Ymmärrys totuudesta ei ole pelkästään uskon asia

Henkinen ja älyllinen kilvoittelu vieroitti minut uskonnollisesta uskosta. Mielestäni dogmaattisessa kristillisyydessä ei ole totuutta.

"Ymmärryksen totuudesta saavuttaa ainoastaan sekä henkisen että älyllisen kilvoittelun kautta"

Miksi siihen tarvittaisiin jumalia?

Taas raiskattiin totuus-sanaa iloisemmin kuin katolisia kuoripoikia.

Se on aika kumma sellainen "totuus", jota ei pysty millään konsteilla toisille ihmisille todistamaan. Muistuttaa paljon enemmän mielipidettä kuin mitään totuutta. Ja sehän se tietenkin onkin, siis pelkkä mielipide.

Ja sitä, miksi parin miljardin hindun ja muslimin mielipide olisi täysin väärä, mutta parin miljardin kristityn ehdottomasti täysin oikea, ei kukaan ole koskaan kyennyt minulle perustelemaan. Uskonnollisten mielipiteiden arvottamiseen kun ei löydy mitään objektiivista mittaria ja seikat, joita uskovat esittävät muka todisteina oman uskonsa oikeellisuudesta herättävät lähinnä sääliä ja hilpeyttä.

Allahu akbar!

On vain yksi Jumala

>>>Ymmärryksen totuudesta saavuttaa ainoastaan sekä henkisen että älyllisen kilvoittelun kautta.

Ainoa oikea Jumala on Ukko, kaikkihan tietää sisimmissään että maailma on syntynyt sotkan munasta ja sammosta saa loputtomia rikkauksi kun jaksaa vaan kahvaa veivaa.

Ymmärryksen totuudesta saavuttaa ainoastaan kun käsittää miten "henkisyys" hämärtää ajattelun selkeyttä sekä oppii suodattamaan tunteilut ja toiveunet pois tiedon valtatieltä.

Henkisyydestä voi nauttia henkisyytenä. Sen avulla saa hienoja elämyksiä. Totuuden etsimisestä saa toisenlaisia upeita kokemuksia.

Molemmat kuuluvat ihmisen elämään. Niitä ei vain pidä sekoittaa keskenään.

Eikä kun:

Totuus ymmärryksestä on uskon asia. Totuus ymmärryksestä saavutetaan ainoastaan älyllisen ylikävelyn avulla.

Mistä sinä sen tiedät että on vain yksi Jumala?

Miksi juuri sinä olet oikeassa ja kaikki muut Jumalaan uskovat tai uskomattomat ovat väärässä?

Mitä on ymmärrys totuudesta, jota sinä tarkoitat?

Miksi juuri sinä olisit sen totuuden löytänyt ja joku vilpitön helluntailainen tai ev.lut kirkollinen tai Nokia missiolainen tai Jumalaan uskomaton ei olisi löytänyt totuutta vilpittömistä yrityksistään huolimatta?

Totuus on aina ajaton ja siten kaiken uskon ajatuksen tuolla puolen.

Totuuteen ei ole olemassa tietä eikä kilvoittelemalla löydetty totuus ole totuus vaan uskomus totuudesta.
Tie totuuteen on yksisuuntainen, sillä totuus tlee luoksemme kun valheellisuus on ymmärretty
Kun valheellisuus päättyy, niin voimme elää nykyhetkessä jossa totuus ilmenee, silloin myös ajatuksemme alkavat kumpuamaan
tuosta nykyhetkestä, eikä menneisyydesta, silloin ajatun vapaa tuosta menneisyyden orjuudesta

Ette kenties voi menneisyydenne takia pitää tätä kirjoitusta oikeana
sillä se poikkeaa radikaalisti nyky käsityksistä, mutta jostakin on alettava totuuden saralla

"Ymmärrys totuudesta ei ole pelkästään uskon asia"

Totta. Luulemalla ei päästä totuuteen. Siksi Jumala ei muutu todelliseksi, vaikka sellaisen luulisi elävän. Se on uskovaisille katkera pala.

having a larger than average penis