Lienee aika palauttaa mieleen millainen on naisen asema jehovantodistajuudessa, jos vaikka joku sattuisi olemaan aiheesta kiinnostunut.
Yleensä raamattuun perustuvissa uskonnoissa ohitetaan aiheeseen liittyvä kritiikki esittämällä Paavalin positiivisia kannanottoja naisiin tai juutalaisuudessa nostetaan esiin joidenkin rabbien vaimoja ja näiden miesten asennetta heihin. Myös islam esittää kaunista proosaa naisten asemasta ja ohittaa ne oikeasti kiperät kysymykset.
Tosiasiallisesti jehovantodistajuudessa mies on perheen pää, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että mies voi antaa vaimolleen käskyjä asemaansa vedoten. Ja toki nainen, joka haluaa olla hyvä vaimo ja kunniaksi miehelleen, eikä suinkaan esteenä esim. seurakunnan tikapuiden kiipeämisessä, tekee kuten häneltä odotetaan.
Seurakunnassa nainen ei voi toimia opettajana, koska Paavali on näin sanonnut. Naisen tulee myös peittää päänsä tietyissä seurakunnan tilanteissa.
Naisia pidetään todistajuudessa hieman vajavaisina, onhan heillä kerran kuukaudessa hormonaalisesta toiminnasta johtuen ärtyneisyyttä ja pahantuulisuutta, mikä tietysti pahenee keski-iän vaiheilla.
Naisten tulee pukeutua siveästi, mikä tarkoittaa käytännössä hamepakkoa seurakunnan tilaisuuksissa ja kentällä käydessä. Huomattava paheksunta kohtaa niitä rohkelikkoja, jotka uskaltavat uhmata tätä sääntöä.
Hyvin seurakunnan ja omaisten kouluttamat todistajanaiset ovatkin omaksuneet roolinsa ja kertovat etteivät suinkaan haluaisi sitä vastuuta mikä miehillä on ja ovat vain iloisia omasta "vapaudestaan".
Lienee ymmärrettävää, että vapaus ei ole vapautta, jollei jokin olemassa oleva asia ole todellisesti mahdollinen. Todellisessa vapaudessa nainen voi siis joko hakeutua seurakunnan tehtäviin tai jättää ne väliin.
Avioero väkivaltaisesta puolisosta on mahdollinen, jos on esittää todisteet tapahtumista ja toimii riittävän nopeasti. Jos antaa ajan kulua ja on esim. ollut sukupuoliyhdynnässä puolison kanssa tapahtumien jälkeen, tämä katsotaan anteeksiannoksi, eikä perusteita avioerolle ole.
Halutessaan turvata avioliiton on uskonto mennyt niin pitkälle, että se voi tuhota ihmiselämän, jopa useita.
Todistajuudessa maailmallinen avioero ei ole avioero seurakunnan silmissä vaan edellyttää aviorikosta.
Jehovantodistajuuden asenteet naisia kohtaan ovat peräisin Lähi-Idästä. Vaikkakin ne ovat joskus voineet olla edistyksellisiä joidenkin kansojen tapoihin verrattuna, niin tänä päivänä ne eivät sitä enää ole vaan edistävät taantumusta ja epätasa-arvoa.
Mielenkiintoista on myös se, että vaikka Jeesus ei antanut mitään käskyjä naisille olla hiljaa ja alamainen miehelle, niin Paavalin perinteiset juutalaiset näkemykset ovat saaneet jalansijaa. Ja totta puhuen, ei Paavalinkaan näkemys vanhan testamentin lakiin perustu.
Mielenkiintoista onkin jälleen nähdä miten miespuolinen uskovainen ottaa raamatusta sen mitä haluaa ja mikä hänen korviaan kutkuttaa ja oikeuttaakseen tämän mitätöi ja alistaa naispuolisen uskovaisen.
Orjuus kuuluu raamatun normaaleihin asioihin, joista aika on ajanut ohi, mutta jostain syystä naisen asema miellyttää edelleen miestä. Paavalin käsky ei ole suinkaan peruste, sillä sille ei ole perustetta ja Paavalikin palautti karanneen orjan isännälleen, joten hän hyväksyi orjuuden.
Yleensä raamattuun perustuvissa uskonnoissa ohitetaan aiheeseen liittyvä kritiikki esittämällä Paavalin positiivisia kannanottoja naisiin tai juutalaisuudessa nostetaan esiin joidenkin rabbien vaimoja ja näiden miesten asennetta heihin. Myös islam esittää kaunista proosaa naisten asemasta ja ohittaa ne oikeasti kiperät kysymykset.
Tosiasiallisesti jehovantodistajuudessa mies on perheen pää, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että mies voi antaa vaimolleen käskyjä asemaansa vedoten. Ja toki nainen, joka haluaa olla hyvä vaimo ja kunniaksi miehelleen, eikä suinkaan esteenä esim. seurakunnan tikapuiden kiipeämisessä, tekee kuten häneltä odotetaan.
Seurakunnassa nainen ei voi toimia opettajana, koska Paavali on näin sanonnut. Naisen tulee myös peittää päänsä tietyissä seurakunnan tilanteissa.
Naisia pidetään todistajuudessa hieman vajavaisina, onhan heillä kerran kuukaudessa hormonaalisesta toiminnasta johtuen ärtyneisyyttä ja pahantuulisuutta, mikä tietysti pahenee keski-iän vaiheilla.
