No, ainakin tekstiä syntyy, kun parantelee itseään.
Ja lukiojille vielä huomautus. En usko Jumalaan enkä Jeesukseen. Valitettavasti en voi lainata nykyistä raamatunpainosta, koska siitähän on osittainenkin lainaaminen kielletty. Paljonkohan Jumalan sanan lainaaminen sitten maksaa, on eri juttu.
Lyhyesti kerrottuna, jos Gnostilaisuus olisi voittanut aikoinaan 1:llä äänellä, meillä ei olisi nykyisen kaltaista Raamattua, Jeesusta, Kirkkoa……Pienestä on maailman opit kiinni.
Ensimmäisen vuosisadan taite oli hyvin tapahtumarikasta aikaa. Lukuisat eri oppisuunnat riitelivät jo silloin keskenään. Yhtenä suurimmista suuntauksista joka syntyi, oli Gnostilaisuus, johon liittyi lukuisia nimiä ja tyylisuuntia. Yksi keskeisimmistä nimistä oli Valentinus (hän syntyi Egyptissä noin 100-110 aj). Jos mikä, niin hänen nimensä riipoi "perinteisiä" (ortodoksisia) suuntia. Hän spekuloi, sanoisinko arvuutteli, niin Jumalalla kuin Jeesuksellakin tavalla, joka johti hänen erottamiseen perinteisestä kirkosta. Perinteiseen tulkintaan sitoutunut Kirkkoisä Irenaeus poltti päreensä lukuisia kertoja. Hyökätessään Gnostilaisuutta ja Valentinusta vastaan hän itse varmaankin sortui kirjeissään "omiin tulkintoihin" sekä propagandaan. Irenaeus (Lyonin piispa) ja muut kristityt saivatkin aikaan sen, että Valentinus ja hänen kannattajansa erotettiin silloisesta kirkosta. Heidän mielipiteensä eri asioista olivat liian eriävät perinteiseen oppiin nähden.
Valentinus siirtyi vuoden 135 tienoilla Roomaan Aleksandriasta, jossa hän oli toiminut sikäläisen Kristillisen Korkeakoulun johtajana. Hän perusti Roomassa koulun ja alkoi julistaa laajemmin oppejaan 140 aikoihin. Parikymmentä vuotta myöhemmin hän lopetti opettamisen. 1945 Egyptissä löydettyjen Nag Hammadi tekstien joukosta löydettiin lukuisia Valentinuksen kirjoituksia, joista suurin lienee hänen "Totuuden Evankeliumi" teos.
Gnostilaisuus ei ollut vain Valentinus ja hänen lähimmät opetuslapset. Itse asiassa kukaan ei oikein kykene ilmaisemaan selkeästi ja lyhyesti sitä, mitä Gnostilaisuus oikeastaan on. Pelkistetysti voisin sanoa sen kuvastuvan seuraavasta ilmaisusta: "…että hankkimalla gnosiksen (gnosis on "tietoa" merkitsevä kreikankielinen sana) voivat saavuttaa lunastuksen, jonka lopputuloksena on yhdistyminen Jumalaan". Gnostilaisuuteen liitettiin tai liittyi muitakin persoonallisuuksia, joilla oli merkittävä vaikutus, ellei muuhun niin ainakin Irenaeukseen mielenterveyteen. Valentinus ei siten ollut hänen ainoa päänsärkynsä ja mielipaha. Oli toinenkin persoona, joka eli noin 117-38 aj., nimeltään Carpocrates.
Siinä vasta oli mielenkiintoinen veikko, jonka edessä Valentinuskin oli kuin taantumuksellinen ortodoksi. Siihen aikaan ei Jeesus ollut vielä siinä mielessä Ihmisen Poika ja Jumala ym. kuin mitä sittemmin tuli olemaan, joten niistä asioista ei sen kummemmin kinasteltu, ei edes keskusteltu. Uudelleen syntyminen oli taasen, ainakin Carpocrateksen lempi aihe. Hänelle, kuten monille muillekin oli selvää, että ihminen syntyy uudelleen, syystä tai toisesta. Carpocrateksen teesit lähentelivätkin siinä osassa Hindulaisuutta. Hänellä oli toki omiakin ajatuksia, kuten seuraava esimerkki osoittaa. Välttyäkseen syntymästä uudelleen, ihmisen tuli tehdä kaikki ne pahat teot mitä tehdä voi, niitäkin mitä ei voi ääneen lausua tai kirjoittaa. Siinä mielessä hän erosi Hindulaisesta opista kuin yö ja päivä toisistaan. Hänen mukaan, kun kaikki paha on tehty tässä elämässä, ei ole aihetta syntyä enään uudelleen. Kaikki on silloin maksettu (?).
