Kreml pelkää talouspakotteiden vaikutuksia. Itä-Ukrainan kapinalliset valmistautuvat uuteen hyökkäykseen varastoimalla aseita.
Itä-Ukrainan tulitauko on pitänyt jotenkuten, ja sodan osapuolet ovat vetäneet raskasta aseistustaan etulinjasta. Tulitauko on kuitenkin hauras, eikä rauhasta voi puhua vielä pitkään aikaan. Tulitus on jatkunut ainakin Donetskissa ja sen pohjoispuolella Debaltseven ja Avdiivkan ympäristössä.
Minskin rauhanneuvotteluissa sovittiin viime viikolla, että Itä-Ukrainaan perustetaan 30 kilometrin levyinen demilitarisoitu vyöhyke. Presidentti Petro Porošenko joutui taipumaan presidentti Vladimir Putinin asettamiin ehtoihin, sillä Ukrainan armeija oli jäänyt pahasti tappiolle taisteluissa sen jälkeen, kun Putin käynnisti täysimittaisen sodan.
Ukraina joutui antautumaan, sillä länsimaat eivät halunneet tukea sotatoimia Venäjää vastaan. Nyt se on käytännössä menettänyt kapinallisten hallussa olevat alueet.
Ukrainalainen sotilasasiantuntija Dmitri Tymtšuk väittää, että kapinalliset valmistautuvat parhaillaan uusiin iskuihin. ”He kokoavat asevarastoja, tarvikkeita, ammuksia ja polttoainetta keskusvarastoihin”, hän kirjoittaa blogissaan.
Kapinalliset pyrkivät todennäköisesti valtaamaan vielä ainakin Donetskin lentokentän ja Mariupolin satamakaupungin, jotta Itä-Ukrainaan perustettavasta ”Novorossiasta” eli Uudesta Venäjästä tulisi edes jollakin tavoin elinkelpoinen.
Mariupolin valtauksen jälkeen kapinalliset pystyisivät luomaan helposti maayhteyden Krimin niemimaalle. Se olisi välttämätöntä, sillä Krimiltä uhkaa loppua sekä juomavesi että sähkö...]
[...Luottoluokitusyhtiö Standard & Poor’s laskee, että venäläisten pankkien on järjesteltävä tänä ja ensi vuonna yhteensä 57 miljardin dollarin velat.
Pankit yrittävät etsiä uusia rahoittajia ennen kaikkea Aasian markkinoilta. Venäjän toiseksi suurimman pankin VTB:n pääjohtajan Andrei Kostinin mukaan se ei ole kuitenkaan helppoa. VTB on kärsinyt Ukrainan kriisin vuoksi 674 miljoonan dollarin tappiot, ja Kostin pelkää, että ne kaksinkertaistuvat vuoden loppuun mennessä.
Öljy-yhtiö Lukoilin pääjohtaja Vagit Alekperov arvioi Sotšissa järjestetyssä sijoittajatapaamisessa, että pakotteet uhkaavat lyhyellä aikavälillä noin viidesosaa Venäjän öljyntuotannosta. Venäjä käyttää öljynporauksessa paljon amerikkalaista ja japanilaista teknologiaa. Alekperovin mukaan teknologiaa saa myös muualta, mutta se vie aikaa ja tulee kalliiksi.
Venäjän suurin öljy-yhtiö Rosneft on niin pahoissa rahoitusvaikeuksissa, että valtio joutuu todennäköisesti pelastamaan sen. Rosneftilla on meneillään mittava investointiohjelma, joka syö pääomia. Yhtiö tarvitsisi kipeästi läntistä teknologiaa öljynetsintään arktisilla alueilla. Amerikkalainen öljyjätti ExxonMobil lopettaa kuitenkin yhteistyön arktisilla alueilla pakotteiden vuoksi.
Myös Venäjän autoteollisuus on pahoissa vaikeuksissa, tehtaat pysäyttävät tuotantolinjoja ja vähentävät työntekijöitä. Autojen myynti on pudonnut Venäjällä viime vuodesta 26 prosenttia. Se iskee myös läntisiin yhtiöihin, sillä valtaosa Venäjällä myytävistä autoista on länsiautoja. Esimerkiksi General Motors aikoo irtisanoa Pietarissa 500 työntekijää.
Myös konkurssit yleistyvät kovaa vauhtia. Toistakymmentä matkatoimistoa on hakeutunut selvitystilaan ja kaksi suurta lentoyhtiötä, Transaero ja Utair, on pyytänyt hallitukselta apua rahoitusvaikeuksiinsa.
Venäjän entinen valtiovarainministeri Aleksei Kudrin arvioi hiljattain amerikkalaisen kauppakamarin järjestämässä seminaarissa, että pakotteet niistävät tänä vuonna noin prosentin Venäjän bruttokansantuotteesta. Venäjän talouskasvu on hidastunut yhtäjaksoisesti jo kaksi vuotta, ja Kudrin ennustaa, että taantuma jatkuu vielä 2–3 vuotta.
Tilannetta vaikeuttaa se, että raakaöljyn hinta on pudonnut jo 16 prosenttia kesän huippulukemista. Venäjän budjetti on laadittu sen varaan, että Urals-öljyn maailmanmarkkinahinta on 104 dollaria barrelilta. Hinta liikkuu nyt 95 dollarin paikkeilla.
Ruplan kurssi on romahtanut, ja koko Venäjä on ajautumassa yhä suurempiin rahoitusvaikeuksiin. Pääomapako on noussut tänä vuonna jo 110 miljardiin dollariin, ja sen uskotaan kiihtyvän edelleen.
Monet Venäjän alueet ovat vakavissa talousvaikeuksissa, ja palkanmaksu myöhästelee lähes samalla tavoin kuin Boris Jeltsinin presidenttikaudella. Lehtitietojen mukaan kaivosmiehet ja metallityöläiset ovat järjestäneet spontaaneja lakkoja muun muassa Kemerovossa, Irkutskissa ja Burjatiassa...]
http://suomenkuvalehti.fi/jutut/ulkomaat/eurooppa/venaja-kriisissa-palkanmaksu-myohastelee-konkurssit-yleistyvat/?shared=54376-6138d9df-500
Itä-Ukrainan tulitauko on pitänyt jotenkuten, ja sodan osapuolet ovat vetäneet raskasta aseistustaan etulinjasta. Tulitauko on kuitenkin hauras, eikä rauhasta voi puhua vielä pitkään aikaan. Tulitus on jatkunut ainakin Donetskissa ja sen pohjoispuolella Debaltseven ja Avdiivkan ympäristössä.
Minskin rauhanneuvotteluissa sovittiin viime viikolla, että Itä-Ukrainaan perustetaan 30 kilometrin levyinen demilitarisoitu vyöhyke. Presidentti Petro Porošenko joutui taipumaan presidentti Vladimir Putinin asettamiin ehtoihin, sillä Ukrainan armeija oli jäänyt pahasti tappiolle taisteluissa sen jälkeen, kun Putin käynnisti täysimittaisen sodan.
Ukraina joutui antautumaan, sillä länsimaat eivät halunneet tukea sotatoimia Venäjää vastaan. Nyt se on käytännössä menettänyt kapinallisten hallussa olevat alueet.
Ukrainalainen sotilasasiantuntija Dmitri Tymtšuk väittää, että kapinalliset valmistautuvat parhaillaan uusiin iskuihin. ”He kokoavat asevarastoja, tarvikkeita, ammuksia ja polttoainetta keskusvarastoihin”, hän kirjoittaa blogissaan.
Kapinalliset pyrkivät todennäköisesti valtaamaan vielä ainakin Donetskin lentokentän ja Mariupolin satamakaupungin, jotta Itä-Ukrainaan perustettavasta ”Novorossiasta” eli Uudesta Venäjästä tulisi edes jollakin tavoin elinkelpoinen.
Mariupolin valtauksen jälkeen kapinalliset pystyisivät luomaan helposti maayhteyden Krimin niemimaalle. Se olisi välttämätöntä, sillä Krimiltä uhkaa loppua sekä juomavesi että sähkö...]
[...Luottoluokitusyhtiö Standard & Poor’s laskee, että venäläisten pankkien on järjesteltävä tänä ja ensi vuonna yhteensä 57 miljardin dollarin velat.
Pankit yrittävät etsiä uusia rahoittajia ennen kaikkea Aasian markkinoilta. Venäjän toiseksi suurimman pankin VTB:n pääjohtajan Andrei Kostinin mukaan se ei ole kuitenkaan helppoa. VTB on kärsinyt Ukrainan kriisin vuoksi 674 miljoonan dollarin tappiot, ja Kostin pelkää, että ne kaksinkertaistuvat vuoden loppuun mennessä.
