ähän liittyy saumattomasti tulevaisuuden eläkkeet. Viimeisen vuonna 2005 eläkeuudistuksen jälkeen jokainen kerää omat eläkkeensä, oman eläkerahastonsa. Rahaston on tuotettava joka vuosi ainakin 4 % korkoa ja korkoa korolle. Näin eläkkeelle jäävät ovat joka tapauksessa itse keränneet eläkkeensä.
Yksinkertaistaen, että asian ydin paljastuisi nykyinen eläkejärjestelmä toimiin niin, että se, joka tämän vuoden alussa 18 vuotiaana aloitti työnsä ja sai palkaksi 2000 euroa kuukaudessa, 24 000 vuodessa, sai siitä eläkerahastoonsa 5 880 euroa. Seuraavana vuonna eläkerahaston (tämän päivän rahassa) on tuotettava korkoa 51 euroa, toisena vuotena korkoa korolle 52, kolmantena 53 ja viimeisenä vuonna 95 euroa. Päästessään eläkkeelle 63 vuoden iässä, ensimmäisen työvuoden rahastoitu eläkemaksu on kasvanut 34 346 euroksi, 5,8 kertaiseksi. Näin palkasta riippuen jokaisen henkilökohtainen rahasto kasvaa koko työuran ajan, vaikka kasvu hidastuu vuosittain työiän lähestyessä loppua.
Tällä tavoin työuran aikana rahastoidut työeläkemaksut kasvavat korkoa korolle ja lopullinen rahasto on kasvanut yli kaksinkertaiseksi. Eläkkeen karttumisjärjestelmän (35 vuotta 1,5 % ja 10 vuotta 1,9 %) ansiosta henkilökohtainen rahasto riittäisi 30 vuoden eläkkeisiin.
Nykyaikana eläkerahastoja ei enää sijoiteta niiden alkuperäisen tarkoituksen mukaan eli yritysten investointeja tukeviin takaisinlainauksiin. Nyt eläkevarat sijoitetaan pääasiassa rahamarkkinoille, joilla riskit ovat entisaikoja oleellisesti suuremmat. Ja kuten näyttää parhaillaan meneillä olevilla eläkeuudistuksilla halutaan varautua rahamarkkinoiden tuleviin ongelmiin ja sijoitustappioihin pienentämällä eläkemenoja.
Nykyiseen järjestelmään liittyy sellainen erikoisuus, että vaikka rahastot ovat henkilökohtaisia, niihin ei ole perillisillä perintäoikeutta. Varat jäävät eläkevakuutusyhtiöiden voitoksi. Vuoden 1990 eläkerahastot olivat 18,8 miljardia euroa, mutta kesäkuussa 2014 ne olivat 169,9 miljardia euroa, joten kasvu oli 804 %.
http://kaikontturi.blogspot.fi/2014/08/vaesto-ja-elakkeet.html
___________________________________________________
Juuri eilen juttelin erään ystäväni kanssa aiheesta ja nyt törmäsin
tähän kontturin juttuun.
Eilen luin jonkun nuoren ekonomistin kirjoituksen aiheesta, joten,,,
Eläkerahat voidaan kerätä myös niin että ne laitetaan jokaisen tilille
pankkiin ja asiakas saa varat käyttöönsä eläkkeelle jäätyään,
tämä olisi eräänlainen pakkosäästö, menneisyys on osoittanut
että harvempi nuori säästää eläkettään varten vapaaehtoisesti,
eikä se ole tarpeenkaan, elämästä pitää nauttia nuorena.
Tämä kävisi kätevästi, työnantaja laittaa työeläkemaksuosuuden
kunkin tilille aivan samoin kun ammattiliittojen jsm,tilitetään liittoon.
Pankki voisi käyttää rahoja sijoitustoimintaan mutta vastaisi riskeistä,
ja tuotto tulisi tilin omistajan tilille.
Pankki veloittaisi tietenkin jonkin summan rahaston hoitamisesta
niinkuin nytkin menee tilinhoitomaksu, riskien varalta maksu
olisi tietenkin kalliimpi mutta ei miljoonaluokkaa niinkuin
työeläkeyhtiöillä nyt on.
Jos pankin veloitus olisi kohtuuton niin asiakkaalla olisi oikeus
siirtää varat toiseen pankkiin, ottajia kyllä olisi.
tässä olisi sekin hyvä puoli että pankki laittaisi asiakkaalle kerran
vuodessa tiliotteen jossa näkyisi onko työnantaja hoitanut
maksunsa.
( minulle ei ainakaan kaikkia ole pätkätöistä tullut, nyt niitä on turha
kysellä kun nuo firmat on kadonneet jonnekin)
Kun asiakas kuolee loppurahat jää perillisille niinkuin oikein on.
