Nykyään ihmiset mieltää uskomisen kuten kuuluukin eli miten Jumala Raamatussa uskosta opettaa. Tämä on varmaan jonkinlainen sisäsyntyinen asia joka koskee jokaista ihmistä - myös ateisteja.
Jokainen ihminen Suomessa tuntee ainakin yhden uskovaisen ja he kaikki tiedostavat mitä tämä merkitsee. Ihmiset oivaltaa, että hän on tullut uskoon ja elää nyt uskovaisena. Pappien mystinen "ujutususko" ei merkkaa nykyäänkään ihmisille yhtään mitään, vaikka papit tällä yrittääkin eksyttää ihmisiä kadotukseen. Tämä "ujutususko" tarkoittaa kirkon "uskoa", jonka opetetaan ikäänkuin ujuttautuvan vauvan sisuksiin, kun päälakea valellaan vedellä. Kirkko opettaa, että lapsi syntyy uudestaan, vaikkei tämä vauva ei ole vielä edes ehtinyt kuolla syntitaakkansa alla. Jeesuksen mukaan lapsi on sellaisenaan synnitön eli taivasten valtakuntaan kelpaava.
Edelleen on selvää, että aina kun kenen tahansa ihmisen (koskee myös ateisteja) elämässä tulee oikeasti vakava paikka, niin he eivät mene papin pakeille kuin harvoin. Ja ne jotka ovat erehtyneet mennä papin puheille, niin ovat kertoneet pettyneensä papin lepertelyyn. Eli ihmiset menevät sen uskovaisen luokse jonka tuntevat ja kertovat hätänsä. Tästä syystä myös tosipaikan tullen ihmiset ovat tulleet ja tulevat Pirkko Jalovaaran ja Seppo Juntusen ym. kokouksiin kun on tosipaikka. Papit ovat jotenkin pelanneet itsensä ulos ihmisten oikeasta elämästä. Jos tarkastelee papin ja jonkun ihmisen viestintää taikka keskustelua, niin koko tilannetta hallitsee teeskenteleväisyys. Aidot keskustelut ihmiset - myös luterialaiset aktiivit - käyvät sen tuntemansa uskovaisen kanssa. Tämä koskee myös ateisteja, jotka ovat aina hakeutuneet sen uskovaisen luokse, vaikka jossain vaiheessa elämässään ovat ehkä haukkuneetkin tätä uskovaista mitä raa'immin sanakääntein. Aristellen he tulevat, mutta vapautuvat nopeasti, kun huomaavat, että kaikki pahat puheet ovat jo aikoja sitten anteeksiantaneet. On muuten liikuttavaa kuinka koko elämänsä kommunistina ja ateistina ollut ihminen panee kätensä ristiin ja suostuu rukoilemaan syntisen rukouksen vähän ennen kuolemaansa. Kyllä siinä kiitosta Jumalalle riittää kun lähtee pois tietoisena, että siinä syntyi uusi lapsi Jumalan taimitarhaan.
Jokainen ihminen Suomessa tuntee ainakin yhden uskovaisen ja he kaikki tiedostavat mitä tämä merkitsee. Ihmiset oivaltaa, että hän on tullut uskoon ja elää nyt uskovaisena. Pappien mystinen "ujutususko" ei merkkaa nykyäänkään ihmisille yhtään mitään, vaikka papit tällä yrittääkin eksyttää ihmisiä kadotukseen. Tämä "ujutususko" tarkoittaa kirkon "uskoa", jonka opetetaan ikäänkuin ujuttautuvan vauvan sisuksiin, kun päälakea valellaan vedellä. Kirkko opettaa, että lapsi syntyy uudestaan, vaikkei tämä vauva ei ole vielä edes ehtinyt kuolla syntitaakkansa alla. Jeesuksen mukaan lapsi on sellaisenaan synnitön eli taivasten valtakuntaan kelpaava.
