Mitään mieltä ylentävää ei politiikassa ole viimepäivinä tapahtunut. Tuskin koskaan, mutta aina silloin tällöin joku asia kuitenkin kuohuttaa enemmän ihmismieltä kuin joku toinen asia. Onneksi "viheriäiset" lähtivät hallituksesta "kaakattamasta", joten pieni toivon kipinä vielä elää sen suhteen, että päätöksenteko tästä vielä järkiintyy. Ei maailmaa sillä pelasteta, että suojellaan jotakin puuta, joka lahoaa kumminkin tai hyysätään petoja, jotka luonnonvalinta joka tapauksessa ennen pitkää hävittää. Samoin käy epäkelvoille aatteillekin. Nekin häipyvät vähitellen historian hometynnereihin.
Yhdeksi järjensisällöltään kysymyksenalaiseksi päännousemaksi on äskettäin kohonnut metelöinti parsinavetoista. Uutta eläinsuojelulakia hierova työryhmä on mitä ilmeisimmin suuressa viisaudessaan kieltämässä parsinavetat Suomessa samaan tapaan kuin Ruotsi ja Norja ovat tehneet Suomea aikaisemmin. Tosin Ruotsin ja Norjan kiellot on tehty lähinnä vain siitä syystä, että mainitut valtakunnat voisivat pönkittää maidensa kuvaa edistyksellisinä pohjoismaisina hyvinvointivaltioina, joissa pedoilla ja muilla metsänelävillä lehmät mukaan lukien on hyvä olla. Jopa parempi kuin syntyperäisillä valtion kansalaisilla. Ainakin Suomessa jopa suurpedot nauttivat suurempaa lainsuojaa kuin niin sanottu ihminen.
Tässä äskettäinkin karhun raadeltua ihmisen, ryhtyi poliisi karhun kaatamisen sijaan jahtaamaan mopopoikia. Ja itse poliisipäällikkö äityi vaatimaan polkupyöräilijöitä rangaistaviksi kypärän käyttämättä jättämisestä. On myös todennäköistä, että kansalaisia ryhdytään rankaisemaan myös hämähäkkien ja muurahaisten imuroimisesta kodin lattialta järkyttävänä eläinsuojelurikoksena.
Parsinavettakeissi on saanut jopa presidentillistä huomiota, kun presidentin puoliso on ryhtynyt hienostolehti Seurassa moittimaan parsinavetoita sen vuoksi, että lehmien lajinmukainen käyttäytyminen on parsinavetassa rajallista. Presidentin rouvan kerrotaan myös lopettaneen punaisen lihan syönnin jo vuosia sitten. Seikka, jota erityisesti ihmettelen, koska ainakin henkilökohtaisesti syön mieluummin punaista kuin vihreää lihaa, jonka jälkimmäisen lihan miellän pilaantuneeksi. Lähinnä homeiseksi.
On myös vaikea ymmärtää, mitä esimerkiksi lehmän lajinmukaisella käyttäytymisellä tarkoitetaan. Minkä lajin? Lehmää on jalostettu maailman sivu siinä määrin, että voi aivan hyvällä syyllä puhua lehmästä, joka on luonnonvalinnan tapaan sopeutunut niin sanottuun parsielämään.
Mikä olisi sitten ihmisen lajinmukaista käyttäytymistä? Istuminen takamuksen päällä kahdeksan tuntia toimistossa? Vaiko seisominen mainitut tunnit "monttu" auki pöntössä "saarnaamassa", kuten opettajat ja kaikenmaailman konsulit ja konsultit tekevät? Eikö ihmisen lajityyppiseen käyttäytymiseen kuulu pikemminkin kiipeily puissa? Banaaneja keräämässä? Miksi vihreä väki ja presidentin rouva eivät vaadi työpaikoille lakisääteisiä kiipeilypuita?
