Ajoin noin 300 km matkan henkilöautolla yksin ja myöhemmin ihan samanlaisia teitä 200 kg lisäkuorman kanssa. Molemmissa tapauksissa bensankulutus oli täsmälleen sama.
Siis tuo 200 kg kuorma ei lisännyt kulutusta laisinkaan, vaikka toisin voisi olettaa.
Siis tuo 200 kg kuorma ei lisännyt kulutusta laisinkaan, vaikka toisin voisi olettaa.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Ajoit kuorman kanssa taloudellisemmin tai eri teitä. Kuorma kasvattaa kulutusta.
Mennessä vastatuuli, tullessa myötätuuli.
Ihan vastaavaa tietä ja samat rajoitukset. Myös yhtä vähän pysähdyksiä. Ei noin pitkillä matkoilla voi tuuli olla koko ajan vain vastaan tai mötäinen vaan vaihtelee.
Samaa nopeutta ajoin, noin 90-100 km/h
"Vastaavia teitä" ajoit, mutta et samaa
tietä,samaan suuntaan,samanlaisissa olosuhteissa(lämpötila,tuulen suunta ym)
(?).
Jospa ajoit vielä eri vaihteella kuorman
kanssa kuin ilman.
> Ei noin pitkillä matkoilla voi tuuli olla koko ajan vain vastaan tai mötäinen vaan vaihtelee
Maaston muodot aiheuttavat paikallisia vaihteluita tuulen suuntaan, mutta noin niinkuin yleinen linja harvoin vaihtelee hirmu nopeasti.
Toissa kesänä tuli käväistyä pohjois-Norjassa. Parina ensimmäisenä päivänä, kun puskin Suomen poikki pohjoiseen, oli oikeastaan koko ajan navakka vastatuuli ja se sitten näkyi myös kulutuksessa. Vaikka ajelin pääasiassa pikkuteitä = valtaosin 80 rajoitusalueella, kulutus oli samaa 7,5 litran tasoa kuin normaalisti menee moottoritiellä. Siellä Norjan tuntureilla pääsinkin tuulen laannuttua litran vähemmällä .... että jotta ei edes mäet paljoa haittaa (huom ne on tuolla vähän isompia kuin pohojanmaalla), sen minkä nousussa menettää, saa melkein kokonaan takaisin seuraavassa laskussa.
Ja on sitä sellaistakin mittausdataa, että joskus on tullut moottoritiellä lasketeltua toista sataa km 6,5 kulutuslukemin myötätuuleen. Eli kova vasta/myötatuuli voi heilutella maantieajon kulutuslukemia jopa litralla ylös/alas. Myös sivutuuli nostaa kulutusta verrattuna tyyneen säähän.
Tuuli on siinä mielessä ikävä, että se voi kääntyä päivän mittaan. Mahdollista ja koettua on sekin, että ajan aamulla suuntaan X->Y ja illalla suuntaan Y-> ja molemmilla kerroilla on vastatuuli. Mutta useampaa kertaa päivässä tuuli ei kyllä täyskäännöstä tee, kun tällainen liittyy yli pyyhkäisevään säärintamaan tai kyseessä on maa/merituuli rannikoilla. Paikalleen jämähtävä matala/korkeapaine voi tehdä senkin, että tuuli puhkuu useamman päivän putkeen samasta suunnasta.
>Samaa nopeutta ajoin, noin 90-100 km/h
Näissä nopeuksissa 10 km/h ero marssinopeudessa tekee jo yksinään parin desin eron kulutukseen. Samoin se, saako koko ajan ajella ~tasatahtiin vai määrääkö ohituksne joku nopeuttaan /-10 km/h pumppaava tasakaasuääliä tai tuleeko noita ääliöitä ohiteltua "lappu lattiassa".
Palataan sitten asiaan, kun olet ajanut samaa reittiä useamman kerran (lue: eri tuulioloissa) ja taatusti samaan nopeutta (lue: vakionopeussäädintä) käyttäen.
Toinen matka oli 350 km ja toinen 500 km.
Kun matkalla ei pysähdyksiä ollut, niin mikä liikkeellä olevassa autossa saisi bensan kulutusta kasvamaan, kun lastia olisikin 250 kg enemmän?
olet hieman tyhmä juttusi kanssa.
Fysiikka taisi jäädä koulussa huonolle?
Perustele tyhmyys!
Jos kerran kulutus ei kasvanut, niin mikään ei kasvata bensankulutusta lastin kanssa.
Ei kuorma juurikaan kasvata kulutusta tasaisessa ajossa. Kiihdytykset ja jarrutukset sensijaan lisäävät kulutusta huomattavatikin.
Ainoat syyt kulutuksen lisääntymiseen raskaan lastin kanssa tasaisessa vauhdissa ovat lisääntynyt rengasvastus ja ajettavan tien mäkisyys. Ylämäisä kuluu enemmän polttoainetta mitä ei voi korvata alamäissä saavutetulla säästöllä.
Rengasvastustakin voi jonkunverran kompensoida raskaan kuorman kanssa ajettaessa täyttämällä renkaat vaikka 20% yli suositellun paineen.
Laakerit ja muut tekniset laitteet pyörivät samalla vastuksella rasituksesta huolimatta samoin kun ilmanvastus pysyy samana mikäli kuormaa ei ole lastattu katolle.
> Ei kuorma juurikaan kasvata kulutusta tasaisessa ajossa
Kyllä kasvattaa. 80 nopeudessa hlöauton ajovastukset menee tasan ilmanvastuksen ja renkaiden vierintävastuksen kesken. 14 % lisää massaa lisää teoriassa kulutusta n. 7 % eli tyyliin 6,0 -> 6,4 l/100 km.
Suuremmissa nopeuksissa ilmanvastus on merkitsevämpi, joten prosenteissa laskettu vaikutus kulutukseen jää pienemmäksi.
Käytännön elämässä tällaiset muutaman desin muutokset kulutuksessa (myös ilmastointi päällä/pois ym.) hukkuvat helposti tuulen ja muun liikenteen (seiloreista johtuva nopeuden pumppailu, ohitukset ja jarrutukset) vaikutusten alle.
> Ainoat syyt kulutuksen lisääntymiseen raskaan lastin kanssa tasaisessa vauhdissa ovat lisääntynyt rengasvastus ja ajettavan tien mäkisyys
Mäkisyys ei juurikaan lisää kulutusta. Itseasiassa on näkynyt jopa sellaisiakin väitteitä, että sopivissa olosuhteissa mäkisyys voi *pienentää* kulutusta, kun se tekee ajosta "pulse and glide" tyyppistä. Eli nousut kunnon kuormituksella = hyvällä hyötysuhteella ja laskut 0-kulutuksella rullaten. Vaatii tietysti sen, ettei alamäet ole liian jyrkkiä = ei tarvetta jarrutella.
Nythän se asia selvisi. Muistin että vaimo istui vieressä kun ajoin tuon isomman kuorman kanssa!. Se pienensi aina väliin räpättämällä bensankulutusta.
Teoriassa sata kiloa lisää kuormaa kasvattaa kulutusta tasaisessa ajossa noin desillä per sata km. Johtuu lisääntyneestä vierintävastuksesta.
Onkohan laakerivastuksen lisäys mitenkään mitattavissa? Lähinnä rengasvastus, kiihdytykset ja ylämäet lisäävät sitä kulutusta.