Vapauduin auto-

Tunne on kuin raitistuneella alkoholistilla...meinaan, pari vuosikymmentä jatkunut, yhä yltiöpäisemmäksi edennyt autohulluus sai ansaitsemansa lopun kohdallani. Myin uudenkarhean autoni pois, tappiollisesti tottakai, vaan suurin osa velkataakasta lähti.

Autofriikkiys ja -hulluus voi saada kaltaiseni mittasuhteet. Omassa tapauksessani asia eteni siten, että pikkuautoista vaihdoin aina vaan kalliimpaan peliin. Muutaman kk:n pidon jälkeen auto ei tuntunut enää miltään, vaan alkoi kurkottelemaan taas seuraavaa uutuutta. Autolehtien hulluutta hipova seuraaminen sekoitti päätä vielä lisää.

Kaiken tuon mahdollisti ohessa myös joustava autorahoitussysteemi. Edellisen auton maksamaton loppuvelka on nykyisin siirrettävissä kätevästi uuden auton velkaan, ja näin summa kasvoi kohdallani lähes auton ostohinnan suuruiseksi. Koska koin auton pk-seudulla asuinpaikkani tai työni takia tarpeettomaksi (vain huviajoa), ei kulut enää naurattaneet. Ei rahoituksen kk-erä ole ainoa kulu, vaan bensakulujen ja huoltokulujen yms:n lisäksi tulisi huomioidan auton koko ajan tippuva arvo.

Myin kärryn, ja ei enää velkaa kovin isoa summaa jäänyt alkutilanteeseen nähden. Nyt olo huojentunut, koska pääsen liikkumaan aivan passelisti julkisillakin välineillä, ja silloin tällöin tarvittaessa voi taksiakin käyttää, jää kulut silti murto-osaan entisestä.

Tässä vaan oma tarinani autoilun ääripäästä. Kaikki eivät voi eivätkä halua tällaista tehdä, ymmärrän hyvin, vaan se joka on samaa ajatellut vaan ei ole vielä uskaltanut toteuttaa, voin rohkaista sen tekemään. Ja aina lohduttaa takataskussa tieto, että työssäkäyvänä voin tarvittaessa hommata alle auton, jos mahdollinen asunnon vaihto tai työtilanne vaatisi auton alle. Vaan sen sanon, etten enää silloinkaan lähtisi entiselle "imagolinjalle" lisävarusteltuine autoineen vaan hankkisin suht edullisen luotettavan ja huomaamattoman perusauton, jota ei tarvitsisi pilkuntarkasti sääliä ja sen kolhimista pelätä.
2668
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

Minä olen lähes koko ikäni ajellu kolmen vuoden välein vaihdetulla corolalla,eikä auto velkaa ole ollut sitten buberteeti iän jälkeen.
Käteistä löytyisi huomattavasti kalleimpiinkin,mutta en näe sellaista tarvetta.
Niin että arvo maailmansa kullakin.

Äänestä
  • ja kun malttaa ajella aina muutaman vuoden vanhemmalla mallilla, niin ei sekään arvon aleneminen ole heti niin suuri huoli. uuden auton arvohan tippuu heti kun sen liikkeestä ajaa ulos, toisella merkillä aina enemmän kuin toisella. vanhalla se taas on jo sen suurimman ja merkittävimmän harppauksen tullut alaspäin.

    Äänestä

Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


helvetistä kirjoitti:

Tunne on kuin raitistuneella alkoholistilla...meinaan, pari vuosikymmentä jatkunut, yhä yltiöpäisemmäksi edennyt autohulluus sai ansaitsemansa lopun kohdallani. Myin uudenkarhean autoni pois, tappiollisesti tottakai, vaan suurin osa velkataakasta lähti.

Autofriikkiys ja -hulluus voi saada kaltaiseni mittasuhteet. Omassa tapauksessani asia eteni siten, että pikkuautoista vaihdoin aina vaan kalliimpaan peliin. Muutaman kk:n pidon jälkeen auto ei tuntunut enää miltään, vaan alkoi kurkottelemaan taas seuraavaa uutuutta. Autolehtien hulluutta hipova seuraaminen sekoitti päätä vielä lisää.

Kaiken tuon mahdollisti ohessa myös joustava autorahoitussysteemi. Edellisen auton maksamaton loppuvelka on nykyisin siirrettävissä kätevästi uuden auton velkaan, ja näin summa kasvoi kohdallani lähes auton ostohinnan suuruiseksi. Koska koin auton pk-seudulla asuinpaikkani tai työni takia tarpeettomaksi (vain huviajoa), ei kulut enää naurattaneet. Ei rahoituksen kk-erä ole ainoa kulu, vaan bensakulujen ja huoltokulujen yms:n lisäksi tulisi huomioidan auton koko ajan tippuva arvo.

Myin kärryn, ja ei enää velkaa kovin isoa summaa jäänyt alkutilanteeseen nähden. Nyt olo huojentunut, koska pääsen liikkumaan aivan passelisti julkisillakin välineillä, ja silloin tällöin tarvittaessa voi taksiakin käyttää, jää kulut silti murto-osaan entisestä.

Tässä vaan oma tarinani autoilun ääripäästä. Kaikki eivät voi eivätkä halua tällaista tehdä, ymmärrän hyvin, vaan se joka on samaa ajatellut vaan ei ole vielä uskaltanut toteuttaa, voin rohkaista sen tekemään. Ja aina lohduttaa takataskussa tieto, että työssäkäyvänä voin tarvittaessa hommata alle auton, jos mahdollinen asunnon vaihto tai työtilanne vaatisi auton alle. Vaan sen sanon, etten enää silloinkaan lähtisi entiselle "imagolinjalle" lisävarusteltuine autoineen vaan hankkisin suht edullisen luotettavan ja huomaamattoman perusauton, jota ei tarvitsisi pilkuntarkasti sääliä ja sen kolhimista pelätä.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu