Jeesus julisti opetuslapsille:"Minkä hän Jeesus julistaa kammiossa, se julistakaa katoilta!"
Kun kirkon opettaja Clemens sai valmiiksi Apostoliset konstituutiot ja lähetti piispoille käskien, ettei niitä saa julkaista kansalle, kuului taivaasta ääni, joka julisti:"Nyt on käärmeenmyrkky vuodatettu kirkkoon!"
Jeesuksen oppia:"Kaikki, mikä tulee julki, on valkeutta!"
Kun kirkon opettaja Clemens sai valmiiksi Apostoliset konstituutiot ja lähetti piispoille käskien, ettei niitä saa julkaista kansalle, kuului taivaasta ääni, joka julisti:"Nyt on käärmeenmyrkky vuodatettu kirkkoon!"
Jeesuksen oppia:"Kaikki, mikä tulee julki, on valkeutta!"
Vastaukset 8
Vanhimmat
Onko sinulla esittää lähdettä väitteellesi? Itse olen tutkinut paljon varhaiskristillisiä kirjoituksia, ja väitteesi kuulostaa todella oudolta.
Tuo taivaasta kuulunut ulistus on kerrottuna Eusebiuksen Kirkkohistoriassa ja sijoittuu nuihin aikoihin!
Tässä valossa kuulostaa erikoiselta, että luterilainen.net sivustolla AK nostetaan juuri nyt esille. Mitkä ovatkaanAK kirjottajain motiivit? Mistä voisi löytää mainisemanne Eusebiuksen kirkkohistorian jajuuri tuon kohdan?
Niin kuin sanoimme, tietoisuus pyhän Neitsyt Marian ainaisesta neitsyydestä säilyy kirkossamme apostolien ajoilta. Sen todistavat tunnetut ensimmäisten vuosisatojen kirkkoisät ja kirkon opettajat, kuten esimerkiksi Ignatios Teoforos, Antiokian piispa, kuoli v. 107, p. Justinus Marttyyri, k. n. 165, Irenaeus, Lyonin piispa, k. 203, Ambrosius, Milanon piispa, k. 397, Metodios, Pataran piispa, k. 312, Eusebios, Kesarean piispa, k. 340, Amfilokios, Ikonian piispa, k. 394, Gregorios Teologi, k. 390, Johannes Krysostomos, k. 407, Efraim Syyrialainen, k. 373, Leo Suuri, Rooman piispa, k. 461, Augustinus, Hippon piispa, k. 430, Kyrillos, Aleksandrian piispa, k. 444 ym. Kaikki he puhuivat Neitsyt Marian neitsyydestä, käsitellen etupäässä Kristuksen syntymisen salaisuutta, mutta heidän suurta kunnioitusta osoittavasta suhtautumisestaan Neitseeseen selviää, etteivät he voineet ajatellakaan hänestä sellaista, että hänen neitsyytensä olisi Kristuksen synnyttämisen jälkeen kadotettu. Toiset kirkon kirjailijat suoraan nimittivät pyhää Mariaa ainaiseksi Neitseeksi (Άειπαρδένοσ, Semper virgo). Sellaisia ovat esimerkiksi Hippolytos, Ostian piispa, Irenaeuksen oppilas, eli III v.-sadalla, Atanasios Suuri, Aleksandrian piispa, k. 373, Epiphanios, Kypron piispa, k. 403, Kesarios, Gregorios Teologin veli, k. 369 ym.
Parhaiten tämän uskomuksen yleisyyttä alkukirkossa todistaa se, että paikalliset kirkolliskokoukset Roomassa ja Mediolanumissa
AINANEN NEITSYYS OPPI
Tämän opin yleisyyttä tällä aikakaudella todistaa vielä sekin, että Neitsyt tulee pyhän Marian erikoisnimeksi, mitä ei olisi tapahtunut, jos häntä olisi pidetty suuren perheen äitinä. Näiden vuosisatojen kirkkoisät tukivat kirkon oppia Jumalan Äidin ainaisesta neitsyydestä vedoten myös Raamattuun. Niinpä profeetta Hesekiel 44. luvun alussa 1-2 jakeissa lausuu:
„Hän vei minut takaisin pyhäkön ulommalle portille, sille, joka antoi itään päin; mutta se oli suljettu. Niin Herra sanoi minulle: 'Tämä portti on oleva suljettuna: sitä ei saa avata, eikä kenkään saa käydä siitä sisälle, sillä Herra, Israelin Jumala, on käynyt siitä sisälle. Se on oleva suljettu'." (uusi käännös -> Hes.44:1-
Matt.10:27 Biblia (1776). Jota minä teille pimeässä sanon, sitä sanokaat valkeudessa, ja mitä te korvissanne kuulette, sitä saarnatkaat kattoin päällä.
apostokiset säännöy ovat Ortodoksisen kirkon kanoneista, ja ovat ri kirjoituskokoelma ja aivan hyväksytty vanhan kirkon ajoilta. Siltä voisi löytyä vastaukset kaste ja lepopäiväkiistoihin mm..
ksit riväy pidä a.Konstituutioita enää luotettavina niissä olevien lisäysten tms takia.
Ortodoksit eivät pidä a.Konstituutioita enää luotettavina niissä olevien lisäysten tms takia.