Carpocrates oli kehitellyt muitakin ajatuksia, joita hän ja hänen opetuslapsensa sekä seurakunta harrastivat. Kun Jumala loi naisen, kaikki eläimet ja tähdet, kaiken hän loi yhteiseksi omaisuudeksi ihmiselle, eli miehelle. Siten, nainen on yhteistä omaisuutta kaikille (miehille) ja häntä voidaan käyttää (seksuaalisesti) hyväksi samalla tavoin kuin eläimet toisiaan, se jos mikä oli seksuaalista vapautta. Tällainen naisen alistaminen, heidän ihmisarvon kieltäminen ei ollut mitään uutta, sillä sitä harrastivat kaikki kansakunnat ja heimot, juutalaiset mukaan luettuna ja sitä on harrastettu tähän päivään asti ja harrastetaan edelleenkin. Carpocrateksen seurakunta ja monet muut harrastivat hurjastelevaa seksielämää jopa siinä määrin, että pakanallinen kansa ja älymystö paheksuivat sitä ja sen myötä kristilliset saivatkin omalaatuisen leiman itseensä. Katolilainen suuntaus kauhisteli tätä leimaa ja teki kaikkensa vapautuakseen siitä, jopa siinä määrin että menivät äärimmäisyyksiin selibaatissa, kuten itsensä kastroiminen.
Vaikka Valentinus olikin luokiteltu Gnostilaiseksi, hän oli myös paljolti katolilainen kristitty, josta hänen juurensa olivat lähtöisin.
Ja tässä on koko kertomuksen PIHVI
Kun toisen vuosisadan puolessa välissä valittiin Roomaan uutta piispaa, Valentinus oli hyvin lähellä voittoa, ero oli marginaalinen, muistaakseni 1 ääni. Jos Valentinus olisi voittanut, niin "Gnostilaisuus" olisi myös voittanut. Meillä ei olisi tätä nykyistä Kristinuskoa.
Silloin he varmaankin olisivat tehneet kristityille sen mitä kristityt tekivät Gnostilaisille, eli tuhansien ihmisten murhaaminen gnostilaisuuden tähden. Maailma olisi sen voiton kautta aivan toisenlainen kuin miksi se nyt muodostui. Rooman piispasta kun tuli Paavi ja uskonnosta se ainut oikea ja samalla virallinen maailmanuskonto. Niihin aikoihin kussakin suuremmassa asutuskeskuksessa oli omat piispat, mutta ei yhtä yhteistä johtajaa, jollaiseksi sittemmin Rooman (Vatikaani) piispasta tuli.
Ja lukiojille vielä huomautus. En usko Jumalaan enkä Jeesukseen. Valitettavasti en voi lainata nykyistä raamatunpainosta, koska siitähän on osittainenkin lainaaminen kielletty. Paljonkohan Jumalan sanan lainaaminen sitten maksaa, on eri juttu.
Lyhyesti kerrottuna, jos Gnostilaisuus olisi voittanut aikoinaan 1:llä äänellä, meillä ei olisi nykyisen kaltaista Raamattua, Jeesusta, Kirkkoa……Pienestä on maailman opit kiinni.
Ensimmäisen vuosisadan taite oli hyvin tapahtumarikasta aikaa. Lukuisat eri oppisuunnat riitelivät jo silloin keskenään. Yhtenä suurimmista suuntauksista joka syntyi, oli Gnostilaisuus, johon liittyi lukuisia nimiä ja tyylisuuntia. Yksi keskeisimmistä nimistä oli Valentinus (hän syntyi Egyptissä noin 100-110 aj). Jos mikä, niin hänen nimensä riipoi "perinteisiä" (ortodoksisia) suuntia. Hän spekuloi, sanoisinko arvuutteli, niin Jumalalla kuin Jeesuksellakin tavalla, joka johti hänen erottamiseen perinteisestä kirkosta. Perinteiseen tulkintaan sitoutunut Kirkkoisä Irenaeus poltti päreensä lukuisia kertoja. Hyökätessään Gnostilaisuutta ja Valentinusta vastaan hän itse varmaankin sortui kirjeissään "omiin tulkintoihin" sekä propagandaan. Irenaeus (Lyonin piispa) ja muut kristityt saivatkin aikaan sen, että Valentinus ja hänen kannattajansa erotettiin silloisesta kirkosta. Heidän mielipiteensä eri asioista olivat liian eriävät perinteiseen oppiin nähden.
