Miten korreloivat korkea verotus ja ihmisten hyvinvointi ? Euroopassa ja erityisesti Pohjoismaissa on korkeat veroasteet. Autovero on korkea Tanskassa, Norjassa, Suomessa, Hollannissa, Irlannissa ja Portugalissa.
Vastaus täällä: http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_valtioista_inhimillisen_kehityksen_indeksin_mukaan
Vastaus täällä: http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_valtioista_inhimillisen_kehityksen_indeksin_mukaan
Vastaukset 15
Vanhimmat
Kuuba kuuluu samaan ryhmaan suomen kanssa.
Ja mikähän sen selittää, jos Kuuba kuuluu samaan ryhmään Suomen kanssa? Siellähän EI taida olla autoveroa. Dollareiden käyttö tosin on päivän uutisten mukaan kielletty...
keskiköhien kanssa samaan alempaan ryhmään. sielläkään ei ole auto- eikä bensaveroa.
yhdistää vanhahko autokanta ja Ladojen yleisyys.
20:n kärkimaan joukossa on alle 30%:n kokonaisveroasteen maita vain Japani, USA ja Irlanti. Muiden veroasteet ovat 35 - 50 % välillä. Suomen veroaste n. 43%.
paljonko tuo Suomen veroaste tippuisi jos autovero poistettais ?
Suomen BKT on vajaa 150 mrde ja autovero alveineen vajaa 1,5 mrde. Autoveron poisto pudottaisi BKT:een suhteutettua kokonaisveroastetta n. prosentilla.
Käsittääkseni seuraavilla korkean elintason mailla ei ole korkeaa autoveroa: Ruotsi, Kanada, Uusi-Seelanti, Australia jne.
Toisekseen, Ruotsin elintaso ei käsittääkseni ole romahtanut siksi, että he poistivat autoveron...
Ruotsi joutunee palauttaan autoveron lähiaikoina, ensin vähällä aloitetaan, kuin myöskin ydinvoima päätökset joudutaan purkamaan
Autovero ei tästä päätellen ole alentanut eikä ylentänyt suomalaisten elintasoa. Mikäli sitä ei olisi ollut, olisi samat verot meiltä peritty toista kautta. Eikä autovero ole alikehittyneiden maiden vero vaan päinvastoin.
Ruotsissa ei olla puuhaamassa autoveron palautusta, kyseessä on selvästi käännösvirhe vaikka julkisuudessa kyllä puhutaan 'autoverotuksesta'. Oikea tapa olisi puhua vuotuisen käyttömaksun korottamisesta. Tällä hetkellä ruotsissa maksetaan ajoneuvosta vuotuista veroa ja sitä ollaan korottamassa / muuttamassa. Ilmeisesti ajoneuvon painon ja kulutuksen kombinaatio tulee olemaan yhä tärkeämpi verotuksen määrään vaikuttava tekijä, eli mm. isot maasturit olisivat niitä autoja, joista maksettaisiin suolaisesti.
siitä miksi autoteollisuusmaissa, kuten Ruotsissa, autoteollisuutta on pönkitettävä yhteiskunnan varoin sensijaan että autoja peräti verotettaisiin kuten mm. Tanskassa, Norjassa ja Suomessa.
http://www.tuulilasi.fi/valokeila/?subarea=uutiset&article=115786
Verotus 100 prosenttiin ja ollaan taivaassa!
Kohtuullinen verotaso ja se, että kyetään ylipäänsä keräämään verot (harmaa talous pieni) ja osataan vielä tehokkaasti käyttää verorahat on hyvä asia.
Mikä on se kohtuullisuus. Jossain menee kuitenkin raja - milloin työnteko ei enää kannusta, milloin tehot kärsii liiallisesta verotuksesta (julkinen sektori paisuu ja byrokratia lisääntyy, tehottomuus vaivaa)...talouden dynamiikka kärsii.
Auton hankinnan verotus on nyt ainakin sitä luokkaa Suomessa, että se luo pahoinvointia - ei poista sitä. Tätä on etenkin alamaisuuten taipuvaisten ihmisten vaikea käsittää.
Ja autoverolainsäädäntö lainsääsäädäntö yleisti on maassamme joissakin kohdin kehnolla tasolla - siitä kärsii koko kansamme.
No ei se nyt ainakaan noin ole, että 0 tai 100 %. Todennäköisimmin autoverotus ei vaikuta juuri mitään kansantalouteen, siis siinä mielessä, että sen muutoksilla olisi jotain ennakoitavissa olevaa (tai edes jälkikäteteen todettavaa) dynaamista vaikutusta. Kyllähän se jokseenkin samantekevää on tästä näkökulmasta, onko autojen hinnassa 25 % veroa tai vaikka puolet siitä, varsinkin, kun myös käytettyjen hinta putoaisi vastaavasti.
Itse asiassa autojen käyttöiän sopeutuminen eurooppalaiseen tilanteeseen (17 vuodesta vähän yli 10 vuoteen) tarkoittaisi autoilun kustannusten pysymistä suunnilleen ennallaan. Asian voi hyvin tarkistaa niiltä, jotka ovat tottuneet laskemaan minkä tahansa koneen taloudellista käyttöä yritystoiminnassa. Mitä tämän laskelman jälkeen jäisi viivan alle, on vähintään epäselvää.
Sen sijaan VM:n muistiossa ns. ekologisesta verouudistuksésta oli mielenkiintoinen laskelma, että jos liikenteen verotusta siirrettäisiin rankalla kädellä työnantajan suorituksiin, menetettäisiin melkoisesti työpaikkoja (laskijana oli VATT).
Palkkaverotusta ja työllistämisen kustannuksia on pakko alentaa. Alvia ei voida korottaa. Näinollen autoilun verotus tulee säilymään ja muissa EU-maissa nousemaan, mitä on jo mm. Saksassa tapahtunutkin.
Peritäänkö verot sitten Suomessa nykymuodossa, suuremmilla käyttömaksuilla vaiko korkeammalla polttoaineverolla ei ole suuri kysymys autoilijan kannalta yleisesti. Kaikki muutokset ovat joillekin epäedullisia ja joillekin toisille edullisia.
Ympäristötavoitteet painavat tulevissa ratkaisuissa eniten ja jokaiseen kolmeen veromuotoon voidaan rakentaa ympäristöohjaavuus. Autoilu tulee lähivuosikymmeninä kallistumaan todella paljon.