räjäyttäjät pidetty piilossa. JR11.sotilaitten silminäkijähavaintojen mukaan Ammusjunaa kohti koukkasi kaksi suomalaiskonetta ja silloin tapahtui räjähdys joka täydensi kaupungin tuhon. Nyt 70 vuotta tapahtumasta kuluneena voitanee paljastaa jo totuus.
Rovaniemen v.44 Ammusjunan
Tarkk`silmäiset
13127
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
räjähdystä aiheuta. JR 11:n sotilaat olivat Vennivaarassa useiden kilometrien päässä kaupungista.
Miten he voivat erotta koneiden kansallisuuden kaamoksen pimeydessä?
Tapahtumia tarkkaan tutkineet historioitsijat Sampo Ahto ja Mika Kulju eivät tunne tällaista tarinaa.
Saksalainen kenraali Erfurth arvelee räjähdyksen johtuneen venäläisten pommituksesta. Sellaisesta ei kuitenkaan ole tietoja.
Myös on tarinoita suomalaisista sissiryhmistä räjäyttäjinä. Ne eivät kestä tarkistusta niin kuin ei tämä lentokonejuttukaan,
Haha.
Kaamoksen pimeydessä vaeltaa vain tarkkispappa.
Rovaniemi vallattiin syksyllä -44.
Kaamos ei ollut vielä lähelläkään.
Todennäköisesti suomalaiset koneet räjäyttivät junan.
Kyllä saksalaisilla olisi ollut parempaakin käyttöä kranaateille.
Lapin sodasta on tarkat tiedot. Rovaniemi vallattiin 16.10. Silloin kaamos jo iski päälle. Päivät olivat lyhyitä ja harmaita.
Toisekseen suomalaisten lentokoneiden ei ole mitään järkeä tulittaa palavaa kauppalaa.
Tuona päivänä kaksi Morane-paria tiedusteli Rovaniemeltä pohjoiseen johtavaa tiestöä. Niiden konekiväärituli ei olisi yrittämälläkään saanut ammusjunaa räjähtämään.
Ammusjuna räjähti tulipalojen ryöstäydyttyä tarkoitusta laajemmiksi. Saksalaiset eivät kyenneet kuljettamaan näitä tarvikkeita pohjoiseen kuljetuskaluston puutteen takia.
Hupaisaa on, ettei niin hölmöä väitettä ole, etteivätkö palstan höpöpojat asettuisi sitä kannattamaan. Sehän on aina takuu siitä, että kyseessä on perätön väite.
Haha.
Tarkkispappa ei (luonnollisesti)tiedä sitäkään,että Rovaniemi sijaitsee pohjoisen napapiirin eteläpuolella,jolloin kaamos ei toteudu siellä lainkaan.
Vai ei Moranen konekivääreillä saa ammusjunaa räjähtämään?
Kova on Tarkkispapan usko uskomuksiinsa.
siis 14.10. 44. Suomalaisia koneita ei ollut liikkeellä.
JR 11.n kärki oli tuolloin Hirvaksessa noin 15 km Rovaniemeltä.
Rovaniemellä on kaamos aivan samoin kuin koko P-Suomessa. Se on lokakuun puolivälissä jo hyvässä alussa.
Kranaatteja on vaikea saada räjähtämään muuten kuin kovalla kuumuudella tai erittäin rajulla iskulla, esim raskailla kranaateilla tai räjähdysainelatauksella.
Konekiväärituli ei räjäytä kuljetuskunnossa olevia ammuksia.
Avaus on yksi satu muiden joukossa.
Vennivaarassa Rovaniemen luoteispuolella 16.10. Silloin he ovat voineet nähdä koneita, mutta ammusvarasto oli räjähtänyt pari päivää aiemmin.
Tämä siis tarkistuksena aiempaan.
Jos kaksi päivää räjähdyksen jälkeen koukkaillaan hävittäjillä, niin selvähän se on, että siinä on syy räjähdykseen.
Tai jos sotilaat ovat nähneet 15 km päästä olemattomien koneiden lentävän Roin yllä, niin kyllähän se paikkansa pitää.
Taas kävi ilmi höpöpoikien ehdoton usko valeisiin, kunhan ne ovat riittävän järjettömiä ja jotenkin Suomelle vahingollisia.
Tieto ja asiantuntemus kun eivät riitä minkään asian tarkistamiseen.
kun höpöpojat uskovat tuohon juttuun. Eihän sen tarvi totta olla. Uskoa voi silti.
Tämä Rovaniemen ammusjunaräjäytys on minulle uusi. Vielä tänäpäivänä Lapista löydetään sakemannien asekätköjä ja pääkalloja.
Hitlerin viimeisiä aivoituksia. "Kätketään Lapin erämaahan aseita"
Aseita on voinut jäädä maastoon, mutta ei niitä kätketty ole.
Ammusjunaa ei räjäytetty, vaan se räjähti tulipalon syyttämänä. Asia on selvitetty kaikissa Lapin sotaa käsittelevissä tutkimuksissa.
Avaus on silkkaa puppua.
Hynnisen miehet sattuivat sopivasti olemaan "tarkkailemassa", kun ammusjuna sattui räjähtämään. Kaukopartiomiehet selittävät myös "onnettomuudeksi". Mutta itse luulen, että Hybbisen miehet sen räjäyttivät itse.
olivat räjähdyksen aikana ylittämässä Kemijokea Suutarinkorven sillan jäänteitä pitkin. Tällöin saksalaiset ajoivat ammusjunan asemalta sillan suuntaan ja jonkin aikaa puuhailtuaan saivat sen räjähtämään. JP 3:n miehet selvisivät enimmäkseen kuulovammoilla Ammusjunan räjäyttämistä he eivät ottaneet tililleen.
Tämä on Mika Kuljun versio. Se vaikuttaa epätarkalta
Sampo Ahdon mukaan kyseessä oli JP 5, jonka jääkärit joutuivat todistamaan Suutarinkorvan sillan uudelleen panostamisen ja räjäyttämisen.
Ammusjuna oli räjähtänyt jo aiemmin asemalla ja heittänyt sillan räjähdyspanokset veteen. Se piti panostaa ja räjäyttää uudelleen.