Tuolla ekonomisti oli laskenut että tuo eläkemaksu omalla tilillä
olisi eläkkeelle jäädessä 3 miljoonaa euroa,
palkka taisi olla 3 tonnin liuokkaa ja työssäoloaika 40 vuotta,
linkittäisin sen mutta en taas löydä, enkä muista missä se oli.
Ottakaahan kantaa, minne hemmettiin rahamme
Yksinkertaistaen, että asian ydin paljastuisi nykyinen eläkejärjestelmä toimiin niin, että se, joka tämän vuoden alussa 18 vuotiaana aloitti työnsä ja sai palkaksi 2000 euroa kuukaudessa, 24 000 vuodessa, sai siitä eläkerahastoonsa 5 880 euroa. Seuraavana vuonna eläkerahaston (tämän päivän rahassa) on tuotettava korkoa 51 euroa, toisena vuotena korkoa korolle 52, kolmantena 53 ja viimeisenä vuonna 95 euroa. Päästessään eläkkeelle 63 vuoden iässä, ensimmäisen työvuoden rahastoitu eläkemaksu on kasvanut 34 346 euroksi, 5,8 kertaiseksi. Näin palkasta riippuen jokaisen henkilökohtainen rahasto kasvaa koko työuran ajan, vaikka kasvu hidastuu vuosittain työiän lähestyessä loppua.
Tällä tavoin työuran aikana rahastoidut työeläkemaksut kasvavat korkoa korolle ja lopullinen rahasto on kasvanut yli kaksinkertaiseksi. Eläkkeen karttumisjärjestelmän (35 vuotta 1,5 % ja 10 vuotta 1,9 %) ansiosta henkilökohtainen rahasto riittäisi 30 vuoden eläkkeisiin.
Nykyaikana eläkerahastoja ei enää sijoiteta niiden alkuperäisen tarkoituksen mukaan eli yritysten investointeja tukeviin takaisinlainauksiin. Nyt eläkevarat sijoitetaan pääasiassa rahamarkkinoille, joilla riskit ovat entisaikoja oleellisesti suuremmat. Ja kuten näyttää parhaillaan meneillä olevilla eläkeuudistuksilla halutaan varautua rahamarkkinoiden tuleviin ongelmiin ja sijoitustappioihin pienentämällä eläkemenoja.
Nykyiseen järjestelmään liittyy sellainen erikoisuus, että vaikka rahastot ovat henkilökohtaisia, niihin ei ole perillisillä perintäoikeutta. Varat jäävät eläkevakuutusyhtiöiden voitoksi. Vuoden 1990 eläkerahastot olivat 18,8 miljardia euroa, mutta kesäkuussa 2014 ne olivat 169,9 miljardia euroa, joten kasvu oli 804 %.
http://kaikontturi.blogspot.fi/2014/08/vaesto-ja-elakkeet.html
___________________________________________________
Juuri eilen juttelin erään ystäväni kanssa aiheesta ja nyt törmäsin
tähän kontturin juttuun.
Eilen luin jonkun nuoren ekonomistin kirjoituksen aiheesta, joten,,,
Eläkerahat voidaan kerätä myös niin että ne laitetaan jokaisen tilille
pankkiin ja asiakas saa varat käyttöönsä eläkkeelle jäätyään,
tämä olisi eräänlainen pakkosäästö, menneisyys on osoittanut
että harvempi nuori säästää eläkettään varten vapaaehtoisesti,
eikä se ole tarpeenkaan, elämästä pitää nauttia nuorena.
Tämä kävisi kätevästi, työnantaja laittaa työeläkemaksuosuuden
kunkin tilille aivan samoin kun ammattiliittojen jsm,tilitetään liittoon.
Pankki voisi käyttää rahoja sijoitustoimintaan mutta vastaisi riskeistä,
ja tuotto tulisi tilin omistajan tilille.
Pankki veloittaisi tietenkin jonkin summan rahaston hoitamisesta
niinkuin nytkin menee tilinhoitomaksu, riskien varalta maksu
olisi tietenkin kalliimpi mutta ei miljoonaluokkaa niinkuin
työeläkeyhtiöillä nyt on.
Jos pankin veloitus olisi kohtuuton niin asiakkaalla olisi oikeus
siirtää varat toiseen pankkiin, ottajia kyllä olisi.
tässä olisi sekin hyvä puoli että pankki laittaisi asiakkaalle kerran
vuodessa tiliotteen jossa näkyisi onko työnantaja hoitanut
maksunsa.
( minulle ei ainakaan kaikkia ole pätkätöistä tullut, nyt niitä on turha
kysellä kun nuo firmat on kadonneet jonnekin)
Kun asiakas kuolee loppurahat jää perillisille niinkuin oikein on.
