Halla-aho koventaisi Venäjä-pakotteita
Tuore europarlamentaarikko ei uusisi Fennovoiman voimalalupaa
Kotimaa 20.9.2014 5:30
Marjukka Liiten
Helsingin Sanomat
Perussuomalaisten europarlamentaarikko Jussi Halla-aho toivoo, että Venäjää vastaan otetaan käyttöön nykyistä voimakkaammat pakotteet. Halla-ahon mukaan on selvää, että pakotteet vahingoittavat Suomea ja Eurooppaa, mutta Venäjän toimiin Ukrainassa on pakko vastata. Studio Kulmapöydässä vierailleen Halla-ahon mukaan on EU:n heikkous, että jäsenmaat ajattelevat lyhytnäköisesti omia kansallisia intressejään.
Sarjassa haastatellaan ajankohtaisia yhteiskunnallisia vaikuttajia.
Europarlamentaarikko Jussi Halla-aho (ps) kannattaa Venäjän vastaisia pakotteita: "Varmasti ne jotakin vaikuttavat, eikä niille oikein ole kunnon vaihtoehtoa."
Pakotteita pitäisi hänen mukaansa jopa koventaa, vaikka niistä aiheutuu myös haittaa Euroopan unionin jäsenmaille ja Suomelle.
"EU:n heikkous on siinä, että moni jäsenmaa ajattelee lyhytjännitteisesti vain omia etujaan", Halla-aho suomii.
"Venäjän presidentti Vladimir Putin on tekemässä itsestään elinikäistä tsaaria ja tarvitsee siinä keskiluokan tukea. Siksi talouspakotteiden avulla pitäisi iskeä juuri keskiluokan elintasoon", Halla-aho sanoo.
Ukrainassa itsekin 1990-luvulla asunut, opiskellut ja työskennellyt Halla-aho ei mitenkään yllättynyt Venäjän sotatoimista. Tosin hän myöntää, että jälkiviisaus on sitä parasta viisautta.
"Ukrainalaiset ovat toki isänmaallisia, mutta heillä on myös ollut naiivi suhtautuminen Venäjään veljeskansana. Viime aikojen tapahtumat ovat olleet heille varmasti valtava henkinen mullistus", Halla-aho arvioi.
"Ei minulla ole tapana ahdistua", Halla-aho kuvaa omia tuntemuksiaan sodaksi yltyneestä konfliktista, vaikka onkin aikoinaan todennut Kiovasta, että se on yksi hänen kolmesta kotikaupungistaan Tampereen ja Helsingin lisäksi.
Nyt Halla-aho asuu osan viikostaan Helsingin Eirassa ja osan Brysselissä. Siellä hänen vuokra-asuntonsa on parin kilometrin pyöräilymatkan päässä työpaikalta.
Halla-aho vertaa Suomea Ukrainaan. Suomessa suhtautuminen Venäjään on nyt ehkä yhtä naiivia kuin Ukrainassa vielä noin vuosi sitten.
"Meillähän uskotaan, että Suomi on rautainen Venäjä-osaaja. Mutta ei pidä kuvitella, että lepyttelevä linja ja suomettuminen toimisivat nyt, kuten ne toimivat vielä Boris Jeltsinin aikoihin, kun maa oli ulkopoliittisesti heikko tai ainakin passiivinen", Halla-aho varoittaa, vaikka ei suoranaiseen sotilaalliseen uhkaan uskokaan.
Venäjällä on Halla-ahon mukaan nyt vallalla voimakas pyrkimys kohti neuvostoaikojen menetettyä suuruutta: "Venäjä kokeilee kepillä jäätä, ja opportunistinen imperiumi laajenee sinne, minne sen on helpointa laajentua."
Halla-aho sanoo käyttävänsä loppuun kulunutta vertausta, mutta vertaa silti Venäjää Hitlerin Saksaan 1930-luvulla, kun sen annettiin vallata uusia alueita pikkuhiljaa.
"Euroopan pitäisi nyt tiedostaa ja tunnustaa tilanne eikä kuvitella, ettei Itä-Ukrainassa ole Venäjän joukkoja", Halla-aho vaatii.
Pakotteiden koventamisen lisäksi Halla-aho myös rajoittaisi venäläisten oikeutta ostaa kiinteistöjä Suomesta, koska sekin luo mahdollisen vaaratekijän.
"Syntyy legitiimi intressi puolustaa venäläisten etuja, mitä kaksoiskansalaisuus edistää. En tosin usko, että Suomessa asuvat venäläiset sitä toivovat", Halla-aho sanoo.
