Soini vai puolustusvoimain komentaja oikeassa?

Komentaja on oikeassa.

Puolustusvoimien komentaja Jarmo Lindberg sanoo kriisitilanteiden muuttuneen entistä epämääräisemmiksi ja yllättävämmiksi.
Lindberg puhui aamulla valtakunnallisen maanpuolustuskurssin avajaisissa. Puolustusvoimien mukaan Suomen puolustusvoimien toimintaympäristö on muutoksessa, eikä Suomi pysty juurikaan vastaamaan tähän muutokseen.

- Muutosnopeus, ennakoimattomuus sekä epävarmuus vaikuttavat siihen, että eriasteiset yllätykset ovat mahdollisia. Kriisitilanteet ovat muuttuneet entistä epämääräisemmiksi, ilman selkeää alkua tai loppua. Sotiakaan ei varsinaisesti julisteta, ne alkavat ja loppuvat ”omia aikojaan", Lindberg puhui.

- Tälle ajalle on ominaista rauhan, kriisin ja sodan rajojen sulautuminen eräänlaiseksi harmaan epävakauden alueeksi. Raja perinteisen ja epätavanomaisen sodankäynnin välillä hämärtyy – tai paremminkin ne sekoittuvat uudella tavalla toisiinsa, sodankäynnin uusia elementtejä hyödyntäen. Juuri tästä nykysodankäynnissä, jota nyt myös hybridisodaksi kutsutaan, on kyse.

Lindbergin mukaan Itä-Ukrainan tapahtumat on ajankohtainen esimerkki hybridisodasta. Se etenee Lindbergin mukaan seuraavasti:
Hybridisodan valmisteluvaiheessa kohdealueelle luodaan mahdollisimman paljon epävakautta. Keinovalikoima on suurelta osin ei-sotilaallinen. Painopiste on monipuolisessa informaatiosodankäynnissä, jonka ulottuvuuksia ovat mediavaikuttaminen ja psykologiset operaatiot myös sosiaalista mediaa hyödyntäen.
Edelleen, talouteen liittyvät kiristystoimet ja sotilaallisen uhan kasvattaminen rajojen lähellä syventävät epävarmuutta. Valmisteluun voi liittyä myös yhteiskunnan elintärkeään infrastruktuuriin kohdistuvaa tuholaistoimintaa ja tietoverkko-operaatioita.
Tavoitteena on kyseenalaistaa näkyvästi kohteen poliittisen johdon toimintakyky, aiheuttaa yleistä epävarmuutta ja heikentää väestön puolustustahtoa.
Varsinaisessa toimintavaiheessa hybridisodassa yhdistetään sodankäynnin erilaisia elementtejä toisiinsa. Periaatteena on se, että asevoimaa käytettäisiin mahdollisimman vähän. Päätavoitteena on aikaansaada tilanne, jossa hyökkääjä voi mahdollisimman väkivallattomasti ottaa haltuunsa kohteen tai sen osan.
Keinovalikoimaan kuuluvat erikoisjoukkojen käyttö, manipuloidut kansanliikkeet, materiaalituki, aseellisten yhteenottojen synnyttäminen ja tarvittaessa sotilaallisen voiman käyttö, kohteen luonteesta riippuen. Massiivinen asevoiman käyttö toimii jatkuvana pelotteena.
Tärkeintä on olla epäselvä


Tilanteen epämääräisyydellä on tarkoitus vaikeuttaa päätöksentekoa. Erityisen tärkeässä roolissa on vaihtoehtoisen informaation syytäminen julkisuuteen.

- Tärkeintä on, että tilanne saadaan näyttämään mahdollisimman epäselvältä, jolloin kohteen päätöksentekijöistä syntyy kyseenalainen ja epävakaa vaikutelma.
Simo Holopainen