Öljy-yhtiö Lukoilin pääjohtaja Vagit Alekperov arvioi Sotšissa järjestetyssä sijoittajatapaamisessa, että pakotteet uhkaavat lyhyellä aikavälillä noin viidesosaa Venäjän öljyntuotannosta. Venäjä käyttää öljynporauksessa paljon amerikkalaista ja japanilaista teknologiaa. Alekperovin mukaan teknologiaa saa myös muualta, mutta se vie aikaa ja tulee kalliiksi.
Venäjän suurin öljy-yhtiö Rosneft on niin pahoissa rahoitusvaikeuksissa, että valtio joutuu todennäköisesti pelastamaan sen. Rosneftilla on meneillään mittava investointiohjelma, joka syö pääomia. Yhtiö tarvitsisi kipeästi läntistä teknologiaa öljynetsintään arktisilla alueilla. Amerikkalainen öljyjätti ExxonMobil lopettaa kuitenkin yhteistyön arktisilla alueilla pakotteiden vuoksi.
Myös Venäjän autoteollisuus on pahoissa vaikeuksissa, tehtaat pysäyttävät tuotantolinjoja ja vähentävät työntekijöitä. Autojen myynti on pudonnut Venäjällä viime vuodesta 26 prosenttia. Se iskee myös läntisiin yhtiöihin, sillä valtaosa Venäjällä myytävistä autoista on länsiautoja. Esimerkiksi General Motors aikoo irtisanoa Pietarissa 500 työntekijää.
Myös konkurssit yleistyvät kovaa vauhtia. Toistakymmentä matkatoimistoa on hakeutunut selvitystilaan ja kaksi suurta lentoyhtiötä, Transaero ja Utair, on pyytänyt hallitukselta apua rahoitusvaikeuksiinsa.
Venäjän entinen valtiovarainministeri Aleksei Kudrin arvioi hiljattain amerikkalaisen kauppakamarin järjestämässä seminaarissa, että pakotteet niistävät tänä vuonna noin prosentin Venäjän bruttokansantuotteesta. Venäjän talouskasvu on hidastunut yhtäjaksoisesti jo kaksi vuotta, ja Kudrin ennustaa, että taantuma jatkuu vielä 2–3 vuotta.
Tilannetta vaikeuttaa se, että raakaöljyn hinta on pudonnut jo 16 prosenttia kesän huippulukemista. Venäjän budjetti on laadittu sen varaan, että Urals-öljyn maailmanmarkkinahinta on 104 dollaria barrelilta. Hinta liikkuu nyt 95 dollarin paikkeilla.
Ruplan kurssi on romahtanut, ja koko Venäjä on ajautumassa yhä suurempiin rahoitusvaikeuksiin. Pääomapako on noussut tänä vuonna jo 110 miljardiin dollariin, ja sen uskotaan kiihtyvän edelleen.
Monet Venäjän alueet ovat vakavissa talousvaikeuksissa, ja palkanmaksu myöhästelee lähes samalla tavoin kuin Boris Jeltsinin presidenttikaudella. Lehtitietojen mukaan kaivosmiehet ja metallityöläiset ovat järjestäneet spontaaneja lakkoja muun muassa Kemerovossa, Irkutskissa ja Burjatiassa...]
http://suomenkuvalehti.fi/jutut/ulkomaat/eurooppa/venaja-kriisissa-palkanmaksu-myohastelee-konkurssit-yleistyvat/?shared=54376-6138d9df-500
Vastaukset 16
Vanhimmat
kehitysmaa ei koskaan kestä talouspakotteita kovin pitkää aikaa...
Ainahan Venäjällä/Neuvostoliitossa palkanmaksu on myöhästellyt.
Kuuluu ruskien kulttuuriin.
saanut palkanmaksun toimimaan aika hyvin.
Nyt mennään sitten metsään taas...
putina on nostanut omaa ja lähipiirin palkkaa miljardeilla joka vuosi, mutta kansa näkee nälkää.
Mersuista varaosat ja saavat kaivaa Ladat jälleen esille, mahtaa olla hienoa totutella niihin slobojen menopeleihin kun on ensin päässyt laadun makuun. :))
että Putinilta ja muilta silovikeiltä luksus loppuisi, vaikka kansa nääntyisi nälkään.
Tähän tyyliin..
Pjongjang. Samppanjaa, ranskalaisia viinejä, viskiä, giniä, votkaa, rommia ja limonadia. Tanskalaista voita ja ranskalaisia juustoja. Huippukelloja ja koruja, hajuvesiä, elektroniikkaa.
Näitä kaikkia saa rutiköyhästä Pohjois-Koreasta. Pääkaupungin Pjongjangin ravintoloissa on tarjolla myös pizzaa, pastaa, sveitsiläistä fondueta ja jopa Coca-Colaa.