Halla-aho ei tässä tilanteessa myöskään uusisi Fennovoiman ydinvoimalalupaa, sillä se lähettää väärän viestin Venäjälle, joka pyrkii hajottamaan Euroopan. Samalla Suomesta tulee EU:n heikoin lenkki.
"En epäile, että Suomen hallitus haluaa voimalaluvalla mielistellä Venäjää, mutta on vaarallista, kun syntyy venäläisiä intressejä", sanoo ydinvoiman lisärakentamista sinänsä kannattava Halla-aho.
Halla-ahon mukaan keskustelussa menevät usein sekaisin suhtautuminen ydinvoimaan ja suhtautuminen Fennovoiman venäläiseen vähemmistöomistajaan ja laitetoimittaja Rosatomiin.
Europarlamentaarikko arvostelee myös Nato-keskustelua liian tunneperäiseksi, kun kanta on joko yes-Nato tai yök-Nato.
"Nato-jäsenyyshän ennaltaehkäisee kriisejä. Vihreitä miehiä ei ole nähty esimerkiksi Latviassa eikä Virossa", Halla-aho havainnollistaa Nato-jäsenyyden vaikutuksia venäläisjoukkoihin.
Halla-aho ei kuitenkaan usko, että Suomi olisi nyt kovin tervetullut Natoon.
"Olisihan Suomen jäsenyys nyt Natolle riskisijoitus, kun Suomella on tuhat kilometriä rajaa Venäjää vasten, ja Euroopan puolustus tähtää juuri Venäjää vastaan", Halla-aho pohtii.
Tuore europarlamentaarikko ei uusisi Fennovoiman voimalalupaa
Kotimaa 20.9.2014 5:30
Marjukka Liiten
Helsingin Sanomat
Perussuomalaisten europarlamentaarikko Jussi Halla-aho toivoo, että Venäjää vastaan otetaan käyttöön nykyistä voimakkaammat pakotteet. Halla-ahon mukaan on selvää, että pakotteet vahingoittavat Suomea ja Eurooppaa, mutta Venäjän toimiin Ukrainassa on pakko vastata. Studio Kulmapöydässä vierailleen Halla-ahon mukaan on EU:n heikkous, että jäsenmaat ajattelevat lyhytnäköisesti omia kansallisia intressejään.
Sarjassa haastatellaan ajankohtaisia yhteiskunnallisia vaikuttajia.
Europarlamentaarikko Jussi Halla-aho (ps) kannattaa Venäjän vastaisia pakotteita: "Varmasti ne jotakin vaikuttavat, eikä niille oikein ole kunnon vaihtoehtoa."
Pakotteita pitäisi hänen mukaansa jopa koventaa, vaikka niistä aiheutuu myös haittaa Euroopan unionin jäsenmaille ja Suomelle.
"EU:n heikkous on siinä, että moni jäsenmaa ajattelee lyhytjännitteisesti vain omia etujaan", Halla-aho suomii.
"Venäjän presidentti Vladimir Putin on tekemässä itsestään elinikäistä tsaaria ja tarvitsee siinä keskiluokan tukea. Siksi talouspakotteiden avulla pitäisi iskeä juuri keskiluokan elintasoon", Halla-aho sanoo.
Ukrainassa itsekin 1990-luvulla asunut, opiskellut ja työskennellyt Halla-aho ei mitenkään yllättynyt Venäjän sotatoimista. Tosin hän myöntää, että jälkiviisaus on sitä parasta viisautta.
"Ukrainalaiset ovat toki isänmaallisia, mutta heillä on myös ollut naiivi suhtautuminen Venäjään veljeskansana. Viime aikojen tapahtumat ovat olleet heille varmasti valtava henkinen mullistus", Halla-aho arvioi.
"Ei minulla ole tapana ahdistua", Halla-aho kuvaa omia tuntemuksiaan sodaksi yltyneestä konfliktista, vaikka onkin aikoinaan todennut Kiovasta, että se on yksi hänen kolmesta kotikaupungistaan Tampereen ja Helsingin lisäksi.
Nyt Halla-aho asuu osan viikostaan Helsingin Eirassa ja osan Brysselissä. Siellä hänen vuokra-asuntonsa on parin kilometrin pyöräilymatkan päässä työpaikalta.
Halla-aho vertaa Suomea Ukrainaan. Suomessa suhtautuminen Venäjään on nyt ehkä yhtä naiivia kuin Ukrainassa vielä noin vuosi sitten.
