Kuuliaisuus on parempi kuin uhri, ja tottelevaisuus parempi kuin oinasten rasva. 1 Sam. 15:22.
Huomaamme tästä, että Jumala kaipaa vain meidän kuuliaisuuttamme. Opimme tästä, että Jumalalle ovat kaikki työmme saman arvoiset, jos ne vain ovat Jumalan käskyjen mukaiset. Jumalan käskyn, niin suuren kuin pienenkin, täyttäminen on tärkeä tehtävä, olkoonpa kysymys vaikka vain oljenkorren nostamisesta.
Mutta jos Jumala ei ole jotain meille antanut tehtäväksi, ei merkitse mitään, vaikka herättäisimme kuolleet eloon tai käännyttäisimme koko maailman. Niinpä siis vain Jumalan lausumat toivomukset ja käskyt ovat meidän »jalkojemme kynttilä ja vaelluksemme ohje.»
Ottakaamme siis tarkoin huomioon, mihin Jumala on meitä käskenyt. Jumala on asettanut jokaiselle kristitylle kahdenlaisia velvollisuuksia: ensiksikin yksityisiä eli kutsumuksen velvollisuuksia ja toiseksi yleisiä eli tilapäisiä rakkaudenosoituksia lähimmäisiämme kohtaan. Edellisistä sanoo Raamattu: »Pysyköön kukin Jumalan edessä siinä asemassa, missä hän on kutsuttu - kaikilla jäsenillä ei ole sama tehtävä. Vaeltakoon kukin siinä asemassa, missä Jumala on hänet kutsunut. Ei ympärileikkaus ole mitään eikä ympärileikkaamattomuus ole mitään, vaan Jumalan käskyjen pitäminen on tärkeä.»
Yhteisistä velvollisuuksista sanotaan: »Kaikki mitä tahdotte ihmisten teille tekevän, tehkää samoin heille. Rakasta lähimmäistäsi, niin kuin itseäsi. Niin on siis rakkaus lain täyttymys.» Kuitenkin on meidän että juuri kutsumuksemme töitä täyttäessämme suoritamme rakkauspalveluksemme lähimmäistämme kohtaan. Vain harvat ihmiset tajuavat, että Jumala juuri kutsumuksessamme on asettanut meille ensimmäiset ja tärkeimmät vaatimuksensa.
http://www.kolumbus.fi/rov.o.peltola/cor/cor9-18.html
Huomaamme tästä, että Jumala kaipaa vain meidän kuuliaisuuttamme. Opimme tästä, että Jumalalle ovat kaikki työmme saman arvoiset, jos ne vain ovat Jumalan käskyjen mukaiset. Jumalan käskyn, niin suuren kuin pienenkin, täyttäminen on tärkeä tehtävä, olkoonpa kysymys vaikka vain oljenkorren nostamisesta.
Mutta jos Jumala ei ole jotain meille antanut tehtäväksi, ei merkitse mitään, vaikka herättäisimme kuolleet eloon tai käännyttäisimme koko maailman. Niinpä siis vain Jumalan lausumat toivomukset ja käskyt ovat meidän »jalkojemme kynttilä ja vaelluksemme ohje.»
Ottakaamme siis tarkoin huomioon, mihin Jumala on meitä käskenyt. Jumala on asettanut jokaiselle kristitylle kahdenlaisia velvollisuuksia: ensiksikin yksityisiä eli kutsumuksen velvollisuuksia ja toiseksi yleisiä eli tilapäisiä rakkaudenosoituksia lähimmäisiämme kohtaan. Edellisistä sanoo Raamattu: »Pysyköön kukin Jumalan edessä siinä asemassa, missä hän on kutsuttu - kaikilla jäsenillä ei ole sama tehtävä. Vaeltakoon kukin siinä asemassa, missä Jumala on hänet kutsunut. Ei ympärileikkaus ole mitään eikä ympärileikkaamattomuus ole mitään, vaan Jumalan käskyjen pitäminen on tärkeä.»