Asiakkaat ovat valtion virkamiehiä, upseereita ja teollisuuden edustajia perheineen. Heidän kerrotaan ajavan uusilla Mersuilla, Bemareilla, Lexuksilla ja Land Rovereilla.
"Pjongjangista voi ostaa ihan mitä vain", kertoo eräs kaupungissa asuva ulkomaalainen.
Shoppailijat suuntaavat kaksikerroksiseen Pothongang Ryugyong -tavarataloon. Esimerkiksi pullollinen kuohuvaa maksaa noin 90 dollaria tai 70 euroa. Kassalla kelpaa vain ulkomainen valuutta.
Lisäksi Pjongjangin eteläpuolelle avattiin vuonna 2003 kauppahalli.
"Ihmiset tuuppivat toisiaan tiskien äärellä. Siellä on kaikkea – lihaa, vihanneksia, hedelmiä, singaporelaista olutta, länsimaisia viinaksia, kosmetiikkaa ja eteläkorealaista sekä japanilaista elektroniikkaa", kuvailee alueelle päässyt ranskalainen toimittaja nimettömänä.
Pohjois-Korea on kauppasaarrossa, mutta ylellisyystuotteita rahdataan maahan Kiinan kautta. Etelä-Korean mukaan alan tuonti on melkein kaksinkertaistunut 272 miljoonasta dollarista 446 miljoonaan.
Myös Pohjois-Korean ja Kiinan kahdenvälinen kauppa kasvaa koko ajan. Pohjois-Korea vie Kiinaan muun muassa kivihiiltä ja rautamalmia.
Miljoonat pohjoiskorealaiset elävät kuitenkin edelleen pula-aikaa. YK arvioi, että ruoka-apua tarvitsee kolme miljoonaa pohjoiskorealaista tänä vuonna. Aliravitsemuksesta kärsivät varsinkin lapset...]
http://www.hs.fi/ulkomaat/a1305561226207
"Lännen propaganda" sanosi moskovan tiltu
En tiedä mitään. Asun Suomessa eikä minulla ole ollut vieläkään mitää ongelmaa naapurimaan kanssa. minulle on yks ja sama, mitä ongelmia on kaikilla muilla mailla, kunhan minun elämäni ei tyhjänpäiväisestä vinkumielenpiteistä muutu.
valitettavasti suurin osa on totta.
Diktatuurille ei ole koskaan oikeutusta...
Mutta jos Suomi joutuisi samanlaiseen kiipeliin Venäjän kanssa kuin nyt Ukraina, niin sinun kaltaisesi itkupillit olisivat ensimmäisenä vinkumassa apua muilta.
Ylläpidon kannattaa olla niistä kirjoituksista varovainen. Ne voidaan kaikki toimittaa eteenpäin mietittäväksi vaikka valtiovierailun agendalle!
Kehitysmaa-diktatuureissa tuollainen ongelmista vaikeneminen kenties toimii?
Ja juuri siitä syystä kehitysmailla on tapana pysyä kehitysmaina.
Olisiko oikein, jos Venäjällä alkaisi esiintyä sisäisiä levottomuuksia?
Lakkoja ja mielenosoituksia? Voisiko siten saada tilanteen ratkaistua ja jopa Putinin vallasta pois?
Ainakin toistaiseksi presidentti johtaa armeijaa.
silovikiksi pääsee? Koulutus vaatimuksia?
Suomi on kohta samanlaisessa tilanteessa. Ei kannata juhlia
Toki sitä voi taistelutta antautua, jos tahtoo elää köyhässä suljetussa väkivallalla ja valheella johdetussa kehitysmaadiktatuurissa, jossa tavallisen kansan elämä on parhaimmillaankin todella niukkaa ja ankeaa.
Venäjän palkkataso on noussut nopeasti viimeisen vuosikymmenen ajan lukuun ottamatta vuoden 2009 talouskriisin aiheuttamaa reaalipalkkojen laskua (Kuvio 10). Nykyään venäläisten keskipalkka on noin 660 euroa/kk, joka on noin viidenneksen suomalaisten (3100 euroa/kk) tasosta...]
http://cemat.aalto.fi/fi/electronic/prospects/russia/chapter_6/
Ja vaikka keskimääräinen palkkataso on tuota luokkaa, niin:
Moskova on yhä maailman kallein kaupunki
Moskova on toista vuotta peräkkäin maailman kallein kaupunki, kertoo brittiläinen tutkimus.
