Otsikossa mainittu päivämäärä on se jona autolautta Estonia upposi.
Missä olit kun Estonia upposi ja milloin kuulit tapauksesta?
Itse olin silloin hieman yli parikymmen vuotias nuori kundi ja asuin vielä kotona. kuulin tapauksesta aamun TV- lähetyksestä ja sitten seurailinkin päivän mittaa tapauksen uutisointia joka ei ollut aivan niin nopeaa kun nykyisin onnettomuusuutisointi on.
Missä olit kun Estonia upposi ja milloin kuulit tapauksesta?
Itse olin silloin hieman yli parikymmen vuotias nuori kundi ja asuin vielä kotona. kuulin tapauksesta aamun TV- lähetyksestä ja sitten seurailinkin päivän mittaa tapauksen uutisointia joka ei ollut aivan niin nopeaa kun nykyisin onnettomuusuutisointi on.
Vastaukset 38
Vanhimmat
Olin aamulla lähdössä kouluun, kävin lukiota tuolloin.
Vanhempani jotka olivat heränneet ennen minua, kertoivat, että aamu-uutisissa oli tullut erikoislähetys ja on sattunut vakava laivaonnettomuus Suomen lähivesillä ja luultavasti satoja kuollut. Ensin käsitin, että joku näistä tuolloin melko uusista suomalaisista autolautoista oli kaatunut (Serenade, Symphony ja Europa olivat tuoreita tuolloin) mutta pian selvisi, että kyse oli tutusta Viking Linen lautasta, joka oli tuolloin jo virolaisen varustamon laiva.
Kyllä sitä seurattiin koko päivä tuon ajan tiedotusvälineistä ja olihan se järkyttävää katsoa niitä helikopterista kuvattuja uutiskuvia, joissa pelastuslautat heittelehtivät valtavassa aallokossa ja hurjassa tuulessa.
Perheemme oli aina ollut innokas risteilemään ruotsinlaivoilla (Tallinnan risteilyt tekivät vasta tuloaan) ja asia mietitytti paljon jälkeenpäinkin laivamatkoilla. Ainahan se kävi mielessä etenkin syksyisillä tuulisilla risteilyillä, että onko tuo tragedia mahdollista tapahtua toistekkin. Kovastihan pian onnettomuuden jälkeen julkisuudessa vakuuteltiin, että parantavia korjauksia on tehty olemassa oleviin visiireihin ja näissä uudemmissahan oli jo turvallisemmat perhosportit.
Pianhan tuon onnettomuuden jälkeen alkoinen melkoinen spekulointi onnettomuuden syistä ja jälkipyykki, joka on jatkunut enemmän tai vähemmän näihin päiviin asti.
Ukko rukkani oli menossa töihin. Herätti minut kertoen että itämerellä on sattunut laiva onnettomuus.
Joojoo käänsin kylkeä, jatkoin nukkumista kunnes...........
pieru, ja heräsit !
Olin yövuorossa. Radiossa ilmoitettiin klo 03:00, ellen väärin muista, että laiva on uppoamaisillaan.
Ruotsin televisio uutisoi tuolloin jo lähes reaaliaikaisesti ja niiden tekstitelkkariin päivittyi tietoa koko ajan. Suomessahan viestintä oli siihen aikaan vielä hidasta.
Suomen teeveessä näytettiin vain kauniita ja rohkeita
töissä osoitteen Jokiniementie 27:n takapihalla, oven 120 kohdalla tupakkapaikalla. Kyösti tuli kertomaan, että nyt on kaksi lentokonetta törmännyt WTC:hen. En heti uskonut. Kyösti nimittäin tunnettiin suurena liioittelijana ja valehtelijana.
päin pillua! Ajattelin ensin, että kyse on WTC-iskuista! No, Estonian uppoamisen aikana olin kyllä samassa osoitteessa ja tasmälleen samalla tupakkapaikalla. Ja taas tuli Kyösti kertomaan... En silläkään kerralla uskonut.
Kymmeniä vuosia tupakkapaikalla.. tupakointiko muka vaarallista?
ketjutupakointia takana, eikä ole isompaa haittaa esiintynyt. Henki kulkee.
.
Oletko edelleen samassa kohdassa tupakalla
.
ollut siellä enää vuosikausiin. Olen sairaseläkkeellä (psyykkisistä syistä).
Olin panemassa kahta maksullista naista Pietarissa.
Auttaa silläkin rahalla kodittomia orpoja !
Voiko olla säälittävämpää elämää, ja voit olla siitä TAATUSTI VARMA, että valinnoistasi sinut punnitaan, kun tuomion pöytään joudut astumaan,-ja SIIHEN SINÄKIN JOUDUT, niinkuin ME muutkin !!!
ELÄMÄ VAIN ON JOTAI MUUTA, kuin ateistit luulee :))
Ne naisethan olivat kodittomia hotelliorpoja ja autoin heitä rahallisesti.