Edelleen on selvää, että aina kun kenen tahansa ihmisen (koskee myös ateisteja) elämässä tulee oikeasti vakava paikka, niin he eivät mene papin pakeille kuin harvoin. Ja ne jotka ovat erehtyneet mennä papin puheille, niin ovat kertoneet pettyneensä papin lepertelyyn. Eli ihmiset menevät sen uskovaisen luokse jonka tuntevat ja kertovat hätänsä. Tästä syystä myös tosipaikan tullen ihmiset ovat tulleet ja tulevat Pirkko Jalovaaran ja Seppo Juntusen ym. kokouksiin kun on tosipaikka. Papit ovat jotenkin pelanneet itsensä ulos ihmisten oikeasta elämästä. Jos tarkastelee papin ja jonkun ihmisen viestintää taikka keskustelua, niin koko tilannetta hallitsee teeskenteleväisyys. Aidot keskustelut ihmiset - myös luterialaiset aktiivit - käyvät sen tuntemansa uskovaisen kanssa. Tämä koskee myös ateisteja, jotka ovat aina hakeutuneet sen uskovaisen luokse, vaikka jossain vaiheessa elämässään ovat ehkä haukkuneetkin tätä uskovaista mitä raa'immin sanakääntein. Aristellen he tulevat, mutta vapautuvat nopeasti, kun huomaavat, että kaikki pahat puheet ovat jo aikoja sitten anteeksiantaneet. On muuten liikuttavaa kuinka koko elämänsä kommunistina ja ateistina ollut ihminen panee kätensä ristiin ja suostuu rukoilemaan syntisen rukouksen vähän ennen kuolemaansa. Kyllä siinä kiitosta Jumalalle riittää kun lähtee pois tietoisena, että siinä syntyi uusi lapsi Jumalan taimitarhaan.
Vastaukset 31
Vanhimmat
Eiköhän useimpien suomalaisten "usko" ole uskoa ev. lut. kirkkoon ja sen sakra-
mentteihin.
Eivät he yleensä tiedä elävästä uskosta mitään.
Se on sitä, mistä Jeesus varoittaa:
"Heissä on jumalisuuden ulkokuori mutta he kieltävät sen voiman. Tämä koskee ennenkaikkea pappeja ja piispoja.
"Eiköhän useimpien suomalaisten "usko" ole uskoa ev. lut. kirkkoon ja sen sakra-
mentteihin."
Jos aitoa uskoa haetaan, niin ihmiset kääntyy uskovaisten puoleen.
Mutta kirkkoon uskotaan perinteen vuoksi - lähinnä tulee mieleen häät ja hautajaiset ja sitten Kauneimmat Joululaulut- tilaisuus. Joulukirkko on menettämässä asemaansa, koska ihmiset eivät ole valmiita heräämään aikaisin Jouluaamuna.
Mutta myös kirkolla on merkitystä suurten katastrofien aikaan jolloin ihmiset tulevat kirkkoon ja myös terapialla ja sielunhoidossa on kirkolla oma asemansa.
Mutta kun on omassa elämässä vakava tilanne, niin ihmiset kääntyy uskovaisten puoleen, koska he vaistoavat missä se Jeesus asuu.
Jotkut ihmiset menevät , kun lääketiede ei pysty enää auttamaan, puoskareille ja hakevat viime hädässään sieltä apua , mikä on ymmärrettävää ja inhimillistä. Pettymyksen tunne voi olla aika suuri kun sitten huomaavat ettei sieltäkään apua tule mutta kun kuolevat eivät ole niistä tunnoista jälkeen jääville kertomassa.
Ap on täysin oikeassa ! Sinänsä hassua, kun ennen papit pakottivat ihmiset uskomaan ev.lut. oppiin. Nyt USKOVAT julistavat RAAMATUN OPPIA papeille.
Kirkoista haetaan vain seremonioita,kuten häät !
Ja kyllä kun tosi hätä on niin silloin käännytään asiantuntijan puoleen, eli tässä tap. USKOVIEN.
Jos lääketiede ei enää kykene auttamaan, niin moni menee luontaisparantajien luo, mutta osa menee myös uskovien luo rukoiltavaksi että jospa Jeesus voisi parantaa. Pappien luo he eivät mene.
Minä ainakin olen tyytyväinen ev.lut. kirkon toimintaan ja opetukseen. Kyllä kirkkomme papeilta saa vastauksia vaikeisiinkin kysymyksiin. En ole huomannut minkäänlaista teeskentelyä pappien keskuudessa. Ja kyllähän niitä vikoja voi löytää vaikkapa lahkojenkin saarnaajista, jos niin haluaa.
Sitä mieltä minäkin.
