"......... 2. Emotionaaliset illuusiot harhauttajina.
Toisena hyvin keskeisenä ja harhauttavana piirteenä kaikessa hurmoksellisessa uskonnollisuudessa ovat EMOTIONAALISET ILLUUSIOT. (Todeksi uskotut tunnepohjaiset toiveajatukset ja niiden mukainen tosiasioiden virhetulkinta).
Aina silloin kun ihminen lähtee toteuttamaan jotain uskonnollisuutta, joka ei ole Jumalan Hengen vaikuttama ja johdattama, ihmisellä on pakonomainen tarve etsiä tukea tai todisteita siitä, että hänen uskonsa on oikea. Jos tätä tukea, tai näitä todisteita ei ilmene, ihmisellä on jatkuva levottomuus sielussaan. Tästä johtuen ilmenee jatkuvasti taipumusta tulkita kaikki itselle tai uskonnollisuudelle myönteiset tosiasiat Jumalan ilmoituksiksi hänen oikeassa olemisestaan. Sen sijaan kaikki kielteinen jää huomaamatta tai niitä ei haluta tunnustaa. Tämän seurauksena on yhä suurempi harhaan joutuminen ja eksymys totuuden tieltä.
Ottakaamme esimerkki meidän aikamme hurmoksellisesta uskonnollisuudesta:
Oli tilanne, jossa kaksi jo pitemmän aikaa uskossa ollutta ihmistä oli rukouksessa ja heidän mukanaan oli kolmas, joka yritteli mukaan heidän uskoonsa. Nyt, koska tähän uskontoon liittyi keskeisenä piirteenä kielillä puhuminen, niin tietysti näiden kahden piti puhua kielillä. Mukana ollut kolmas kuunteli aikansa heidän kielilläpuhumistaan ja päätteli, että kun täällä pitää puhua kielillä, niin jopa hänkin, ja niin hän puhui kieltä, jonka jo ennestään osasi; ja sujuvasti puhuikin. Nyt, kun nämä kaksi eivät tienneet tämän kolmannen osaavan sitä kieltä, jota hän puhui, niin tämän kolmannen kielilläpuhuminen meni täydestä, kuin "väärä raha". Tämän lisäksi he vielä haltioituivat tästä "Jumalan ihmeestä”. Seuraus oli kuitenkin se, että tämä kolmas näki, ettei näiden kahden usko ollut oikea, eikä heidän kielilläpuhumisensa ollut Jumalasta. Jumala olisi tiennyt asian todellisen puolen, eikä hänen kielilläpuhumisensa olisi mennyt täydestä. Tämän jälkeen tämä kolmas ei ole ollut enää kiinnostunut näiden kahden hurmoksellisesta uskosta.
Tässä näimme yhden hyvin tyypillisen esimerkin emotionaalisesta illuusiosta, jossa tosiasiat tulkittiin virheellisesti näiden kahden toiveajatusten mukaisesti. Nyt kun tämäntyyppisiä tilanteita ilmenee useampia, tehdään näistä illuusioista Jumalan siunausten osoituksia. "Näin meitä Jumala siunaa. Me olemme oikeassa, eikä meidän tarvitse mistään parannusta tehdä. Jumala on meidän kanssamme ja joka ei ole meidän kanssa samaa mieltä, se on saatanasta" jne. Näiden illuusioiden myötä harhautuminen ja eksytys sitten syvenee syvenemistään. Tämä on ollut tuttua kautta ihmiskunnan historian. Tämä oli todellisuutta myös silloisessa baalin palvonnassa. Emotionaaliset illuusiot olivat johdattaneet kuningas Ahabin ja koko Israelin kansan harhaan ja väärään rauhaan. Vielä siinä vaiheessa kun Elia, kamelinkarvainen ryysyläinen, tuli Jumalan lähettämänä profeettana kuninkaan eteen, ei häntä otettu vakavasti, olihan heillä baal ja lukemattomia todisteita siitä, että hän on myös siunannut heitä.
Sitten koitti hetki, jolloin nämä illuusiot lopullisesti riisuttiin ja totuuden hetket olivat koittaneet. Elia oli asettanut kansan valinnan eteen. Heidän oli päätettävä kumpaa he tahtoivat palvella, joko baalia tai Jumalaa. Tehtiin kaksi alttaria, joille asetettiin puut ja lihat, mutta tulta ei saanut panna. Toinen näistä alttareista oli baalin ja toinen Aabrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumalan. Se Jumala, joka vastaa tulella on Herra. Baalin profeetat huusivat huutamalla itsensä hurmoksiin, mutta ei ääntä, ei vastausta, ei vaarinottoa. Illuusiot romuttuivat tosiasioiden edessä lopullisesti. Kohta myös Elia rukoili yksinkertaisen koruttoman rukouksen ja tuli lankesi taivaasta kulutti lihat ja puut ja nuoli vielä veden, jolla alttari oli kolmeen kertaan kasteltu. Tässä todellisuudessa kansa näki, että Aabrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumala on Herra. Tämän jälkeen baalin profeetoille kävi niin, kuin aina hengellisesti harhautuneille käy, että heidät lopullisesti poistettiin kansaa eksyttämästä......."
