Tällä palstalla viljellään usein käsitystä suruista maahanmuuttajina tai jopa kolonisaatiovallan valloittajina. Onko tämä harhaan johtava väite? Kun ruotsalaiset tulivat tänne 1100-/1200-luvulla nyky-Suomen rannikolla ei ollut juurikaan ihmisiä. Ei ollut myöskään mitään yhteiskuntaa/valtiota johon muuttaa. Joten mitä valloitettiin jos täällä ei ollut maita eikä ihmisiä? Toki hämäläiset ilmeisesti taistelivat ruotsalaisia vastaan, mutta tämä oli enemmänkin poikkeus. Eli onko ajatus siitä, että ruotsinkieli tuli tänne kolonisaation seurauksena virheellinen?
Ovatko surut maahanmuuttajia/valloittajia?
Norden
1465
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Fennon typerä avaus.
Hyvä avaus. Fennomaanit ovat keksineet omat valheelliset historianselityksensä suomettamispakotuksensa tueksi.
1300–1400-luvuilla Uudenmaan rannikoille saapunut ruotsalaisasutus oli Helsingin perustamisen aikaan ilmeisesti sulauttanut kokonaan itseensä sitä edeltäneen varhaisemman suomalaisasutuksen. Sen muisto on jäänyt elämään ainoastaan joukossa ruotsalaistuneita paikannimiä.
http://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk125/helsinki/
Missä ne muinaiset ruotsinkieliset asuivat? Ruotsin laivoissako avomerellä?
Maannousun myötä maata on paljastunut hitaasti enemmän. Tuhat vuotta sitten ruotsinkielinen rannikko oli vielä veden alla.
Eli ruotsinkieliset ovat tulleet rannikolle paljon myöhemmin kuin he väittävät.
Tuo on yksi surusvekojen historia-valheista, että surut olisvat muuttaneet johonkin autioon maahan.
Totuushan on, että suomalaiset ajettiin pois tieltä, jotta ruotsalaisssiirtolaisille saatiin parhaat maat.
Oliko todella näin rannikolla? Tietääkseni ei ole mitään näyttöä siitä, että olisi ollut suomalaisasutusta rannikolla kun ruotsalaiset tulivat tänne. Joten puheet kolonisaatiosta, "siirtolaisista" tai edes maahanmuutajista on harhaan johtava, jopa virheellinen.
Rannikot oliva viikinkiaikanan luonnollisesti asumattomina johtuen rakkaan naapurikansamme joukkioiden raukkamaissita ryöstöretkistä. MUTTA kyllä parin sadan vuoden aikana ennen ruotslaisvalloitusta suomalaiset palasivat rauhalliselle rannikolleen. Ei kait suomalaiset niin typeriä oleet, että olisivat jättäneet parhaat maa-alueet tyhjiksi!?
Ahvenanmaan nimistökin osoittaa, että suomalaiset asuttivat saaria ennen ruotsalaiskolonisaatiota. Sama on tilanne mantereen rannikolla.
Viikinki aikaan nyky Ruotsin alueelta tulleet puhuivat jotain germaanista kieltä mikä ei suinkaan ole voinut muuttua Suomessa ruotsin kieleksi. Heidän jälkeläisensä puhuvat tänä päivänä suomea.
Suomenruotsalaisten tänä päivänä puhuma kieli ei ole tullut tänne viikinki aikoina vaan paljon myöhemmin.
Suomenniemi asuttu heti jäätikön sulamisen myötä.
Kivikautiset löydöt sen osoittavat. Uskontokin saapui ennen ruotsalaisia idästä.
Maanviljelyn saapuminen Suomeen
Maatalous levisi Suomeen ensin idästä tattarinviljelyksen muodossa. Kouvolan Jaalasta on löytynyt merkkejä tattarinviljelyskulttuurista ajalta 5300 eaa Maanviljelys levisi siis Suomeen yllättävän aikaisin, jo samoihin aikoihin kuin Keski-Eurooppaan. Myöhemmin maanviljelys on todennäköisesti levinnyt osiin Suomea myös etelästä. Karjanhoito saapui suomeen viimeistään noin 3200 eaa. nuorakeraamisen kulttuurin mukana. Ahvenanmaalla on merkkejä maanviljelyksestä vuodelta 4200 eaa ja Keski-Suomessa ainakin 2000 eaa. Maanviljelyyn liittyy Kiukaisten kulttuuri noin vuosien 2400–1200 eaa välillä. Turusta Niuskalasta on löydetty vuodelta noin 1500 eaa. peräisin olevia ohranjyviä.
Antrean verkko
Jääkausi päättyi Suomessa noin 11 000 vuotta sitten, minkä jälkeen ensimmäiset asukkaat saapuivat Etelä-Suomeen koillisesta tai etelästä, luultavimmin Kundan kulttuuriin piiristä nykyisen Viron alueelta. Varhaisimpaan asutukseen liittyviä löytöpaikkoja on mm. Lahden Ristolassa, Orimattilassa ja Suomussalmen Kalmosärkällä. Tämän vaiheen ehkä kuuluisin Suomen alueeseen liittyvä muinaisjäännös löydettiin 1914 Karjalankannakselta Antreasta. Kyseessä on pajun niinestä 8400–8100 eaa. valmistettu tunnettu kalastusväline "Antrean verkko", joka oli pitkään maailman vanhin verkkolöytö.
Pohjois-Suomen varhaisin asuinpaikka Utsjoen Vetsijärvellä on ajoitettu hieman yli 10 000 vuotta vanhaksi. Kohteen löytöaineisto viittaa sekin kaakon suunnalle, mahdollisesti Moskovan ympäristössä vaikuttaneeseen Butovon kulttuuriin, joka kuuluu Kundan kulttuurin kanssa samaan ns. jälkisvidryläiseen kompleksiin. Joitakin Pohjois-Lapin löytöjä on myös yhdistetty Norjan Ruijan rannikon vanhimpaan ns. Komsan kulttuuriin.
Jääkaudella se fennuli on niiden ryssä kavereidensa kanssa vieläkin.
Onpa Suomen asutushistoria erikoinen. Suomalaiset eivät viitsineen asuttaa parhaita rannikkoalueita, joten sinne tuli Ruotsista asukkaita, jotka raivasivat ja kaskesivat itselleen kartanot, joihin sitten ottivat armollisesti suomalaisia torppareiksi. Aluksi tosin kaikki maa kuului kuninkaalle, joka jakeli maat läänityksinä aatelisille, joista muodostui ulkomaalainen yläluokka ja eliitti. Nämä uutterat raivaajat opettivat alkuperäisväestölle työnteon, mutta opetusta heidän ei katsottu tarvitsevan heidän kyvyileen sopivissa tehtävissä
Kartanoita on Suomessa ollut aina varsin vähin. Ruotsinkieliset ovat hekin olleet enimmäkseen kalastajia ja maanviljelijöitä.