"En ole huomannut minkäänlaista teeskentelyä pappien keskuudessa."
Harvoinpa ne sokeat näkevät
"Minä ainakin olen tyytyväinen ev.lut. kirkon toimintaan ja opetukseen. "
.... ja sen kyllä huomaa kun lukee viestejäsi ...hmmmmm
Missä kirkko opettaa Raamattua?
kirkko opettaa tunnustuskirjoja ja niitäkin jo tulkitaan
Mutta missä. Missä kirkon taholta saa Raamatun opetusta?
ei missään
Tässä , itsekkkin yllätyin. Mutta nämä papit ovat oikeita pappeja, sisällä Raamatun opissa. Olen usein kuunnellut radio deistä, Kauniasten Raamattuopiston lähetyksiä, niissä on sitä jotain..
" Vuonna 2012 Helsingin Vanhassa kirkossa matkattiin halki koko Raamatun. Tältä sivulta löydät opetukset kaikkiin Raamatun kirjoihin luentomonisteina ja äänitiedostoina. Luennot ovat saatavilla myös cd-levyinä Perussanoman verkkokaupasta "www.perussanoma.fi.
http://www.sro.fi/ohjelmat-radio-deissa/matka-halki-raamatun
"Sinänsä hassua, kun ennen papit pakottivat ihmiset uskomaan ev.lut. oppiin. Nyt USKOVAT julistavat RAAMATUN OPPIA papeille."
20 Viisaus huutaa kaduilla, antaa toreilla puheensa kaikua,
.... sanoo Sananlasku 1:20
Nyt vaan tämän kadun lisäksi on tullut Some.
Sanotko sinä muutaman palstalaisen irvailua uskovien opiksi papeille. Nämä ketjut täällä ovat niin vähävaikutteisia , vähän luettuja ja entistä mielenkiinnottomampia ettet varmaan arvaakaan.
"Sanotko sinä muutaman palstalaisen irvailua uskovien opiksi papeille."
Itse asia puhuu puolestaan - se riittää.
Ja sitäpaitsi tässäkin ketjussa olevat asiat vaikuttaa koko ajan kirkon piirissä.
Ainut keino taistella kirjoittamiani asioita vastaan on korjata vääristymät. Aina kannattaa kuulla huutavan ääntä korvessa.
”Nykyään ihmiset mieltää uskomisen kuten kuuluukin…” ja ” Ihmiset oivaltaa, että hän on tullut uskoon ja elää nyt uskovaisena.”
Hm, hiukan hämmentävä kommentti siinä mielessä että sitä ei välttämättä pidetä aina hyvänä asiana. Aina eivät ihmiset edes hahmota, millaisen suuntauksen uskovasta on kyse.
Pitääkö uskoon tulon olla sitten jotain raflaavaa niin, että sitä tulee näyttää ulospäin?
”Jos tarkastelee papin ja jonkun ihmisen viestintää taikka keskustelua, niin koko tilannetta hallitsee teeskenteleväisyys.”
Jotta tuo olisi vakuuttavaa, täytyy seurata hyvin montaa ja erilaista tilannetta. Onko sinulla ollut tilaisuus tehdä niin? Itse en voi tuota allekirjoittaa, sillä aika erilaisia pappejakin on. Ennen kyllä he olivat aika kankeita ja etäisiä, mutta nykyään harvemmin sellaisiin olen törmännyt. Varsinkin ortodoksipapit ovat todella luontevia.
Olen keskustellut aika monen uskonnon että kristinuskon suutauksen edustajien kanssa, joten ehkä katson asiaa toisesta vinkkelistä kuin sinä. Parhaimmat ja asiallisimmat keskustelut olen saanut käydä mm. ortodoksi pappien kanssa, Jehovan Todistajien kanssa, Pelastus armeijan jäsenten kanssa, muutamien helluntailaisten kanssa.
Totta on että luterilaisia pappeja on ollut vaikeaa tavoittaa ihan arjen ympyröissä, joten syvällisemmät keskustelut on jäänyt käymättä. Näihin olen tutustunut jonkun verran mm. täällä keskustelupalstoilla.
Olen käynyt hyvinkin hyviä ja tunnepitoisia keskusteluja myös eri liikkeisiin (herätys- ja karismaattiset liikkeet) kuuluvien kanssa. Näissä tosin etualalla ovat olleet heidän käsitykset ja opit, eikä anti ole ollut siinä mielessä kovin hyvä että olisi voinut käydä vuorovaikutteista keskustelua.
