NLn antama massiivinen aseapu pienelle sotaa käyvälle Suomelle oli vertaansa vailla.
Asetoimitukset tehtiin, kaikista vaikeuksista välittämättä ja esteistä piittaamatta, suoraan paikan päälle. 1. asetoimitus tapahtui jo joulukuussa 1939 Tolvajärvellä. Jatkoa seurasi heti perään Suomussalmella alkuvuodesta 1940. Tämä toimituskäytäntö alkoi siis 1939-1940 vuodenvaihteessa jatkuen reilun vuoden keskeytyksen jälkeen, kesäkuun lopulta 1941 aina elokuun puoliväliin 1944 saakka. Onkin siis ihme että aikoinaan Tykistömuseolla näyttelyn avajaisissa vieraillut Neuvostoliiton sotilasasiamies hermostui ja vaati näytteillepanoon muutoksia sanoen, ettei Nl ole koskaan "menettänyt" tuollaista määrää tykkejä Suomelle. Kas kun hän ei käyttänyt sanaa toimittanut! Asiasta nousi ihan diplomaattinen jupakka ja niin oli Tykistömuseon esittelyvihkosta oli yliviivattava nuo "valheet" ja sen uudemmassa painoksessa kerrottiinkin jo puhdasta "Pravdaa". Tiettävästi esillepanoakin muutettiin hieman. Tuo episodi kerrotaan Suomen Kenttätykistön historiiikissa siinä osassa, jossa käsitellään Tykistömuseon perustamista ja -vaiheita.
Talvisodan aikana kiväärejä reilu 25 000, konetuliaseita noin 2 500, pst-tykkejä 123, kranaatinheittimiä 94, kenttäkanuunoita 89, haupitseja 49. Lisäksi suuret määrät ajoneuvoja, sadoittain hevosia, kymmeniä panssarivaunuja, ampuatarvikkeita, pistooleja sekä mm soittimia, lippuja ja valistuskirjallisuutta.
Jatkosodassa luvut moninkertaistuivat. Pelkästään Porlammin motista saatiin 2-3 divisioonan varustus.
Asetoimitukset tehtiin, kaikista vaikeuksista välittämättä ja esteistä piittaamatta, suoraan paikan päälle. 1. asetoimitus tapahtui jo joulukuussa 1939 Tolvajärvellä. Jatkoa seurasi heti perään Suomussalmella alkuvuodesta 1940. Tämä toimituskäytäntö alkoi siis 1939-1940 vuodenvaihteessa jatkuen reilun vuoden keskeytyksen jälkeen, kesäkuun lopulta 1941 aina elokuun puoliväliin 1944 saakka. Onkin siis ihme että aikoinaan Tykistömuseolla näyttelyn avajaisissa vieraillut Neuvostoliiton sotilasasiamies hermostui ja vaati näytteillepanoon muutoksia sanoen, ettei Nl ole koskaan "menettänyt" tuollaista määrää tykkejä Suomelle. Kas kun hän ei käyttänyt sanaa toimittanut! Asiasta nousi ihan diplomaattinen jupakka ja niin oli Tykistömuseon esittelyvihkosta oli yliviivattava nuo "valheet" ja sen uudemmassa painoksessa kerrottiinkin jo puhdasta "Pravdaa". Tiettävästi esillepanoakin muutettiin hieman. Tuo episodi kerrotaan Suomen Kenttätykistön historiiikissa siinä osassa, jossa käsitellään Tykistömuseon perustamista ja -vaiheita.
Talvisodan aikana kiväärejä reilu 25 000, konetuliaseita noin 2 500, pst-tykkejä 123, kranaatinheittimiä 94, kenttäkanuunoita 89, haupitseja 49. Lisäksi suuret määrät ajoneuvoja, sadoittain hevosia, kymmeniä panssarivaunuja, ampuatarvikkeita, pistooleja sekä mm soittimia, lippuja ja valistuskirjallisuutta.
Jatkosodassa luvut moninkertaistuivat. Pelkästään Porlammin motista saatiin 2-3 divisioonan varustus.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Juuri näis! Ja siitä lankeaa suuri kiitosd Neuvostoliitolle. Jatkosodan alussa aseavun merkitys korostui. Suurin osa vuoden 1941 Suomen panssarivaunukalustosta oli neukkutuotantoa ja suomalaisen kädessä Emma-pikakivääri käytännössä syrjäytti vanhan Lahti-Salorannan.
Panssaritorjunnan rungion muodostivat mainiot neukkujen 45 mm:n pst-tykit. Ilman tätä anteliasta aseapua olisi Suomi menestynyt viime sodissamme tuntuvasti heikommin!
Emmat jatkoivat koulutuskäytössä aina 70-luvun alkuun saakka!
Kyl mää ampusin Emmalla vielä talvella 1980-81. Samoin Maximilla ja Lahti-Salorannalla
Siinäs näet! Neukkuapu kantoi pitkälle!
Raatteentieltä saatiin massiivista apua.
Tässä Suomen saama ulkomainen aseapu on kerrottuna NL:n silloisen ulkoministerin esittämänä. Mukana saattaa olla pientä paisuttelua ja sen takia vastuu onkin lukijalla:
V. M. Molotov 29.4.1940 kertoi puheessaan Kansankomissaarien Neuvoston Puheenjohtajan ja Ulkoasiain Kansankomissaarin selostus Neuvostoliiton Korkeimman Neuvoston VI sessiassa maaliskuun 29 pnä v. 1940
http://www.histdoc.net/historia/molotov.html
Sama puhe löytyy täältäkin:
Stalinin istunnot, Suomen ja Baltian kohtalo Neuvostoliiton asiakirjoissa 1939-40, Antero Kautto, Kustannuspiste Oy, 1982, sivut 21-30
Hyvä muistaa kuinka Siilasvuollekin sanottiin että tykit saatte Suomussalmella... sitä eivät sanoneet että rysssät tuo ne!
... ja toivat kanssa.
Trollaajalle tulee taas kova kiire nostella omat vakioketjunsa keulille. Katsokaahan kommentointiaikoja.
Onko tarkkispoika muistanut kiitellä naapuriavusta? Sillä kun oli suuri merkitys itsenäisyyden säilymiselle!
Ilmavoimien saama kalustoapu oli kyllä luokattoman huonokuntoista luovutushetkellä.
Niinpä! Lahjahevosen hampaita ei voinut oikein katsella:-)
Kyllä Kuhmossakin saatiin aseapua iivanalta. Samoin Lemetin moteissa oli valtavat määrät aseita ja panssareita, joista liian money jäivät kuljetuskaluston puutteen takia sinne.
Asiaa!!!
Miksi ne avusti suomalaisia asetoimituksilla ?
Eikös me oltu vihollisia?
NL oli suuri Suomen ystävä ja halusi auttaa.
Samalla suomalaiset auttoivat useampia satoja tuhansia puna-armeijalaisia mullan alle. Nämä luovuttivat mielellään aseapua pienelle naapurimaalle!