Yhteisistä velvollisuuksista sanotaan: »Kaikki mitä tahdotte ihmisten teille tekevän, tehkää samoin heille. Rakasta lähimmäistäsi, niin kuin itseäsi. Niin on siis rakkaus lain täyttymys.» Kuitenkin on meidän että juuri kutsumuksemme töitä täyttäessämme suoritamme rakkauspalveluksemme lähimmäistämme kohtaan. Vain harvat ihmiset tajuavat, että Jumala juuri kutsumuksessamme on asettanut meille ensimmäiset ja tärkeimmät vaatimuksensa.
http://www.kolumbus.fi/rov.o.peltola/cor/cor9-18.html
Vastaukset 4
Vanhimmat
Meidän on siksi tarkoin pantava merkille, että ylhäältä Jumalan taivaallisesta valtaistuimesta aina maan syvimpiin uumeniin vallitsee kaikessa Jumalan määräämä järjestys. Jumala, joka on »järjestyksen Jumala», on niin asettanut että toinen on hallitsija ja toinen alamainen. Toinen isäntä, toinen palvelija. Toinen isä tai äiti, toinen lapsi. Toinen naimisissa oleva, toinen naimaton. Toinen rikas, toinen köyhä. Samoin on ruumiissamme eri jäsenillä silmän, korvan, käden ja jalan tehtävät.
...
Jumalan ensimmäinen vaatimus on, että jokainen hoitaa tehtävänsä, että hallitsija hallitsee hyvin, alamainen tottelee uskollisesti. Että silmä näkee ja antaa korvan kuulla, jalka astuu ja jättää työn tekemisen kädelle. Miten ihanaa elämä maan päällä olisikaan, jos jokainen ajattelisi, että Jumalan ensimmäinen tahto ja vaatimus on, että jokainen täyttää oman kutsumuksensa.
Jumalan ensimmäinen vaatimus on, että jokainen hoitaa tehtävänsä, että hallitsija hallitsee hyvin, alamainen tottelee uskollisesti. Että silmä näkee ja antaa korvan kuulla, jalka astuu ja jättää työn tekemisen kädelle. Miten ihanaa elämä maan päällä olisikaan, jos jokainen ajattelisi, että Jumalan ensimmäinen tahto ja vaatimus on, että jokainen täyttää oman kutsumuksensa.
Jos arkiaskareissamme ja tavallisissa toimissamme ollessamme ajattelisimme olevamme pyhässä temppelissä, ja ottavamme osaa kauniiseen jumalanpalvelukseen, tuottaisimme iloa Jumalalle. Mutta siihen ei riitä vain näkevä silmämme, vaan meillä pitäisi olla hengellinen silmä, joka huomaisi Jumalan järjestyksen ja käskyn. Jos ruumiilliset silmämme näkisivät edessään Jumalan ja me kuulisimme hänen pyytävän meiltä palvelusta, vaikkapa kaikkein vähäpätöisintäkin, niin se ei meistä tuntuisi halvata, vaan me pitäisimme sitä arvokkaana, ja me suorittaisimme sen ilolla vain saadaksemme Jumalaa palvella.
Luther sanoo: »Jos Jumala enkeleineen joskus tulisi luoksesi, ja käskisi sinun lakaista lattian, tulisit varmaan siitä niin iloiseksi, että et tietäisi, miten sen tekisit, ei siksi, että työ olisi vaikea, vaan siksi, että hän sitä olisi pyytänyt.» Ja nyt Jumala todella on sinun käskenyt suorittaa sellaisia töitä, kun hän esimerkiksi on tehnyt sinut palvelijattareksi tai lapseksi, sillä heille hän on sanonut: »Olkaa isännillenne kuuliaiset» ja »Kunnioita isääsi ja äitiäsi». Toisin sanoen tee, mitä sinua käsketään tekemään. Se on siis Jumalan käsky. Kun siis isäsi, äitisi, isäntäsi tai emäntäsi käskee sinun tehdä jotain, seisoo Jumala vierelläsi muistuttaen neljännestä käskystä ja sanoen: mene ja tee se! Siksi apostoli sanoo: »Olkaa alamaisia kaikelle inhimilliselle järjestysvallalle Herran tähden.» Huomatkaa: Herran tähden!