” On muuten liikuttavaa kuinka koko elämänsä kommunistina ja ateistina ollut ihminen panee kätensä ristiin…”
Niin, olen entinen ateisti mutta yhä kallellaan sosialismiin. Tosin omanlaiseeni. Ja todellakin oma uskoni on enemmän ollut ”ujutusta” eli kasvamista vaikka olen kokenut ”heräämisen” aika voimakkaana tilanteena.
Mielestäni se oli uusi alku, jossa on myös tilaa kasvaa kristittynä. Etsin aika kauan sitä paikkaa, missä minut otetaan vastaan. Useimmissa oli paljon erilaisia asioita joita ensin olisi pitänyt täyttää, tehdä tai muuttaa vakaumustaan, joten käännyin kiltisti niistä pois koska en kelvannut. Kun kävin luterilaisen papin kanssa keskusteluja miten kirkko suhtautuu, sieltä sanottiin että lämpimästi tervetuloa.
" Aina eivät ihmiset edes hahmota, millaisen suuntauksen uskovasta on kyse."
Sehän sinulle onkin tärkeää, mutta Jumallalle riittä se, etä uskoon HÄNEEN !
"Niin, olen entinen ateisti mutta yhä kallellaan sosialismiin. Tosin omanlaiseeni. Ja todellakin oma uskoni on enemmän ollut ”ujutusta” eli kasvamista vaikka olen kokenut ”heräämisen” aika voimakkaana tilanteena.
Mielestäni se oli uusi alku, jossa on myös tilaa kasvaa kristittynä."
Ihmisen tausta ja entinen elämä ei merkkaa Jumalan kuvioissa mitään. Jumala osaa tehtä uutta vaikka kivenpalasesta - ihmisestä nyt puhumattakaan. Uusi alku on että ihminen tunnustaa Jumalalle, ettei yksin pärjää vaan tarvitsee elämässään ja ajatuksissaan Jumalan apua ja läheisyyttä. "Tässä olen syntisenä ja epäonnistuneena Jeesus - ota minut omaksesi ja anna kaikki syntini anteeksi" - on eräs vaihtoehto rukoilla ja siitä se alkaa. Aina Jeesus vastaa että "Tässähän minäkin olen ollut koko ajan sinua odottamassa - tule niin minä annan sinulle levon ja rauhan ja ikuisen turvan". Jeesus itse sanoo että "Se joka minun luokseni tulee niin minä en heitä häntä ulos". Ja näin alkaa ihmiselle elämänmittainen seikkailu suorastaan - uskovaisena oleminen on yhtä jännittävää seikkailua kun koskaan ei tiedä mitä seuraavaksi tapahtuu ja uusia ihmisiä tulee elämään joilla on sama henki, sama usko ja sama rakkaus.
Keskivertoluterilainen ei tiedä Raamatusta mitään, ja kirkkonsa opista kasteen rippikoulun ja ehtoollisen, ynnä puuäijän jos ei ole jo lahonnut pois.
siinä ne uskomisen kappaleet tulikin esille.
Onhan sekin mahdollista että Maisalis olet nähnyt paljonkin eroavuukisa naispappien muokkaamassa ja sisääntuomasta kirkolliseksi opetukseksi muuttuneessa vieraassa tulessa ja verratessa sitä Raamatussa opetettuun tuttuun tuleen.
Joku voisi aloittaa ketjun Maisalikselle ja kumppaneille aiheella: Ev.lut kirkon ja Raamatun sisältämän opin räikeimmät erot. Itse olen niitä eroja mähnyt monet kerrat vaikka viime aikoina olen havainnut kirkkopappien vaihtaneen taktiikkaansa ja keskittyneen puhumaan " kutomisasioista ", koska valveutuneita Raamattusivistyneitä ihmisiä on palstalla heidän kiusakseen kohtuullisen suuri määrä, jotka ovat valmiit tekemään Jumalan tahtoa kunnioittavasti oman osansa Jumalan Sanan ja tahdon esillä pidosta.