Presidentti Urho Kekkonen oli aikaansa edellä. Monessa asiassa, joita tämän päivän, pääasiassa pullaa syönyt, sukupolvi tuskin kykenee edes aavistamaan. Muiden muassa tämän lajityypillisen käyttäytymisen osalta. Vuonna 1965 presidentti Kekkonen näytti Tunisiassa vieraillessaan esimerkin ihmisen lajityypillisestä käyttäytymisestä, kun hän vanhoilla päivillään (about 65) näytti mallia, miten palmuun kiivetään. Monessa muussakin asiassa kannattaa turvautua Keskustaan ja Urho Kekkoseen. Vielä tänäkin päivänä.
Yhdeksi järjensisällöltään kysymyksenalaiseksi päännousemaksi on äskettäin kohonnut metelöinti parsinavetoista. Uutta eläinsuojelulakia hierova työryhmä on mitä ilmeisimmin suuressa viisaudessaan kieltämässä parsinavetat Suomessa samaan tapaan kuin Ruotsi ja Norja ovat tehneet Suomea aikaisemmin. Tosin Ruotsin ja Norjan kiellot on tehty lähinnä vain siitä syystä, että mainitut valtakunnat voisivat pönkittää maidensa kuvaa edistyksellisinä pohjoismaisina hyvinvointivaltioina, joissa pedoilla ja muilla metsänelävillä lehmät mukaan lukien on hyvä olla. Jopa parempi kuin syntyperäisillä valtion kansalaisilla. Ainakin Suomessa jopa suurpedot nauttivat suurempaa lainsuojaa kuin niin sanottu ihminen.
Tässä äskettäinkin karhun raadeltua ihmisen, ryhtyi poliisi karhun kaatamisen sijaan jahtaamaan mopopoikia. Ja itse poliisipäällikkö äityi vaatimaan polkupyöräilijöitä rangaistaviksi kypärän käyttämättä jättämisestä. On myös todennäköistä, että kansalaisia ryhdytään rankaisemaan myös hämähäkkien ja muurahaisten imuroimisesta kodin lattialta järkyttävänä eläinsuojelurikoksena.
Parsinavettakeissi on saanut jopa presidentillistä huomiota, kun presidentin puoliso on ryhtynyt hienostolehti Seurassa moittimaan parsinavetoita sen vuoksi, että lehmien lajinmukainen käyttäytyminen on parsinavetassa rajallista. Presidentin rouvan kerrotaan myös lopettaneen punaisen lihan syönnin jo vuosia sitten. Seikka, jota erityisesti ihmettelen, koska ainakin henkilökohtaisesti syön mieluummin punaista kuin vihreää lihaa, jonka jälkimmäisen lihan miellän pilaantuneeksi. Lähinnä homeiseksi.
On myös vaikea ymmärtää, mitä esimerkiksi lehmän lajinmukaisella käyttäytymisellä tarkoitetaan. Minkä lajin? Lehmää on jalostettu maailman sivu siinä määrin, että voi aivan hyvällä syyllä puhua lehmästä, joka on luonnonvalinnan tapaan sopeutunut niin sanottuun parsielämään.
Mikä olisi sitten ihmisen lajinmukaista käyttäytymistä? Istuminen takamuksen päällä kahdeksan tuntia toimistossa? Vaiko seisominen mainitut tunnit "monttu" auki pöntössä "saarnaamassa", kuten opettajat ja kaikenmaailman konsulit ja konsultit tekevät? Eikö ihmisen lajityyppiseen käyttäytymiseen kuulu pikemminkin kiipeily puissa? Banaaneja keräämässä? Miksi vihreä väki ja presidentin rouva eivät vaadi työpaikoille lakisääteisiä kiipeilypuita?
Presidentti Urho Kekkonen oli aikaansa edellä. Monessa asiassa, joita tämän päivän, pääasiassa pullaa syönyt, sukupolvi tuskin kykenee edes aavistamaan. Muiden muassa tämän lajityypillisen käyttäytymisen osalta. Vuonna 1965 presidentti Kekkonen näytti Tunisiassa vieraillessaan esimerkin ihmisen lajityypillisestä käyttäytymisestä, kun hän vanhoilla päivillään (about 65) näytti mallia, miten palmuun kiivetään. Monessa muussakin asiassa kannattaa turvautua Keskustaan ja Urho Kekkoseen. Vielä tänäkin päivänä.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.