Valentinus siirtyi vuoden 135 tienoilla Roomaan Aleksandriasta, jossa hän oli toiminut sikäläisen Kristillisen Korkeakoulun johtajana. Hän perusti Roomassa koulun ja alkoi julistaa laajemmin oppejaan 140 aikoihin. Parikymmentä vuotta myöhemmin hän lopetti opettamisen. 1945 Egyptissä löydettyjen Nag Hammadi tekstien joukosta löydettiin lukuisia Valentinuksen kirjoituksia, joista suurin lienee hänen "Totuuden Evankeliumi" teos.
Gnostilaisuus ei ollut vain Valentinus ja hänen lähimmät opetuslapset. Itse asiassa kukaan ei oikein kykene ilmaisemaan selkeästi ja lyhyesti sitä, mitä Gnostilaisuus oikeastaan on. Pelkistetysti voisin sanoa sen kuvastuvan seuraavasta ilmaisusta: "…että hankkimalla gnosiksen (gnosis on "tietoa" merkitsevä kreikankielinen sana) voivat saavuttaa lunastuksen, jonka lopputuloksena on yhdistyminen Jumalaan". Gnostilaisuuteen liitettiin tai liittyi muitakin persoonallisuuksia, joilla oli merkittävä vaikutus, ellei muuhun niin ainakin Irenaeukseen mielenterveyteen. Valentinus ei siten ollut hänen ainoa päänsärkynsä ja mielipaha. Oli toinenkin persoona, joka eli noin 117-38 aj., nimeltään Carpocrates.
Siinä vasta oli mielenkiintoinen veikko, jonka edessä Valentinuskin oli kuin taantumuksellinen ortodoksi. Siihen aikaan ei Jeesus ollut vielä siinä mielessä Ihmisen Poika ja Jumala ym. kuin mitä sittemmin tuli olemaan, joten niistä asioista ei sen kummemmin kinasteltu, ei edes keskusteltu. Uudelleen syntyminen oli taasen, ainakin Carpocrateksen lempi aihe. Hänelle, kuten monille muillekin oli selvää, että ihminen syntyy uudelleen, syystä tai toisesta. Carpocrateksen teesit lähentelivätkin siinä osassa Hindulaisuutta. Hänellä oli toki omiakin ajatuksia, kuten seuraava esimerkki osoittaa. Välttyäkseen syntymästä uudelleen, ihmisen tuli tehdä kaikki ne pahat teot mitä tehdä voi, niitäkin mitä ei voi ääneen lausua tai kirjoittaa. Siinä mielessä hän erosi Hindulaisesta opista kuin yö ja päivä toisistaan. Hänen mukaan, kun kaikki paha on tehty tässä elämässä, ei ole aihetta syntyä enään uudelleen. Kaikki on silloin maksettu (?).
Carpocrates oli kehitellyt muitakin ajatuksia, joita hän ja hänen opetuslapsensa sekä seurakunta harrastivat. Kun Jumala loi naisen, kaikki eläimet ja tähdet, kaiken hän loi yhteiseksi omaisuudeksi ihmiselle, eli miehelle. Siten, nainen on yhteistä omaisuutta kaikille (miehille) ja häntä voidaan käyttää (seksuaalisesti) hyväksi samalla tavoin kuin eläimet toisiaan, se jos mikä oli seksuaalista vapautta. Tällainen naisen alistaminen, heidän ihmisarvon kieltäminen ei ollut mitään uutta, sillä sitä harrastivat kaikki kansakunnat ja heimot, juutalaiset mukaan luettuna ja sitä on harrastettu tähän päivään asti ja harrastetaan edelleenkin. Carpocrateksen seurakunta ja monet muut harrastivat hurjastelevaa seksielämää jopa siinä määrin, että pakanallinen kansa ja älymystö paheksuivat sitä ja sen myötä kristilliset saivatkin omalaatuisen leiman itseensä. Katolilainen suuntaus kauhisteli tätä leimaa ja teki kaikkensa vapautuakseen siitä, jopa siinä määrin että menivät äärimmäisyyksiin selibaatissa, kuten itsensä kastroiminen.
Vaikka Valentinus olikin luokiteltu Gnostilaiseksi, hän oli myös paljolti katolilainen kristitty, josta hänen juurensa olivat lähtöisin.
Ja tässä on koko kertomuksen PIHVI
Kun toisen vuosisadan puolessa välissä valittiin Roomaan uutta piispaa, Valentinus oli hyvin lähellä voittoa, ero oli marginaalinen, muistaakseni 1 ääni. Jos Valentinus olisi voittanut, niin "Gnostilaisuus" olisi myös voittanut. Meillä ei olisi tätä nykyistä Kristinuskoa.
Silloin he varmaankin olisivat tehneet kristityille sen mitä kristityt tekivät Gnostilaisille, eli tuhansien ihmisten murhaaminen gnostilaisuuden tähden. Maailma olisi sen voiton kautta aivan toisenlainen kuin miksi se nyt muodostui. Rooman piispasta kun tuli Paavi ja uskonnosta se ainut oikea ja samalla virallinen maailmanuskonto. Niihin aikoihin kussakin suuremmassa asutuskeskuksessa oli omat piispat, mutta ei yhtä yhteistä johtajaa, jollaiseksi sittemmin Rooman (Vatikaani) piispasta tuli.
Vastaukset 18
Vanhimmat
>>>Lyhyesti kerrottuna, jos Gnostilaisuus olisi voittanut aikoinaan 1:llä äänellä, meillä ei olisi nykyisen kaltaista Raamattua, Jeesusta, Kirkkoa……Pienestä on maailman opit kiinni.
vaikkapa myyräkuumeista ja kuolemista. Niitä on tapahtunut Suomessakin iät ja ajat. Ei pelkästään nyt. Lehmillä ollut kaikenlaisia tauteja aina ja lampailla kutkavirusta tuhansia vuosia. Myrskyjä on ollut varmaankin miljardeja vuosia.
Ei minustakaan ollut kiva katsoa homojen tanssia.
Aatamista ja Eevasta alkaen. Pitikö naisen langeta houkutukseen.
Lisää tietoa eli gnosista on paljon Urantia- kirjan yli 2000 sivulla ja N D Walshin kirjoissa.
Urantia-humpuukista löytyy erittäin mielenkiintoinen keskustelu www.skepsis.fi ja sieltä Keskustelu
>>>vaikkapa myyräkuumeista ja kuolemista. Niitä on tapahtunut Suomessakin iät ja ajat. Ei pelkästään nyt. Lehmillä ollut kaikenlaisia tauteja aina ja lampailla kutkavirusta tuhansia vuosia. Myrskyjä on ollut varmaankin miljardeja vuosia.
Ei minustakaan ollut kiva katsoa homojen tanssia.
Miten kävi että kristinuskonto valittiin taitaa
olla aika karu asia nimittäin keisari Konstantinin käskystä tätä uskonto tehtiin
Rooman valtakunnan uskonnoksi ja jokainen joka
ei siihen suostunut tapettiin ja yli 50 miljoona
ihmistä tapettiin tämän uuden uskonnon takia.
Esseenit veivät vanhan uskonnon muualle maailmaan
mm. Tiibetiin.
Oikeinko tosi?
Oikeinko tosi?
Heh 50 miljoonaa. Aina sitä jotain oppii uuttakin.
Aika hyvä, mutta ajattele jos joku teinix ottaa asian todesta!
Tämä luku 50 miljoona on saatu tästä linkistä:
http://home.iae.nl/users/lightnet/religion/apollonius.htm
And the history of Christianity has been no more honorable than its origin; for ever since Constantine first established it as the state religion of Rome, it has been responsible for the deaths of over fifty million innocent people, under the charge that they were "heretics," because they refused to accept the unreasonable dogmas of the church - including about three million women who were burnt alive as "witches" in comparatively recent times by men who called themselves priests of the Christian religion.
oli vastaehdokas?
>Kun toisen vuosisadan puolessa välissä valittiin Roomaan uutta piispaa, Valentinus oli
>hyvin lähellä voittoa, ero oli marginaalinen, muistaakseni 1 ääni. Jos Valentinus olisi
>voittanut, niin "Gnostilaisuus" olisi myös voittanut. Meillä ei olisi tätä
>nykyistä Kristinuskoa.
Hienoa Jerry, kun olet kiinnostunut historiasta. Varmaankin olet vielä aloittelija, joten tässä osoite jossa löydät ehkä nopeammin tietoa:
www.google.com
siellä on ruutu johon voit itse kirjoittaa hakusanan, vaikkapa "rooman piispat", "pope" ja niin edelleen. Ehkäpä sinulle on jo koulussa tuo opetettu.
Tässä (huom.) Paaveja siltä ajalta:
Alexander I (105-115)
Sixtus I (115-125)
Telesphorus (125-136)
Hyginus (136-140)
Pius I (140-155)
Anicetus (155-166)
Soter (166-175)
Eleutherius (175-189)
Victor L (189-199)
Zephynnus (199-217)
Nyt voit kirjoittaa vaikkapa paavin nimen sinne Googlen ruutuun ja saat esiin paljon tietoa haluamastasi paavista.