Ukkini kuoli vuonna 1996 ja hän järkyttyisi jos heräisi eloon näkemään missä tilassa ev.lut kirkko on nyt. Muutos 18 vuoden aikana on hämmästltävän suuri, niin suuri, että ymmärrän senkin kautta lopun aikoja elettävän. Ounastelen Damaskoksen tuhon ajan olevan lähellä. Ymmärtääkseni Damaskoksen tuho on Israelin suojelemiseksi tapahtuva mahdollisesti taivaallinen " iron dome" tyyppinen torjunta. Minä tiedän että Israelia kohti ammuttu ydinräjähteellä täytetty ohjus voi räjähtää ilmassa kun Herra sotajoukkojen Komentaja sanoo: räjähdä.
Minä en henkilökohtaisen hengellisn herkkyyteni takai oikein pysty olemaan kirkossa. On olemassa kirkkoja, joissa on hyvä olla, mutta asun Helsingissä majassa, jonka lähellä oleva kirkko on....
Liberaalinen valtaamia kirkkotiloja on paljon. Toivon, että liberaalit papit tekisivät parannuksen ja alkaisivat tottlemaan Jumalaa kaikissa asioissa. Paljon taisi tulla asiaa, ehkä liikaa yhteen viestiin, ei eksytä totuuden tieltä.
Minusta olisi hyvä, että saisimme valita itse mihin seurakuntaan kuulumme. Helsingissäkin on Pitskussa ainakin uskovainen kirkkoherra.
"Onhan sekin mahdollista että Maisalis olet nähnyt paljonkin eroavuukisa naispappien muokkaamassa ja sisääntuomasta kirkolliseksi opetukseksi muuttuneessa vieraassa tulessa ja verratessa sitä Raamatussa opetettuun tuttuun tuleen."
Varsinkin naispapit toimivat nykyään vain äänitorvina - he toistavat sellaisenaan mitä heille on ujutettu joillain kursseilla, kiertokirjeissä ja kokouksissa. Siksi kaiketi he puhuvat samalla tavalla. Tämä on myös syy miksi ihmisten silmiin tulee tyhjä katse kun pappi alkaa puhua. Kukaan ei kuuntele heitä enää.
" Raamattusivistyneitä ihmisiä on palstalla heidän kiusakseen kohtuullisen suuri määrä, jotka ovat valmiit tekemään Jumalan tahtoa kunnioittavasti oman osansa Jumalan Sanan ja tahdon esillä pidosta. "
Nimenomaan näin on !
Ja siksihän Kirkko kuulolla lopetettiin, koska papit jäi häviölle 0-6 Raamatun tietämyksessä ja ylipäänsä uskoon liittyvissä asioissa. Kirkon hiearkia ja kateksimus on hallinnassa, muu ei.
Helsingissä on hyvä seurakunta, itse kuuntelen sitä netistä, kun asun hiukan kauempana.
http://www.uskotv.fi/live/
Äläkä pidä itseäsi vajavaisena veljenä, vaan VIISAANA VELJENÄ. Joka on löytänyt Uskon Jeesukseen on Onnekas.
"Tämä on myös syy miksi ihmisten silmiin tulee tyhjä katse kun pappi alkaa puhua. Kukaan ei kuuntele heitä enää. "
Ei tyhjiä sanoja kukaan kuuntele, mutta kun asia koskettaa, eli tuntee hänet josta puhuu, asia on eri.
>>Uusi alku on että ihminen tunnustaa Jumalalle, ettei yksin pärjää vaan tarvitsee elämässään ja ajatuksissaan Jumalan apua ja läheisyyttä. "Tässä olen syntisenä ja epäonnistuneena Jeesus - ota minut omaksesi ja anna kaikki syntini anteeksi" - on eräs vaihtoehto rukoilla ja siitä se alkaa.>>
Maaginen loitsu, vapaiden suuntien vastine kirkon sakramenteille.
Mikä siinä on vastoin kirkon sakramentteja?
Kyseessä on rukous tyyliin tuhlaajapoika
Olen lausunut syntisen rukouksen ja käynyt kasteella. En kuitenkaan kehoita ketään kertomaan itselleni ongelmistaan. En osaa auttaa.
" Olen lausunut syntisen rukouksen "
Ei se ole mikään lausunta juttu. Sydämesi ei ollut siinä mukana, eli siten mikään ei muuttunut niinkö ? Miksi kävit kasteella ?