Tuolla ekonomisti oli laskenut että tuo eläkemaksu omalla tilillä
olisi eläkkeelle jäädessä 3 miljoonaa euroa,
palkka taisi olla 3 tonnin liuokkaa ja työssäoloaika 40 vuotta,
linkittäisin sen mutta en taas löydä, enkä muista missä se oli.
Ottakaahan kantaa, minne hemmettiin rahamme
Vastaukset 9
Vanhimmat
Tämä oli taas poistettu mutta löytyi haulla, taidan olla pannassa,
jo toinen kadonnut aloitus tänään.
Se nuoren ekonomin kannattaisi jatkaa asioiden tutkimista ja opiskelua,
koska tuossa loistavasti unohdetaan muutamia asioita, kuten;
- pankkitilien korko on mm. tällä hetkellä noin 0%
- jos pankki tekee sijoitustoimintaa, se on sitten sama kuin eläkeyhtiöt.
- ei järjestelmä mitenkään "ilmainen" olisi, koko rahavirran hoitaminen
hajallaan eri pankeissa tuskin olisi tehokkaampaa kuin eläkeyhtiöissä nyt.
= jopa isommat kulut?
- eläkettä maksetaan myös niille joilla ei palkkatuloja ole kertynyt,
ns. takuueläke - jäisikö se sitten pois?
-.entä leskeneläke, nythän kuolleen puoliso saa leskeneläkettä.
- entä sairaseläke tai ns. työkyvyttömyyseläke,sitä voi saada kansaeläkkeenä eli Kelan maksamana ja työeläkkeenä eli oman työeläkelaitoksen maksamana
Tässä nyt alkuun muutama seikka joka romuttaa tuon "loistavan idea",
ehkä se nuoren ekonomin korvien taustat saa ensin kuivua rauhassa
Kuka hoitaisi sairaseläkkeelle jo nuorena joutuneiden eläkkeet ?
Kun sairaus johtaa työkyvyttömyyteen, haet ensin yleensä sairauspäivärahaa. Jos sairaus pitkittyy, voit hakea työkyvyttömyyseläkettä. Sitä voit saada työeläkkeenä ja kansaneläkkeenä.
Kelan maksama työkyvyttömyyseläke alkaa yleensä noin vuoden kuluttua sairastumisesta. Voit saada työkyvyttömyyseläkettä määräaikaisesti, jolloin sen nimi on kuntoutustuki, tai ilman määräaikaa.
Kansaneläkelain mukaisen työkyvyttömyyseläkkeen voit saada, jos täytät kaikki seuraavat edellytykset:
Muut eläkkeesi ja korvauksesi jäävät alle tulorajan
http://www.kela.fi/tyokyky-heikentynyt_tyokyvyttomyyselake
Koska silloin olitiikot ja pelurit eivät voisi tuhlata vapaasti.
kukas on sitten tuhlannut niitä varoja?
Eläkeyhtiöt onnistuivat viime vuonna eläkevarojen sijoittamisessa 9,8% kokonaistuottoon. Työeläkeyhtiöiden sijoituskanta oli viime vuoden lopussa 150 miljardia euroa. Vuosittain se on kasvanut kymmenkunta miljardia
- pankkitilien korko on mm. tällä hetkellä noin 0%
- jos pankki tekee sijoitustoimintaa, se on sitten sama kuin eläkeyhtiöt.
- ei järjestelmä mitenkään "ilmainen" olisi, koko rahavirran hoitaminen
hajallaan eri pankeissa tuskin olisi tehokkaampaa kuin eläkeyhtiöissä nyt.
= jopa isommat kulut?
Varoja ei kannata makuuttaa tilillä, pankit hoitavat nytkin asiakkaiden
sijoituksia eikä pankille ole suurtakaan vaivaa jakaa tuottoja eri
tileille, ne voidaan hoitaa automaattisesti, nykypäivänä,
ero on siinä että tuotot tulee sijoittajalle, ei pankille,
pankki ottaa vain osan, tehdystä työstä,on olemassa myös sijoitusyhtiöitä jolle työ voidaan siirtää, ne ei vie tuottojamme
omaan kassaansa niinkuin työeläkeyhtiöt.
Jos ei ole palkkatuloja niin ei ole työeläkettäkään, kela maksaa
takuueläkkeen tulottomille.
entä leskeneläke, nythän kuolleen puoliso saa leskeneläkettä.