Olin kännissä niinku nytkin...viina on terveellistä
Hypin voltteja Alepan takapihalla
mä taas juoksin mutkia kosossa
Olin itse laivalla. Kävelin laivan sivua pitkin kun se kallistui. Sain väärinpäin olevasta pelastuslautasta kiinni ja tuntemattomaksi jääneen miehen kanssa käännettiin se oikein päin. Meitä oli seitsämän henkeä lautalla,kylmä oli ja olo todella epätodellinen. Lautan kääntämisessä auttanutta miestä ei lautalla ollut.
Ja sitten heräsit käsi potassa.
Olin heräilemässä tenttiin mutta sainkin puhelun ystävältäni...yliopistolla olivat liput puolisalossa!
Kerro lisää!
Janille sanoin kerro lisää!!!
No, sitä sitten soudettiin maihin ja käytiin ryöstämässä pari kultaliikettä ja paluu viroon oli lystikästä. Siellä ryypättiin ja tapeltiin, lopuksin nussittiin toisiamme persreikään. Oli se yö.
Olikos luomutulppa kumiveneessä?
Itse olin USA:ssa ja tiedot Suomesta olivat hataria. Aamun TV näytti ihmisiä joita nostettiin aluksesta.
Tietoja keräsin usenetin news-palstoilta ja luin varmaan kaikki mitä Suomessakin siihen aikaan saatiin tietää. Ilman kuvia.
mikä oli viikonpäivä ?
ei löydy muuta kun pv määrä
28.9. 1994 oli keskiviikko
http://kalender-365.de/kalenteri.php?yy=1994
ulkopuolella bordellissa, tv:tä tuli jotain asiasta en ymmärtänyt pyytää alennusta huorasta vaikka kohtalo näin kaltoin kohteli maanmiehiäni vaikka ei ne svedut ja ryssät_mitään maanmiehiäni ole.
Kankkusessa kotona makasin. Sain hyvän syyn lähteä kapakkaan koska olin niin "järkyttynyt". Kaikenlaisia paskajuttuja tapahtuu, ei niiden takia yöunet mene. Virolaiset ryssivät, heidän syynsä koko onnettomuus. Turha siitä on telakkaa tai ketään muutakaan syyttää.
>ole 17-vuotias
>eka työharjoittelu laivalla
>esimies täysi mulkku
>näyttää jonkun napin jota "måste inte painaa koska sit båten blir u-båt"
>yövuoro
>röökillä autokannella aivanvitunlaitonta koska alaikä ja autokansi
>stendari putoaa johonkin vitun rakoon
>kurota, osu vahingossa nappiin
>keulaportti_auki.exe
>båten blir u-båt
<28.9.1994 jälkeen ei enää ikinä laivalle
Olin kotona.
ja töissä päivän. kaamea turma,mutta "niin piti käydä", jotta laivojen kunto saatiin kohilleen.
kallis oli hinta,vaikka nykyisin tuntuu,ettei ihmishengellä mitään hintaa ole ollut eikä tule.
sodan tappokoneet tuhoaa joka hetki jossain noudattaen idioottipäättäjien tahtoa tai luonto kurittaa miten lystää.
Olin Angeles Cityssä Filippiineillä ja aamulla avasin BBC:n uutiset ja näin suoraa lähetystä myskyisältä Suomenlahdelta. Vieressä kiehnäävä nuori kaunokainen ei reagoinut mitenkään, koska moiset lauttaturmat ovat yleisiä sielläpäin.
Kelloradio herätti aamulla, ja alkoi kertoa että joku virolainen laiva olisi muka uponnut Itämerellä. Pian haastateltiin sekavasti puhunutta pelastusjohtaja Raimo Tiilikaista.
Tuohon hommaansa Tiilikainen ei ollut lainkaan oikea henkilö, haparointia ja nikottelua, ja jossain vaiheessa Tiilikainen myös itki. Muistelmissaan hän kertoo, että kun pääsi kotiin niin otti heti ison kylmän oluen. Olisi nyt älynnyt jättää edes tuon kertomatta, vaikka sitten joikin kotona sitä kaljaansa.
Kansanedustajaksi pääsi yhdeksi kaudeksi noilla Estonian itkuillansa. Mutta toista kertaa itkemiset ei enää auttaneet.
Olin tekemässä kouluun lähtöä. Aamukahvia ryystin ja katselin telkasta aamutv:tä, jossa epäilivät laivan uponneen.
Mä muistan sen vittu ko eilisen päivän. Vietettiin mun frendien kanssa mun 60 vuotispäiviä. Meinas paskat tulla byysaan ko kuultiin se uutinen vittu.
Minä taas olin parantelemassa krapulaa omien 93 vuotissynttäreiden jälkeen. Oli karmeeta aikaa se 1994 vuosi, kun isoja laivojakin upposi, mutta onneksi pysyin itte mukavasti terveenä kumminkin.
Tuostahan on jo kohta kymmenen vuotta aikaakin nyt, eli minä taidan olla 103 vuotias pappa tällä hetkellä.
Ei enää jaksa joka aamu noita ikävuosia laskea. Pääasia että pääsee aamusin Intternettiin, ja että on samanikästen kavereitten kanssa hauskaa.