Puhunko minä nyt Paavista? Anteeksi. No, löydät Googlen avulla myös eron Paavin ja silloisen Piispan välillä.
Ilmoitathan vastauksesi tänne. Siis, mitä eroa oli Rooman Piispalla ja Paaveilla?
Onnea koulutiellesi ja muista kävellä varovasti koulutiellä ja pukeudu aina lämpimästi. Uskonnonopettajasi voi myös sinua avustaa.
hehi hei.
ovat vähissä. Hyginus oli piispana Valentinuksen
tullessa Roomaan ja hän häipyi Anicetuksen aikana.
Hän siis oli vastaehdokkaana joko Piukselle tai Anicetukselle.
Mutta kuten ehkä saatoit havaita kysymys oli sinulle.
Tarkoitus oli testata tiedätkö mistä kirjoitat.
Jos tarkoitat Paavia sanan nykymerkityksessä,
niin ko aikana eroa ei ollut kun ei ollut Paaviakaan.
Tänään Rooman piispa on paavi.
Ehkäpä sinulla on omat syysi testailuun. Tämä on ymmärtääkseni keskustelufoorumi.
Harmittaako sinua jokua asia kirjoituksissani?
Eli kuka antoi ratkaisevan äänen ko. äänestyksessä ja miksi?
Vieläkin kysyisin silloisen Rooman Piispan ja nykyisen Paavin eroja? Niitä on useita ja hyvin olennaisia.
Tämä vain siksi, että testaan ymmärrätkö mistä väittelet.
harmittaa aina puolinaiset ja/tai todistamattomat
väitteet. Koska et voi kertoa millon Valentimus
hävisi piispan vaalin on minun vedettävä johtopäätös,
ettet tiedä.
eroja. Paavi/papa/papas/isä oli alkujaa arvo/kunnianimi
joka kreikkalaisella alueella tarkoitti kaikkia pappeja,
mutta latinalaisella aluella ilmeisesti alusta alkaen
vain piispoja. Alkujaan tietyillä piispolla oli
arvovaltaisempi asema muihin piispoihin nähden. Länteen
näitä "ylipiispoja" siunaantui vain Roomaan. Neljönnellä
vuosisadalla se alkoi lännessä merkitsemään vain Rooman
piispaa ja hänen arvovaltaansa yli muiden. Yksi syy
kirkon hajoamiseen.
>Vieläkin kysyisin silloisen Rooman Piispan ja nykyisen Paavin eroja? Niitä on useita ja hyvin olennaisia.
Suurin ero on tietysti ettei Rooman piispa n 160 ollut paavi
sanan nykymerkityksessä vaan pelkästään yksi
arvokkaammasta ryhmästä.
Lue sinäkin juman sanaa, eli Raamattua. Olet varmasti ottanut asioista "selvyyden" joiltakin tahoilta, mutta ihmisten ns. "Tieto" on kovin vajavaista. Raamattu on Jumalan sanaa, jonka Pyhähenki avaa lukialle pikkuhiljaa. Toiselle se aukeaa nopeammin, toiselle vähän hitaammin..
Uskoon tultuani huomasin itsekin, kuinka aivan itsestäänselvyydet ja "faktat" alkoi yht'äkkiä tuntua aivan höpö höpö puheilta, se tuntui aivan käsittämättömälle, kuinka "joku"ohjasi minun ajatuksiani jasain huomata kuinka tämä "joku" keskeytti minun puheeni.
Eli Pyhähenki keskeytti minut puhumasta näitä "höpöhöpöjä" ja muistan KESKEN LAUSEENI ajatelleeni että;mitä ihmettä minä oikein höpötän? Enhän edes usko siihen mitä puhun!!
Puhuin silloin tulevalle, jo uskossa olevalle vaimolleni teosofian oppeja joita olin opiskellut ahkerasti aiemmin. Olin silloin juuri alkanut lukemaan raamattua mutta uskon ratkaisu oli vielä hetken päässä.. Tunnet ehkä ettei vastaukseni sinulle oikein liity asiaan, mutta luin, ettet usko Jumalaan, etkä Jeesukseen, minä haluan kirjoittaa sinulle jostain valtavasta totuudesta, josta sinä itsekin saat tulla osalliseksi vaikka nyt heti jos vain haluat..!
Uso Jumalaan ja Jeesukseen on täysin henkilökohtainen, se ei ole mikään uskonto.
Raamatun sana on ELÄVÄÄ joka antaa lukijalleen totuuden, ja uskon sydämeen.
USKO ON LAHJA JUMALALTA..!
Jumala siunatkoon sinua !