Ruplan vahvistuminen Yhdysvaltain dollariin verrattuna sekä asumiskustannusten nousu yli 10 prosenttia viime vuodesta pitivät Moskovan maailman kalleimpana kaupunkina. New Yorkiin verrattuna Moskova oli lähes 35 prosenttia hintavampi.
http://www.tekniikkatalous.fi/tyo/moskova+on+yha+maailman+kallein+kaupunki/a45896
ja
Venäjällä maailman suurimmat varallisuuserot
Sveitsiläispankki Credit Suissen keskiviikkona julkistaman raportin mukaan Venäjällä on maailman suurimmat varallisuuserot, jos ei oteta huomioon aivan pieniä Karibian saarivaltioita.
Venäjän 110 miljardöörin käsissä on peräti 35 prosenttia maan varallisuudesta. Keskimäärin eri maissa on miljardööreillä 1–2 prosenttia varallisuudesta.
http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/ulkomaat/3061622/venajalla-maailman-suurimmat-varallisuuserot
(Venäjän 110 miljardöörin = Putin ja muut rosvot.)
[...Venäjä on luonnonvaroiltaan yksi maailman rikkaimmista maista...]
http://www.peda.net/veraja/projekti/centraali/jao/venaja/yht/3?vp=singlemodule&m_id=301232&sp=viewannounce&a_id=38550
Venäjällä elää 23 miljoonaa ihmistä köyhyysrajan alapuolella
Minimipalkka Venäjällä on 6 437 ruplaa eli noin 160 euroa kuukaudessa. Palkka nousi 17 prosenttia viime vuodesta, mutta samalla ruoka ja palvelut ovat kallistuneet huomattavasti.
Moskovalaisen Kommersant-talouslehden haastattelemat asiantuntijat sanovat, että raportin luvut aliarvioivat köyhien määrää Venäjällä.
– Tilastokeskuksen luvut osoittavat yhä liian alhaista köyhien määrää, Makrotaloudellisen tutkimuskeskuksen asiantuntija Igor Poljakov kommentoi Kommersantille.
– Finanssikriisin aikana vähimmäisetuudet jäädytettiin, joten köyhien määrän kasvu ei ole mikään ihme, Kansallisen elintasoinstituutin johtaja Vjatšeslav Bobkov sanoo.
Venäjällä oli paha talouskriisi ja jopa nälänhätä 1990-luvulla. Maassa on 13 prosentin tasavero ja harmaa talous rehottaa.
Ihmisen katsotaan elävän köyhyysrajan alapuolella, kun hänen tulotasonsa ei riitä siedettävään elintasoon tarvittavien välttämättömien hyödykkeiden hankkimiseen.
http://www.taloussanomat.fi/ulkomaat/2011/07/05/venajalla-elaa-23-miljoonaa-ihmista-koyhyysrajan-alapuolella/20119414/12
Ja kaiken yllä luetellun kurjuuden ovat Putinistit saaneet aikaan, vaikka Venäjä on maailman johtava maakaasun viejä ja toiseksi suurin öljynviejä. (Öljy, maakaasu, metallit ja puu käsittävät 80 prosenttia Venäjän ulkomaanviennistä.)
Putinin kehitysmaadiktatuuri kuluttaa öljyvaransa loppuun yhä kiihtyvällä vaudilla.
( Venäjä on Saudi-Arabian jälkeen maailman toiseksi suurin öljyntuottaja. (Vuonna 2005 sen osuus maailman öljyntuotannosta oli 12,1 % ja Saudi-Arabianosuus 13,5 %. Venäjän osuus maailman tunnetuista on vain 6 %, kun Saudi-
Arabian varantojen osuus on 22 %.)
Muutamien vuosikymmenien kuluttua, kun silovikit ovat myyneet kaikki Venäjän öljyvarannot, tulee Venäjästä yksi maailman köyhimmistä kansakunnista, jota uhkaa laajamittainen nälänhätä ja koko infrastruktuurin täydellinen romahtaminen.
Venäjästä onkin kovaa vauhtia tulossa kehitysmaa
http://www.fiia.fi/fi/news/1255/mies_moskovasta/
Kyllä lamasta huolimatta meillä on matkaa tähän:
"Nykyään venäläisten keskipalkka on noin 660 euroa/kk, joka on noin viidenneksen suomalaisten (3100 euroa/kk) tasosta."
"Minimipalkka Venäjällä on 6 437 ruplaa eli noin 160 euroa kuukaudessa. "