Espoon kuuluisin "tiltu"

Haastattelu

Haastattelun Timo Soini antoi omassa työhuoneessa Parlamentitalossa, vaatimattomassa noin 20 m2 huoneessa. Työpöydän vastapäätä seinällä on marsalkka Mannerheimin kuva ja lisäksi vaalimainos, jossa on ehdokas numero 66.

SL: Hyvää päivää!

TS: Hyvää päivää (Timo sanoi venäjäksi)

SL: Onnittelen omasta ja puolueenne menestyksestä!

TS: Kiitos!

SL: Timo, opiskelit venäjää lukiossa, aikana, jolloin se ei ollut kovin suosittua, miksi?

TS: Olen aina ollut kiiinostunut Venästä, minua kiinnostaa ristiriita kansan ja vallan välillä. Tavalliset venäläset ovat hyvin ystävällisiä ja mukavia ihmisia, vallassa kuitenkin ovat usein hyvin vahvat ja kovat johtajat. Venäläiset suhtautuvat hyvin koviin johtajiin mutta eivät siedä oligarkeja. Venälainen ihminen on hyvin kärsivällinen ja minua on aina kiinnostunut ymmärtää venäläisen sielun maisema.

Minun venälästen kirjailijoiden lempikirjoista on M. Sholokhovin trilogia «Hiljää virtaa Don», olen lukenut sen monta kertaa, minua kiinnostaa Venäjän historia.

SL: Puhutteko venäjää?

TS: En paljon, mutta muutamia lauseita voin sanoa, kuten «Kaikki menevät töihin»...

SL: Olette monesti kommentoineet venäjän kielen lisäämistä Etelä-Karjalan alueella pakkoruotsin vaihtoehtona.

TS: En kannata mitään kieltä pakolliseksi, kannatan mahdollisuutta valita opiskeltavan kielen.

Esimerkiksi, Tohmajärvellä, josta vaimoni on kotoisin (kunta Venäjän rajalla, jossa puhuu äidinkielenä venäjää n. 4 % asukkaista) monet haluaisivat opiskella venäjää ruotsin sijään. Tohmajärvellä asuu paljon heitä, jotka tulivat Suomeen joko töihin,opiskelemaan tai avioliiton kautta.

SL: Miten voitte kommentoida Venäjän kehitystä?

TS: Uskon, että Venäjällä kaikki menee parempaan suuntaan, Venäjä on vahva ja varakas

En haluaisi neuvoa naapurivaltiota, mutta politttisen jäjestelmän täytyy olla avoin ja läpinäkyvä kaikille kansalaisille. Mutta tämä ei ole vaan Venäjän ongelma myös muiden valtioiden.

Ihminen kasvaa henkisesti ja minua aina kiinnostanut, kuinka venäläset ovat kestäneet yhteiskunnan muutokset, vaikeudet ja epävarmuuden ajat.

Uskon,että juuri henkinen taso nostaa ihmisen korkeammalle, urheilussa, taiteessa, elämässä. Esimerkiksi, Milhail Baryshnikov... hänessä on jotain lumoavaa.

Myös politikassa täytyy nähdä myös ihmisten sielut,ei vaan poliittisen suuntausta.

Minulla on omat kriittiset mielipiteet, mutta ne eivät henkilöidy.

Suomessa on vallassa «polittisen korrekti» – asenne ja siitä johtuen monet eivät uskalla puhua asioiden omilla nimellään. Esim. Jos kouluissa ei enää lauleta Suvivirsia, se on väärin.

Tai toinen esimerkki: minua ei kiinnostaa kenenkään seksuaalinen suntautuminen, mutta uskon vahvasti, että avioliitto voidaan solmia vain miehen ja naisen välillä. Ja vastaavia «suljettuja teemoja» on paljon. Uskon siihen, että valtiossa täytyy olla selvät rajat joita muutettaan vain silloin kuin enemmistö sitä haluaa.

SL: Suomi on maa, joka on nettohyötyjä Venäjän naapurudesta. Tuonti ja vienti, matkailu... Maidenvälisistä suhteista puhutaan eri foorumeissa ja tapaamisissa, kuitenkaan, Suomessa ei löydy poliittista tahoa, joka olisi avoimesti ajanut tätä asiaa. Miksi?

TS: Olen sitä mieltä, että Suomen ja Venäjän suhteet ovat hyvässä mallissa. Erityisesti, Etelä – Karjalan alue ja sen kauppiaat ovat hyötyneet naapuruudesta. Anoppini asuu Imatralla, tiedän, että siellä on paljon venäläisiä turisteja.

SL: Miksi Suomessa ei tehdään nopeita päätöksiä esim. maidenvälistä kauppaa helpottamaan?

TS: EU byrokraatineen on este operatiivisille päätöksille.

-Venäjällä on tsaari/johtaja joka käskee tehdä asioita niin ja niin asioita tehdään, mutta Suomessa asioita punnitaan EU:n kannalta. Ensin perustetaan komitea, sitten tutkitaan, sitten annetaan koe-aikaa ja... sitten on mennyt viisi vuotta ja asia ei ole enää ajankohtainen.

SL: Entäs Suomi ja Suomen tulevaisuus?

TS: Suomella on hyvä tulevaisuus, koska olemme syrjässä Europassa. Suomi ei ole NATO:n jäsen ja se on hyvä.

Meidän mailla on paljon yhteistä hyvää historiaa. Venäjän vallan aikana Suomi on saanut itsenäisyyden, Suomessa rakennetiin rautatiet, monet yritykset saivat alkunsa juuri siihen aikaan. Suomi nousi Venäjän rinnalla ja oli mielen ja sanan vapaus.

SL: Miten suhtaudutte venäläsiin maakauppoihin?

TS: Tämä on vakava kysymys, joka herättää paljon kansalaisten reaktiota. Minä kannatan samoja oikeuksia suomalaisille Venäjällä.

SL: Minun täytyy kertoa, että venäläset kiinteistöomistajat usein haluavat tulla Suomeen yrittämään ostamalla suomaisia pk- yrityksiä. Olisi toivottavaa, että Suomessa otettaisiin asia vakavasti ja otettaisimme vastaan posiitivisesti uusi elinvoimainen virtaa.

TS: Hyvä tiettää.

SL: Kiitos haastattelusta.

TS. Kiitos!