"Meillähän uskotaan, että Suomi on rautainen Venäjä-osaaja. Mutta ei pidä kuvitella, että lepyttelevä linja ja suomettuminen toimisivat nyt, kuten ne toimivat vielä Boris Jeltsinin aikoihin, kun maa oli ulkopoliittisesti heikko tai ainakin passiivinen", Halla-aho varoittaa, vaikka ei suoranaiseen sotilaalliseen uhkaan uskokaan.
Venäjällä on Halla-ahon mukaan nyt vallalla voimakas pyrkimys kohti neuvostoaikojen menetettyä suuruutta: "Venäjä kokeilee kepillä jäätä, ja opportunistinen imperiumi laajenee sinne, minne sen on helpointa laajentua."
Halla-aho sanoo käyttävänsä loppuun kulunutta vertausta, mutta vertaa silti Venäjää Hitlerin Saksaan 1930-luvulla, kun sen annettiin vallata uusia alueita pikkuhiljaa.
"Euroopan pitäisi nyt tiedostaa ja tunnustaa tilanne eikä kuvitella, ettei Itä-Ukrainassa ole Venäjän joukkoja", Halla-aho vaatii.
Pakotteiden koventamisen lisäksi Halla-aho myös rajoittaisi venäläisten oikeutta ostaa kiinteistöjä Suomesta, koska sekin luo mahdollisen vaaratekijän.
"Syntyy legitiimi intressi puolustaa venäläisten etuja, mitä kaksoiskansalaisuus edistää. En tosin usko, että Suomessa asuvat venäläiset sitä toivovat", Halla-aho sanoo.
Halla-aho ei tässä tilanteessa myöskään uusisi Fennovoiman ydinvoimalalupaa, sillä se lähettää väärän viestin Venäjälle, joka pyrkii hajottamaan Euroopan. Samalla Suomesta tulee EU:n heikoin lenkki.
"En epäile, että Suomen hallitus haluaa voimalaluvalla mielistellä Venäjää, mutta on vaarallista, kun syntyy venäläisiä intressejä", sanoo ydinvoiman lisärakentamista sinänsä kannattava Halla-aho.
Halla-ahon mukaan keskustelussa menevät usein sekaisin suhtautuminen ydinvoimaan ja suhtautuminen Fennovoiman venäläiseen vähemmistöomistajaan ja laitetoimittaja Rosatomiin.
Europarlamentaarikko arvostelee myös Nato-keskustelua liian tunneperäiseksi, kun kanta on joko yes-Nato tai yök-Nato.
"Nato-jäsenyyshän ennaltaehkäisee kriisejä. Vihreitä miehiä ei ole nähty esimerkiksi Latviassa eikä Virossa", Halla-aho havainnollistaa Nato-jäsenyyden vaikutuksia venäläisjoukkoihin.
Halla-aho ei kuitenkaan usko, että Suomi olisi nyt kovin tervetullut Natoon.
"Olisihan Suomen jäsenyys nyt Natolle riskisijoitus, kun Suomella on tuhat kilometriä rajaa Venäjää vasten, ja Euroopan puolustus tähtää juuri Venäjää vastaan", Halla-aho pohtii.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Tästä on kyllä oltava Jussin kanssa eri mieltä. Venäjä luo tällä hetkellä mukavaa painetta globalisteissa joita Brysseli on pullollaan.
Halla-aho laitettu ruotuun USA'n toimesta.
Tuo nynny Halla-aho ei suostunut aikanaan käymään edes armeijaa. Nyt siviilissä hän esiintyy kovana poikana kuten toinen sivari Hagglund. Tulee muuten mieleen Otto-Ville Kuusinen. Hänkin runoili sankaruudesta ja "torpeedoista" mutta vuoden 1918 sisällissodassa tämä "torpeedo" otti hatkat kun taistelut alkoivat lähestyä hänen olinpaikkaa. Jos punakaartilaiset olisivat saaneet hänet käsiinsä niin "torpeedo" olisi keväällä 1918 ammuttu tienposkeen.
Fiksu kaveri tuo tohtori Halla-aho!
Hullu-Aho ehdottaa Suomelle kahden rintaman sotaa. Sekä Ruotsiin että Venäjälle pitää hyökätä sen vuoksi että suomalainen rotu kaipaa "lebensraumia".
Kyllä tuolla ideologialla tietenkin vihollisia löytyy mistä vain, Suomestakin ainakin miljoona.
Kyllä lupaa ydivoimalalle pitäisi lykätä ja katsoa tuota Venäjän-touhua miksi se menee.
Oli Jussilta hieno haastattelu. Hieno mies ja hieno perussuomalainen.