Naisten tulee pukeutua siveästi, mikä tarkoittaa käytännössä hamepakkoa seurakunnan tilaisuuksissa ja kentällä käydessä. Huomattava paheksunta kohtaa niitä rohkelikkoja, jotka uskaltavat uhmata tätä sääntöä.
Hyvin seurakunnan ja omaisten kouluttamat todistajanaiset ovatkin omaksuneet roolinsa ja kertovat etteivät suinkaan haluaisi sitä vastuuta mikä miehillä on ja ovat vain iloisia omasta "vapaudestaan".
Lienee ymmärrettävää, että vapaus ei ole vapautta, jollei jokin olemassa oleva asia ole todellisesti mahdollinen. Todellisessa vapaudessa nainen voi siis joko hakeutua seurakunnan tehtäviin tai jättää ne väliin.
Avioero väkivaltaisesta puolisosta on mahdollinen, jos on esittää todisteet tapahtumista ja toimii riittävän nopeasti. Jos antaa ajan kulua ja on esim. ollut sukupuoliyhdynnässä puolison kanssa tapahtumien jälkeen, tämä katsotaan anteeksiannoksi, eikä perusteita avioerolle ole.
Halutessaan turvata avioliiton on uskonto mennyt niin pitkälle, että se voi tuhota ihmiselämän, jopa useita.
Todistajuudessa maailmallinen avioero ei ole avioero seurakunnan silmissä vaan edellyttää aviorikosta.
Jehovantodistajuuden asenteet naisia kohtaan ovat peräisin Lähi-Idästä. Vaikkakin ne ovat joskus voineet olla edistyksellisiä joidenkin kansojen tapoihin verrattuna, niin tänä päivänä ne eivät sitä enää ole vaan edistävät taantumusta ja epätasa-arvoa.
Mielenkiintoista on myös se, että vaikka Jeesus ei antanut mitään käskyjä naisille olla hiljaa ja alamainen miehelle, niin Paavalin perinteiset juutalaiset näkemykset ovat saaneet jalansijaa. Ja totta puhuen, ei Paavalinkaan näkemys vanhan testamentin lakiin perustu.
Mielenkiintoista onkin jälleen nähdä miten miespuolinen uskovainen ottaa raamatusta sen mitä haluaa ja mikä hänen korviaan kutkuttaa ja oikeuttaakseen tämän mitätöi ja alistaa naispuolisen uskovaisen.
Orjuus kuuluu raamatun normaaleihin asioihin, joista aika on ajanut ohi, mutta jostain syystä naisen asema miellyttää edelleen miestä. Paavalin käsky ei ole suinkaan peruste, sillä sille ei ole perustetta ja Paavalikin palautti karanneen orjan isännälleen, joten hän hyväksyi orjuuden.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Raamattu on kirja Lähi-Idästä.
Siel Raamatus kun käsketään Miehen
kohdella naista kuin *omaa lihaansa*,
luulis Miehen sit kohtelevan naista hellästi?
no ei-uskikset kyl tervaa keuhkojaan ja vinguttaa maksaansa
eli kaltoinkohtelevat härskisti ihan
kirjaimellisesti itteesä,
mut ..
onkos se jäänyt uskismiehiltä huomaamatta se kehoitus?
suurimmalla osalla ihmisistä on älliä sen verran että ymmärtävät ilman lahkon kieltoakin pysyä erossa tupakasta. en minä ainakaan ole koskaan tupakoinut enkä ole kieltoja siihen kaivannut.
Miksi moni ev.lut pappi tupakoi?
Jotkut Naispapitkin tupakoi
sitä sinun pitää kysyä heiltä. elät aika mustavalkoisessa maailmassa jos todistajat on sinusta jotenkin parempia ihmisiä siksi ettei he tupakoi ( paitsi osa salaa). samalla logiikalla monessa muussa uskonnossa tai raittiusliikkeessä, urheilijat jna on parempia.
jehovan todistajien uskonnossa on hyviä asioita ja huonoja, kuten vähän joka asiassa tuppaa olemaan. jos tätä ei tajua, kannattaa olla hiljaa. ei maailma ole mikään muuut vs. jehovan todistajat-asetelma. samanlaisia asetelmia voisi kehitellä vaikka hiihtäjät vs. ompelijat tai kerrostalossa asuvat vs. mökkeilijät. todella yksinkertaista ja tyhmää yleistäminen ja vastakkainasettelu.
eivätkä jehovan todistajia ihmisinä arvostele monikaan. kritiikki kohdistuu järjestöön joka on keksinyt monia vastenmielisiä sääntöjä.
vaikka jokainen ev.lut pappi tupakoisi ja ryyppäisi, se ei tekisi jehovan todistajien uskonnosta tippaakaan sen totuudellisempaa tai parempaa. evlut kirkko ja jehovan todistajat voivat olla molemmat yhtä väärässä. ja todennäköisesti ovatkin.
no ei tule jt-naiselta tämmöstä saarnaa...
https://www.youtube.com/watch?v=IC6ak1O5ONo
Olen tuntenut henkilökohtaisesti sen ihmisen (Tandefelt) jota kautta Ritu Ylipahkala tuli uskoon. Mielenkiintoinen tarina.