynä sadistisill
      Suhteet
      7
      732
    Aihe