Toisena hyvin keskeisenä ja harhauttavana piirteenä kaikessa hurmoksellisessa uskonnollisuudessa ovat EMOTIONAALISET ILLUUSIOT. (Todeksi uskotut tunnepohjaiset toiveajatukset ja niiden mukainen tosiasioiden virhetulkinta).
Aina silloin kun ihminen lähtee toteuttamaan jotain uskonnollisuutta, joka ei ole Jumalan Hengen vaikuttama ja johdattama, ihmisellä on pakonomainen tarve etsiä tukea tai todisteita siitä, että hänen uskonsa on oikea. Jos tätä tukea, tai näitä todisteita ei ilmene, ihmisellä on jatkuva levottomuus sielussaan. Tästä johtuen ilmenee jatkuvasti taipumusta tulkita kaikki itselle tai uskonnollisuudelle myönteiset tosiasiat Jumalan ilmoituksiksi hänen oikeassa olemisestaan. Sen sijaan kaikki kielteinen jää huomaamatta tai niitä ei haluta tunnustaa. Tämän seurauksena on yhä suurempi harhaan joutuminen ja eksymys totuuden tieltä.
Ottakaamme esimerkki meidän aikamme hurmoksellisesta uskonnollisuudesta:
Oli tilanne, jossa kaksi jo pitemmän aikaa uskossa ollutta ihmistä oli rukouksessa ja heidän mukanaan oli kolmas, joka yritteli mukaan heidän uskoonsa. Nyt, koska tähän uskontoon liittyi keskeisenä piirteenä kielillä puhuminen, niin tietysti näiden kahden piti puhua kielillä. Mukana ollut kolmas kuunteli aikansa heidän kielilläpuhumistaan ja päätteli, että kun täällä pitää puhua kielillä, niin jopa hänkin, ja niin hän puhui kieltä, jonka jo ennestään osasi; ja sujuvasti puhuikin. Nyt, kun nämä kaksi eivät tienneet tämän kolmannen osaavan sitä kieltä, jota hän puhui, niin tämän kolmannen kielilläpuhuminen meni täydestä, kuin "väärä raha". Tämän lisäksi he vielä haltioituivat tästä "Jumalan ihmeestä”. Seuraus oli kuitenkin se, että tämä kolmas näki, ettei näiden kahden usko ollut oikea, eikä heidän kielilläpuhumisensa ollut Jumalasta. Jumala olisi tiennyt asian todellisen puolen, eikä hänen kielilläpuhumisensa olisi mennyt täydestä. Tämän jälkeen tämä kolmas ei ole ollut enää kiinnostunut näiden kahden hurmoksellisesta uskosta.
Tässä näimme yhden hyvin tyypillisen esimerkin emotionaalisesta illuusiosta, jossa tosiasiat tulkittiin virheellisesti näiden kahden toiveajatusten mukaisesti. Nyt kun tämäntyyppisiä tilanteita ilmenee useampia, tehdään näistä illuusioista Jumalan siunausten osoituksia. "Näin meitä Jumala siunaa. Me olemme oikeassa, eikä meidän tarvitse mistään parannusta tehdä. Jumala on meidän kanssamme ja joka ei ole meidän kanssa samaa mieltä, se on saatanasta" jne. Näiden illuusioiden myötä harhautuminen ja eksytys sitten syvenee syvenemistään. Tämä on ollut tuttua kautta ihmiskunnan historian. Tämä oli todellisuutta myös silloisessa baalin palvonnassa. Emotionaaliset illuusiot olivat johdattaneet kuningas Ahabin ja koko Israelin kansan harhaan ja väärään rauhaan. Vielä siinä vaiheessa kun Elia, kamelinkarvainen ryysyläinen, tuli Jumalan lähettämänä profeettana kuninkaan eteen, ei häntä otettu vakavasti, olihan heillä baal ja lukemattomia todisteita siitä, että hän on myös siunannut heitä.
Sitten koitti hetki, jolloin nämä illuusiot lopullisesti riisuttiin ja totuuden hetket olivat koittaneet. Elia oli asettanut kansan valinnan eteen. Heidän oli päätettävä kumpaa he tahtoivat palvella, joko baalia tai Jumalaa. Tehtiin kaksi alttaria, joille asetettiin puut ja lihat, mutta tulta ei saanut panna. Toinen näistä alttareista oli baalin ja toinen Aabrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumalan. Se Jumala, joka vastaa tulella on Herra. Baalin profeetat huusivat huutamalla itsensä hurmoksiin, mutta ei ääntä, ei vastausta, ei vaarinottoa. Illuusiot romuttuivat tosiasioiden edessä lopullisesti. Kohta myös Elia rukoili yksinkertaisen koruttoman rukouksen ja tuli lankesi taivaasta kulutti lihat ja puut ja nuoli vielä veden, jolla alttari oli kolmeen kertaan kasteltu. Tässä todellisuudessa kansa näki, että Aabrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumala on Herra. Tämän jälkeen baalin profeetoille kävi niin, kuin aina hengellisesti harhautuneille käy, että heidät lopullisesti poistettiin kansaa eksyttämästä......."
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.