- entä sairaseläke tai ns. työkyvyttömyyseläke,sitä voi saada kansaeläkkeenä eli Kelan maksamana ja työeläkkeenä eli oman työeläkelaitoksen maksamana
Leski saa puolisonsa koko eläkesumman, siis perintönä ja leskelle se
kuuluukin, nyt se jää työeläkeyhtiölle suurin osa.
leski saa vain puolet puolisonsa eläkkeestä eikä aina sitäkään,
riippuen oman eläkkeen määrästä, jos itsellä on hyvä eläke niin leskeneläkettä ei saa lainkaan.
Työkyvyttömyyseläke toimisi samalla periaatteella mitä se on nytkin,
oma eläkerahasto käyttöön ja lisänä kelan maksama eläke,
niinhän nytkin maksetaan pientä työeläkettä saaville osa
kansaneläkkeenä, se ei ole ongelma.
Minäkin saan työeläkettä, kansaneläkettä, ja asumistuen,
lähtökohtana on aina tulojen suuruus.
Onko muuta ongelmaa?
Työeläkeyhtiöt Ilmarinen ja Varma aloittavat tänä vuonna johtajiensa palkitsemisen lisäbonuksilla, jotka maksetaan palkan ja tavallisten bonusten päälle, kertoo Helsingin Sanomat. Työeläkejärjestelmän varoista maksettavat lisäpalkkiot pulitetaan vuosien 2010–2012 saavutuksista.
HS:n mukaan Ilmarisen toimitusjohtaja Harri Sailas saa 268 680 euron lisäbonukset. Kolmen vuoden aikana Sailaksen peruspalkka oli 1,5 miljoonan euroa, jonka päälle hän sai 387 000 euron kannustinpalkkiot.
http://www.taloussanomat.fi/kotimaa/2013/08/12/hs-tyoelakeyhtioiden-johtajille-lisabonukset/201311106/12
Nämä maksetaan meidän rahoistamme,haluan omani
http://heikkisantala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/156071-valtiosääntöasiantuntijat-työeläkeyhtiöt-perustuslain-vastaisia
Kyllä tavallinen kansalainen on taas kerran ihmeissään, kuinka on ollut mahdollista säätää näin yksituumaisesti perustuslakia loukkaavia lakeja. Missä on laillisuuden valvonta ?
Kansalaisten oikeus- ja eläketurva eläkeyhtiöissä on niissä paljastuneiden kähmijöiden ja järjettömiä palkkoja ja palkkioita saalistaneiden varassa.
Professori Pukkila kysyy mitä korkein laillisuudesta vastaava valvontaviranomainen, oikeuskansleri on tehnyt työeläkelaitosten perustuslaillisen aseman selvittämiseksi ?
Kun lakiesitysten laillisuuden valvonta kuuluu perustuslakivaliokunnalle, eli lainsäätäjälle itselleen, ja kun meiltä puuttuu lähes kokonaan lakien perustuslaillisuuden jälkivalvonta, niin jälki on tämän näköistä.
Enemmistöhallitus saa aina läpi myös perustuslain vastaisen lain, koska perustuslakivaliokunnassa on sama enemmistö. Ideologia ja puoluepoliittinen tarkoituksenmukaisuus voittaa laillisuuden. Niin on käynyt tässäkin tapauksessa. Tuomioistuimilta puuttuu rahkeet ohittaa laittomat lait. Perustuslain 106 § antaisi siihen mahdollisuuden.
Oikeusoppineet vaativat työeläkeyhtiöiden perustuslainmukaisuuden perusteellista selvittämistä. Se on nyt vähintä mitä pitäisi tehdä. Kumpula-Natrin (sd) kanta on häpeäksi koko politiikalle.
Joko nyt alkaisi olla aika perustaa Suomeenkin oikeusvaltioihin kuuluva perustuslakituomioistuin ? Vai jatkammeko ihmisoikeusrikkomusten Euroopan kärkimaana ?
Heikki Santala, järjestöneuvos, Kauniainen
___________________________________
Tämä lainvastainen systeemi on purettava, en tajua miten tätä on koskaan hyväksytty.
Omalle tilille kertyvän eläkkeen yksi ongelmakohta tulee silloin jos koko potti 2-3 milj, siirretään omistajan käyttöön kerralla, voi olla
että se hupenee joiltakin hyvin nopeasti, siksi sekin pitäisi säännellä
niin että riittäisi loppuelämäksi.
Pankit ei ole ainoa vaihtoehto, Kela hoitamaan kaikki eläkeasiat,
ja omakohtaisesta eläkkeestäkin saisi nostaa varoja vain tietyn
summan kuukaudessa
Erilaisia tapoja voidaan suunnitella ja kehittää kunhan ne ei ole
lainvastaisia eikä epäoikeudenmukaisia.
Huonompaa tapaa hoitaa eläkeasioita kuin nyt on ei voi olla.
Vain johtajat.